Kunta- ja hyvinvointiyhtymät ovat tapoja sopia yhteistyöstä
Kuntayhtymiä on erilaisia
Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja kuntayhtymä. Kuntayhtymä on erillinen oikeushenkilö, josta säädetään kuntalaissa ja jonka omistajia ovat jäsenkunnat. Lisäksi kunnat voivat perustaa yhdessä esimerkiksi osakeyhtiöitä.
Jokainen kunta kuuluu jäsenenä ainakin yhteen kuntayhtymään, maakunnan liittoon. Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta edellyttää, että jokaisessa maakunnassa on oltava maakunnan liitto ja että alueen kuntien on oltava alueensa maakunnan liiton jäseniä. Maakuntien liittojen lisäksi vapaaehtoisia kuntayhtymiä on perustettu useille eri toimialoille, kuten ammatilliseen koulutukseen. Suuria kuntayhtymiä ovat myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun HSL ja HSY (Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä).
Sote-uudistuksessa kuntayhtymien määrä väheni, kun sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta, omaisuus, velat ja sitoumukset siirrettiin lain nojalla hyvinvointialueille. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimialalla toimineiden vapaaehtoisten kuntayhtymien, kuten terveyskeskuskuntayhtymien, toiminta, irtain omaisuus, siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka sekä sopimukset ja vastuut siirtyivät hyvinvointialueille. Näitä kuntayhtymiä on purettu vapaaehtoisesti, ellei niiden toimintaa ole haluttu muista syistä jatkaa.
Liikelaitoskuntayhtymä on kuntien ja kuntayhtymien yhdessä perustama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on kunnallisen liikelaitoksen ylläpitäminen. Liikelaitoskuntayhtymä poikkeaa muista kuntayhtymistä muun muassa siinä, että sen jäseninä voivat olla kuntien lisäksi toiset kuntayhtymät. Mahdollista on myös se, että liikelaitoskuntayhtymän jäseninä on pelkästään toisia kuntayhtymiä.
Perussopimuksessa sovitaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden puitteet
Kuntayhtymän perussopimuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa, ja siinä sovitaan kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta. Perussopimuksessa on lain mukaan sovittava muun muassa kuntayhtymän nimestä ja jäsenkunnista, kuntayhtymän tehtävistä, yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston tai muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista, muista toimielimistä, jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän peruspääomaan ja varoihin sekä vastuusta sen veloista, muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta.
Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää tavallisesti yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Poikkeuksena on niin sanottu yhden toimielimen kuntayhtymä, jossa päätösvalta jakautuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Kuntayhtymän toimintaa voidaan rahoittaa asiakkailta perittävillä maksuilla ja muilla tuloilla sekä myyntituloiksi kirjattavilla jäsenten maksuosuuksilla tai valtion rahoituksella. Kuntayhtymillä ei ole verotuloja eikä valtionosuuksia. Jäsenten maksuosuudet voivat olla esimerkiksi palvelujen käyttöön perustuvia tai jäsenkuntien asukaslukujen mukaan määräytyviä. Valtion rahoitukseen perustuu muun muassa ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien rahoitus. Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenet perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Kuntayhtymän pitkäaikainen rahoitus voi olla omaa pääomaa tai vierasta pääomaa. Oman pääoman erä peruspääoma muodostuu jäsenten pysyväisluonteisista pääomasijoituksista, ja sitä on mahdollista korottaa tai palauttaa. Peruspääomalle voidaan maksaa myös korkoa, ellei siihen ole esimerkiksi valtion rahoitukseen liittyvää kieltoa. Vierasta pääomaa kuntayhtymä voi lainata jäseniltä tai markkinoilta. Investointeihin voidaan saada myös erillisiä rahoitusosuuksia jäseniltä tai muilta julkisyhteisöiltä.
Kuntayhtymien taloutta koskeva sääntely on pääosin sama kuin kunnissa
Kuntayhtymän taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Jos alijäämää ei ole katettu määräajassa, kuntayhtymässä voidaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettelyssä valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi.
Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Yhtymähallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kuntayhtymä voi muodostaa konsernin, jolloin sen on laadittava konsernitilinpäätös. Tämän lisäksi kuntayhtymän tiedot yhdistellään aina jäsenten konsernitilinpäätöksiin.
Kuntayhtymät ovat arvonlisäverovelvollisia liiketoiminnastaan. Liiketoiminnan hankinnoista kirjattavien vähennysten lisäksi kuntayhtymillä on oikeus arvonlisäveron palautuksiin verottoman toiminnan hankinnoista. Tuloverotuksessa ne ovat osittain verovapaita yhteisöjä. Kuntayhtymillä ei ole kuitenkaan kuntien tavoin omaa maantieteellistä aluetta, minkä vuoksi ne ovat tuloverovelvollisia kaikesta elinkeinotulosta sekä sellaisten kiinteistöjen tuottamasta tulosta, jotka eivät ole yleishyödyllisessä käytössä.
Hyvinvointiyhtymiä on mahdollista käyttää tukipalveluissa
Kuntien tavoin myös hyvinvointialueet voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Hyvinvointialueiden julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja hyvinvointiyhtymä. Hyvinvointiyhtymä on erillinen oikeushenkilö, josta säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa ja jonka omistavat hyvinvointialueet.
Hyvinvointiyhtymälle ei voida siirtää hyvinvointialueiden palvelujen järjestämisvastuuta lukuun ottamatta HUS-yhtymää, jolla on laissa säädetty erityinen asema. Muilla hyvinvointiyhtymillä voi olla vain niiden jäsenten toimialaan kuuluvien tehtävien tukipalvelujen tuottamiseen liittyviä tehtäviä. Hyvinvointiyhtymiä ovat HUS-yhtymän lisäksi ISLAB hyvinvointiyhtymä ja NordLab hyvinvointiyhtymä.
Hyvinvointiyhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Hyvinvointiyhtymän perussopimuksessa sovitaan muun muassa hyvinvointiyhtymän nimestä ja jäsenenä olevista hyvinvointialueista, hyvinvointiyhtymän tehtävistä, yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista, muista toimielimistä, jäsenten osuudesta peruspääomaan sekä osuudesta hyvinvointiyhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista, muista hyvinvointiyhtymän taloutta koskevista asioista sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta.
Hyvinvointiyhtymän rahoitus koostuu asiakasmaksuista ja muista tuloista sekä jäsenten maksuosuuksista, jotka perustuvat palvelujen käyttöön. Hyvinvointiyhtymän rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Jäsenet voivat tehdä oman pääoman ehtoisia sijoituksia yhtymän peruspääomaan ja osallistua investointeihin rahoitusosuuksilla. Hyvinvointiyhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenenä olevat hyvinvointialueet siten kuin perussopimuksessa on sovittu.
Hyvinvointiyhtymän taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Hyvinvointiyhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos hyvinvointiyhtymä muodostaa tytäryhteisöineen konsernin, sen on laadittava konsernitilinpäätös. Lisäksi hyvinvointiyhtymät yhdistellään aina jäsenten konsernitilinpäätöksiin. Helsingin kaupunki yhdistelee HUS-yhtymän tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriytettävään konsernitilinpäätökseen.
Hyvinvointiyhtymät ovat arvonlisäverovelvollisia liiketoiminnastaan. Liiketoiminnan hankinnoista kirjattavien vähennysten lisäksi niillä on oikeus arvonlisäveron palautuksiin verottoman toiminnan hankinnoista. Tuloverotuksessa hyvinvointiyhtymät ovat osittain verovapaita yhteisöjä. Ne ovat tuloverovelvollisia kaikesta elinkeinotulosta sekä sellaisten kiinteistöjen tuottamasta tulosta, jotka eivät ole yleishyödyllisessä käytössä.
HUS-yhtymän tehtävistä säädetään laissa
HUS-yhtymä on hyvinvointiyhtymä, jota koskeva sääntely sisältyy lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi Uudenmaan neljällä hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus kuulua HUS-yhtymään. HUS-yhtymällä on järjestämisvastuu laissa säädetyistä palveluista, kuten erikoissairaanhoidosta, yliopistollisen sairaalan toiminnoista, muusta kuin perusterveydenhuollon kiireellisestä hoidosta ja ensihoidosta. Lisäksi sillä on muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä tehtäviä ja tehtäviä, jotka on sovittu sen vastuulle HUS-järjestämissopimuksessa. HUS-järjestämissopimus on Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa ne sopivat työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi.
HUS-yhtymällä ei ole valtion rahoitusta, vaan sen tulot koostuvat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin maksuosuuksista sekä asiakasmaksuista ja muista tuloista. Jäsenten maksuosuudet perustuvat ennakoituun palvelujen käyttöön, mutta ne tasataan tilikauden päättyessä vastaamaan toteutunutta palvelujen käyttöä.
Perussopimuksen mukaan HUS-yhtymän talousarvio ei saa olla alijäämäinen. Yhtymän rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Investointisuunnitelman mukaisten hankkeiden rahoittamiseksi HUS-yhtymä voi kuitenkin ottaa pitkäaikaisen lainan, jos valtioneuvosto on antanut siihen lainanottovaltuuden.
