Sijoituskiinteistön merkitseminen käypään arvoon ja IFRS-vaatimusten huomioonottaminen
IFRS-sarjassa tarkastellaan sellaisia IFRS-säännöksiä, joilla on merkitystä muillekin kuin IFRS-tilinpäätöksen laatijoille. Tämän kertaisessa osassa käsitellään sijoituskiinteistöjen merkitsemistä käyvän arvon periaatteella taseeseen ja tuloslaskelmaan. Tällä voi olla merkittävä vaikutus yhtiön erityisesti vapaan oman pääoman muodostumiseen ja näin oman pääoman jakomahdollisuuteen. Siksi sitä pidetään erityisen vastuullisena tehtävänä.
Hanki rajaton lukuoikeus
Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.
TILAA TILISANOMAT KIRJAUDU SISÄÄNIAS-asetukseen viitataan seuraavissa kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen säännöksissä:
- Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto (KPL 5:2a §)
- Sijoituskiinteistön merkitseminen käypään arvoo (KPL 5:2b §)
- Rahoitusleasingsopimuksella hankitun omaisuuden merkitseminen (tilinpäätökseen) (KPL 5:5b §)
- Pääomalainan merkitseminen taseeseen (KPL 5:5c §)
- Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus (KPL 6:1 §)
- Lähipiiriliiketoimet (KPA 2:7b §)
Kutakin edellä mainittua säännöstä sekä sitä lähellä olevia tilinpäättäjän ongelmia tarkastellaan erillisessä artikkelissa. Lisäksi viimeisessä sarjan artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolautakunnan IFRS-pitoisia kirjausohjeita muiden kuin lueteltujen kirjanpitokysymysten osalta.
Asiantuntijana
Jarmo Leppiniemi
professori
