CTA Paikka

Kunnan tilinpäätöstä täytyy osata lukea

Kunnan tilinpäätös on laaja kokonaisuus. Olennaisten asioiden löytäminen ei ole aina helppoa, ja lisäksi tilinpäätöksen lukuja on osattava tulkita. Tunnuslukujen tulkintaa voi joutua täydentämään käymällä läpi tilinpäätöksen toimintakertomusta tai liitetietoja, jotta kertaluonteisten tekijöiden vaikutusta on mahdollista arvioida. Koska kunnan toiminta voidaan organisoida eri tavoin, huomiota kannattaa kiinnittää myös konsernitilinpäätökseen.
19.5.2020

Ovatko kunnan tuotot ja kulut tasapainossa?

Kunnan tuottojen ja kulujen tasapainoa eli sitä, miten tilikauden tulot riittivät tilikauden menojen kattamiseen, kuvaavat tuloslaskelma ja sen välitulokset. Vuosikate kertoo tuottojen riittävyydestä lyhytvaikutteisten kulujen kattamiseen, ja sen tulisi olla positiivinen. Tilikauden tuloksessa otetaan huomioon lisäksi pitkävaikutteisen menojen tilikaudelle kuuluva osuus eli poistot sekä satunnaiset erät. Tilikauden yli- tai alijäämään vaikuttavat vapaaehtoisesti kirjattavat tuloksenkäsittelyerät eli varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset, minkä vuoksi tuottojen ja kulujen tasapainoa ei tulisi tarkastella siihen pohjautuen.

Kunnan tuloslaskelma on herkkä yksittäisten tuotto- ja kuluerien vuosittaiselle vaihtelulle. Vuoden 2019 verotuloihin vaikutti esimerkiksi verokorttien muutos – kun ennakonpidätykset kertyivät aikaisemmasta poikkeavassa tahdissa, osa aiempina vuosina joulukuussa kirjatuista verotuloista siirtyi vuodelta 2019 vuodelle 2020. Kaiken kaikkiaan niin sanotun verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kertyminen voi vaihdella esimerkiksi lainsäädännön muutosten vuoksi eri vuosien välillä, mikä vaikeuttaa tilikausittaisten muutosten arviointia. Tuloslaskelmaa ja sen tunnuslukuja kannattaakin tarkastella aina pidemmällä aikavälillä.

Verorahoituksen lisäksi muun muassa omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot, maankäyttösopimuskorvaukset sekä rahoitustoiminnan tuotot ja kulut voivat vaihdella huomattavasti vuosittain. Esimerkiksi kiinteistöjen luovutusvoitot sekä realisoituneet sijoitusten tuotot voivat olla kunnan tuloksen kannalta merkittäviä. Kunnan toimintakertomuksessa tuloslaskelman ja sen tunnuslukujen yhteydessä kuvataan tilikauden kertaluonteisten erien vaikutusta. Taseen yhteydessä kuvataan edellisten tilikausien yli- tai alijäämään vaikuttaneita tekijöitä.

Esimerkki: Sotkamon kunnan tulos oli vuoden 2019 tilinpäätöksessä 50,3 milj. euroa positiivinen, kun se oli ollut vuotta aiemmin 3,6 milj. euroa negatiivinen. Muutoksen taustaksi on hyvä tietää, että kunta kirjasi osakekaupoista luovutusvoittoa 38,5 milj. euroa, ja kaupan kohteena ollut yhtiö maksoi osinkoja 16,8 milj. euroa.

Kunnan tulokseen voivat vaikuttaa myös arvionvaraiset kirjaukset. Esimerkiksi kuntien taseessa on usein merkittävä määrä rakennuksia ja niiden arvonalentumiskirjausten tarve ei aina synny selkeästi todennettavissa olevana ajankohtana. Sisäilma- ja kosteusongelmat syntyvät vähitellen, samoin toimitilojen käyttö voi muuttua pitkän ajan kuluessa.

Arvonalennuskirjaukset tulee kuitenkin tehdä varovaisuuden periaatteella heti, kun niiden perusteet ovat syntyneet. Arvionvaraisuutta sisältyy myös poistoaikojen ja -menetelmien valintaan sekä pakollisten varausten kirjaamiseen.

Toimiiko kunta velkarahan turvin?

Kunnan rahavirtoja kuvataan rahoituslaskelmassa. Välitulos toiminnan ja investointien rahavirta kertoo, riittikö kunnan tulorahoitus investointien kattamiseen vai jouduttiinko nostamaan uutta lainaa tai käyttämään aiemmin kertyneitä rahavaroja.

Toiminnan ja investointien rahavirta sekä koko rahoituslaskelma on herkkä tilikausittaisille vaihteluille. Esimerkiksi investoinnit eivät ajoitu tasaisesti eri vuosille. Kunnan rahoituslaskelmassa myös erilaiset rakennejärjestelyt, kuten toiminnan yhtiöittäminen, voivat vaikuttaa merkittävästi investointi-menoihin ja -tuloihin sekä antolainauksen muutoksiin. Myös rahoituslaskelmaa ja sen tunnuslukuja on aina tarpeen tarkastella pidemmällä aikavälillä.

Uusia tilinpäätöksen tunnuslukuja

Vuoden 2019 tilinpäätöksestä alkaen lainakantaan rinnastetaan kunnan tilinpäätöksessä vuokravastuut. Esimerkiksi perinteisen asukaskohtaisen lainamäärän ohella tilinpäätöksessä esitetään lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärä asukasta kohden. Lainan nosto ei ole enää ainoa tyypillinen omaisuuden rahoitusmuoto, vaan sen rinnalla ovat yleistyneet erilaiset kumppanuussopimukset, yksityisrahoitusmallit ja muut vuokrausmallit. Näistä malleista lasketaan mukaan kaikki velvoitteet, joihin kunta on sitoutunut. Uudella tunnusluvulla on tarkoitus saada vertailukelpoisempaa tietoa kunnista.

Esimerkki: Nokian kaupungin konsernitilinpäätöksessä lainamäärä asukasta kohden on 4 416 euroa. Kun myös vuokravastuut otetaan huomioon, määrä nousee 6 097 euroon.

Rahoituslaskelman tunnusluvuissa esitetään uutena myös laskennallinen lainanhoitokate, joka kuvaa lainanhoitokykyä suhteuttamalla lainanhoitoon käytettävissä olevan tulorahoituksen ja lainanhoidon eli lyhennykset ja korot toisiinsa. Tunnusluku lasketaan lisäämällä tuloslaskelman vuosikatteeseen korkokulut ja jakamalla summa korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla taseen lainat kahdeksalla, mikä kuvaa oletettua keskimääräistä lainojen jäljellä olevaa takaisinmaksuaikaa. Tunnusluvun etu aikaisempaan lainanhoitokatteeseen verrattuna on se, että tilikaudella toteutuneiden lainanlyhennysten määrä tai laina-aika eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Jotkut kunnat käyttävät toimintansa rahoittamiseen jopa pelkästään lyhytaikaisia lainoja.

Kunnan konsernitilinpäätöksestä
vertailukelpoisempaa tietoa

Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään kunnan määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Konsernitilinpäätös antaa siten kunnasta vertailukelpoisemman kuvan, koska kuntien toiminnan organisoinnissa on eroja. Kuntien tytäryhteisöjä toimii erilaisilla toimialoilla, tyypillisiä kuntien tytäryhteisöjä ovat vuokrataloyhtiöt ja muut kiinteistöyhtiöt, energiayhtiöt, satamat sekä kulttuuri- ja liikuntatoimialan yhtiöt. Tytäryhteisömuodossa on toteutettu myös laajoja infrahankkeita. Kuntayhtymistä taloudeltaan merkittävimpiä ovat sairaanhoitopiirit.

Konsernitilinpäätöksen perusteella esimerkiksi lainamäärästä ja yksittäisistä menolajeista saadaan parempi kuva. Lisäksi konsernitilinpäätöstä laadittaessa vähennetään konsernin sisäiset luovutusvoitot, joita on kirjattu toimintaa yhtiöitettäessä ja joilla voi olla yksittäisissä kuntakonserneissa huomattava merkitys.

Esimerkki: Espoon kaupungin lainamäärä asukasta kohden on 3 413 euroa. Espoon konsernitilinpäätöksen lainat asukasta kohden ovat 13 125 euroa.

Mitä tilinpäätös ei kerro?

Omaisuuserien arvojen määrityksen lähtökohtana on hankintahintaisuus, toisin sanoen tasearvo muodostuu ostohinnasta vähennettynä mahdollisilla poistoilla. Esimerkiksi kunnan sijoitusten tai maa-alueiden käypä markkina-arvo voi olla huomattavasti niiden kirjanpitoarvoa suurempi. Omaisuuden arvonnousua ei merkitä kirjanpitoon ennen kuin se on realisoitunut luovutuksessa.

Tilinpäätös ei kerro myöskään niin sanotusta korjausvelasta eli korjausvajeesta, ellei sitä ole erikseen kuvattu esimerkiksi toimintakertomuksessa. Korjausvelka kuvaa tarvetta rakennusten tai muiden hyödykkeiden korjauksiin ja kunnossapitoon, jotta ne olisivat käyttöön soveltuvassa hyvässä kunnossa. Tilinpäätöksessä velkana esitetään sellaiset erät, joihin on syntynyt maksuvelvollisuus. Tulevia menoja ja menetyksiä kirjataan tilinpäätöksessä pakollisina varauksina silloin, jos ne perustuvat lakiin tai sitoumukseen. Sen sijaan omassa päätösvallassa olevia tulevia menoja ei ennakoida.

Milloin kunta on taloudeltaan kriisikunta?

Kriisikunta eli kunnan erityisen vaikea taloudellinen asema syntyy kuntalain mukaan kolmella perusteella. Kunnalla on erityisen vaikea taloudellinen asema silloin, jos se ei pysty kattamaan alijäämäänsä kuntalain mukaisessa määräajassa. Toisena kriteerinä on konsernitilinpäätöksen asukaskohtainen alijäämä, jonka tulee ylittää lain mukaiset raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin. Kolmas kriteeri muodostuu neljästä tunnusluvusta, joiden tulee kaikkien täyttyä kahtena vuonna peräkkäin. Tunnuslukuja on päivitetty kuntalain muutoksella, jota sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuoden 2021 tilinpäätökseen.

Jos kunnalla on erityisen vaikea taloudellinen asema, voidaan käynnistää kuntalain mukainen arviointimenettely. Arviointimenettelyssä kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyvät toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.

Miten koronaviruksesta aiheutuva poikkeustilanne vaikuttaa kuntien talouteen?

Koronaviruksesta aiheutuva poikkeustilanne vaikuttaa vuonna 2020 ainakin kuntien verotuloihin, maksutuloihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Nähtäväksi jää, miten merkittävä vaikutus poikkeustilanteella on koko kuntasektorin ja yksittäisten kuntien talouteen. Vuoden 2019 tilinpäätöksiin poikkeustilanne ei ehtinyt vielä vaikuttaa.
Valtion tukitoimilla on tarkoitus helpottaa tilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Olennaista on erottaa tarkastelussa kriisin vaikutukset muista tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet kuntien talouteen jo ennen poikkeustilannetta. Kunnan erityisen vaikeaan taloudelliseen asemaan perustuvan arviointimenettelyn käynnistäminen on valtiovarainministeriön harkinnassa. Harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos kunnan alijäämään vaikuttaa merkittävästi jokin kertaluonteinen ja merkittävä tekijä.

Asiantuntijana
Pasi Leppänen Neuvotteleva virkamies, Valtiovarainministeriö
Hanna Kuhanen Manager, Audit and Internal Controls, UPM Kymmene Oyj
JulkishallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki