Hyvinvointialueiden taloutta ohjataan tiukasti

Vuodesta 2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Rahoitus on yleiskatteista, eli hyvinvointialue päättää itse sen käytöstä eri tehtäviin. Rahoituksen määräytymisen perusteena ovat muun muassa palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavat laskennalliset kriteerit, ja rahoituksen tasossa otetaan huomioon myös hyvinvointialueiden uudet tehtävät sekä aikaisempina vuosina toteutuneet kustannukset.

Hyvinvointialueiden talouden tasapainovaatimukset ovat kuntia tiukemmat, ja niiden investointien määrää ohjataan muun muassa investointisuunnitelmaa koskevilla velvoitteilla sekä lainanottovaltuutta koskevilla säännöksillä. Hyvinvointialue voi ottaa investointia varten pitkäaikaisen lainan vain silloin, jos valtioneuvosto on antanut siihen valtuuden. Talouden tasapainovaatimuksen ja investointien ohjauksen taustalla on erityisesti toiminnan perustuminen valtion rahoitukseen. Lisäksi hyvinvointialueilla on kuntia vähemmän keinoja taloutensa tasapainottamiseen.

Taloutta seurataan kuukausitasolla

Hyvinvointialueen on tuotettava lakisääteisesti tietoja muun muassa talousarviosta, talouden toteutumisesta, tilinpäätöksestä sekä palvelukohtaisista kustannuksista toiminnan ohjausta, johtamista ja seurantaa varten. Hyvinvointialueen on itsensä hyvä saada mahdollisimman reaaliaikaista tietoa toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden valtion ohjauksessa kuten julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelussa sekä niihin liittyvässä hyvinvointialueiden rahoituksen
riittävyyden arvioinnissa.

Hyvinvointialueilla on kuntia vähemmän keinoja taloutensa tasapainottamiseen.

Hyvinvointialueiden on toimitettava taloutta koskevat tiedot Valtiokonttorille tietojen toimittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Tulojen ja menojen toteutumista koskevia tietoja toimitetaan kuukauden välein maaliskuun lopun tilanteesta alkaen puolivuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausikatsauksissa. Talousarviotiedot, tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöstä täydentävät tiedot toimitetaan kerran vuodessa. Keskeisenä erona kuntiin verrattuna on se, että tietoja toimitetaan kuukausittain. Lisäksi taloudesta raportoidaan jo kesken tilikauden erikseen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta.

Hyvinvointialueen tulojen on riitettävä menojen kattamiseen

Hyvinvointialue laatii talousarvion kalenterivuodelle, ja talousarvion yhteydessä on esitettävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Tiukan talouden tasapainovaatimuksen taustalla on tulojen muodostuminen pääosin valtion rahoituksesta sekä se, että hyvinvointialueilla on niiden tehtävistä johtuen kuntia vähemmän mahdollisuuksia taloutensa sopeuttamiseen.

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseen valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden puitteissa. Muutoin rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan ottaminen on sallittua, jos se on tarpeen hyvinvointialueen maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Jos hyvinvointialueen taseessa on alijäämää, se tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Samassa määräajassa on katettava myös mahdollinen alijäämän lisäys, joka kertyy alijäämän kattamisvelvollisuuden määräajan aikana. Alijäämän kattamisvelvollisuutta tarkastellaan taseen yli- ja alijäämäerien yhteismäärän perusteella. Tähän sisällytetään edellisten tilikausien yli- tai alijäämä, tilikauden yli- tai alijäämä sekä vapaaehtoiset varaukset ja poistoero.

Investoinnit kuvataan investointisuunnitelmassa

Hyvinvointialueiden on laadittava vuosittain investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista sekä niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelmaa koskeva esitys on toimitettava valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle vuoden loppuun mennessä. Investointisuunnitelma voidaan hylätä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimen järjestämisestä annetuissa laeissa säädetyin edellytyksin. Nämä edellytykset liittyvät esimerkiksi siihen, että laajoja ja taloudellisesti merkittäviä investointeja voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaammin hyvinvointialueiden välisenä yhteistyönä.

Investointisuunnitelma voidaan hylätä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimen järjestämisestä annetuissa laeissa säädetyin edellytyksin.

Investoinnit määritellään hankinnoiksi, joita voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa tai jotka tuottavat tuloa useampana vuotena. Hyvinvointialueen tulee investointisuunnitelmassa esittää tiedot myös investointeja vastaavista sopimuksista, vaikka niitä ei käsitellä talouden suunnittelussa ja kirjanpidossa investointeina. Tämä on tarpeen, koska esimerkiksi toimitilat voidaan rahoittaa usealla eri tavalla. Perinteisen, omaan taseeseen tehtävän investoinnin lisäksi toimitiloja on mahdollista hankkia myös erilaisilla vuokramalleilla kuten kiinteistöleasing- sopimuksilla ja yhteistyömalleilla.

Investointeja voidaan rahoittaa pitkäaikaisten lainojen lisäksi tulorahoituksella, kertyneillä rahavaroilla sekä pysyvien vastaavien luovutustuloilla. Investointisuunnitelmassa kuvataan myös mahdollinen muu investointien rahoitus kuten investointituet. Talousarvion investointiosa on laadittava hyväksytyn investointisuunnitelman mukaisesti.

Lainanottovaltuus perustuu lainanhoitokykyyn

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle lainanhoitokykyyn perustuen lainanottovaltuuden, eli valtuuden pitkäaikaisten lainojen nostamiseen investointien rahoittamiseksi. Lainanhoitokykyä mitataan laskennallinen lainanhoitokate -tunnusluvulla, jonka arvon tulee olla vähintään yksi. Tunnusluku perustuu hyvinvointialueen talousarvion vuosikatteeseen, jota voidaan oikaista talouden seurannan tiedoilla. Jos julkisen talouden, valtiontalouden tai hyvinvointialueen rahoitusasema heikentyy merkittävästi ja poikkeuksellisesti, hyvinvointialueen lainanottovaltuus voidaan vahvistaa myös laskennallista lainanottovaltuutta pienemmäksi.

Lainanottovaltuuden määrä saadaan vähentämällä enimmäislainamäärästä tilikauden alun ennakoitu lainamäärä. Enimmäislainamäärä perustuu lainanhoitokatteen raja-arvoon yksi ja siihen, että lainojen keskimääräiseksi jäljellä olevaksi maksuajaksi oletetaan kymmenen vuotta. Laskukaava supistuu helppoon muotoon: enimmäislainamäärä on kymmenen kertaa vuosikate.

Laskukaava supistuu helppoon muotoon: enimmäislainamäärä on kymmenen kertaa vuosikate.

Toimitilainvestoinnit ajoittuvat tyypillisesti usealle tilikaudelle. Yhden vuoden lainanottovaltuuden tulee kuitenkin riittää koko aloitettavan investoinnin määrään, ja valtuuteen sisältyvää lainaa on mahdollista nostaa useamman vuoden aikana. Tällä halutaan estää tilanne, jossa uutta lainaa ei ole mahdollista nostaa mutta jossa investoinnin toteuttamista ei voida käytännössä keskeyttää.

Lainanottovaltuuksien määrään vaikuttavat hyvinvointialueille sairaanhoitopiireistä ja erityishuoltopiireistä siirtyvät lainat. Varsinkin sellaisilla alueilla, joissa kuntayhtymissä on toteutettu suuria investointeja, siirtyvä lainamäärä voi olla suuri. Näillä alueilla laskennalliset lainanottovaltuudet voivat aluksi jäädä pieniksi. Valtioneuvosto voi päättää lainanottovaltuuden muuttamisesta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi, eikä investoinnille ole muuta rahoitusta. Lainanottovaltuuden muuttamista varten asetetaan valmisteluryhmä, jonka jäseninä ovat hyvinvointialueen ja hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden edustajat. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja.

Arviointimenettelyssä tarkastellaan hyvinvointialueen edellytyksiä selvitä tehtävistään

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen. Lisäksi valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti. Talouteen perustuvan arviointimenettelyn edellytyksistä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa ja palveluihin perustuvan arviointimenettelyn edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Talouteen liittyvät arviointimenettelyn edellytykset ovat vaihtoehtoisia, toisin sanoen yhdenkin edellytyksen täyttyminen riittää siihen, että arviointimenettely voidaan käynnistää.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenet nimeävät hyvinvointialueita ohjaavat ministeriöt ja hyvinvointialue. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tämän jälkeen aluevaltuusto käsittelee arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saattaa niitä koskevan päätöksen valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö voi päättää arviointiryhmän ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten perusteella aluejakoselvittäjän asettamisesta selvittämään hyvinvointialueen muuttamista.

Arviointimenettelyn aikana rajoitetaan hyvinvointialueen viranomaisen toimivaltaa tehdä päätöksiä. Lain mukaan päätös, jolla olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide- ehdotusten vastainen, voidaan tehdä vain silloin, jos päätöstä ei voida lykätä välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi.