CTA Paikka
CTA Paikka

Taloushallinto 
tekee teholoikan – 
vihdoinkin!

Taloushallinnossa tapahtuu viiden vuoden kuluessa pitkään odotettu teholoikka, sanoo Accountorin perustaja Asko Schrey. Mitä se tarkoittaa alan yrityksille ja työpaikolle?
3.12.2018 Matti Remes Kuva Samuli Skantsi

Raaden hampaana” tunnettu Fortumin torni Espoon Keilaniemessä on nyt remontissa, mutta ikonisen rakennuksen seinää koristaa jo tulevan isännän nimi: Accountor.

Suomen suurimman taloushallintoalan yrityksen pe
rustaja Asko Schrey ottaa vieraan vastaan vielä naapurirakennuksessa. Siellä työskentelee jo iso osa Accountor Groupin pääkaupunkiseudun henkilöstöstä. Uusiin tiloihin he pääsevät keväällä 2020.

– Meillä on ollut Helsingin seudulla kahdeksan toimipistettä. On kiva, että voimme olla jatkossa yhdessä tai enintään kahdessa paikassa. Olimme etsimässä uutta toimitilaa, kun Fortumin torni tuli yllättäen tarjolle, Schrey sanoo.

Schrey jätti toukokuussa konsernin toimitusjohtajan tehtävät Niklas Sonkinille. Hän on kuitenkin edelleen yrityksen merkittävä omistaja ja on hallituksen jäsenenä tiiviisti mukana toimintojen kehittämisessä.

Schrey tunnetaan idearikkaana ja aikaansaavana miehenä, jolla on koko ajan mielessä uusia virityksiä. Niinpä puhe kääntyy tuon tuosta ideoihin asiakkaille tarjottavista uusista palveluista.

Kaikkia niitä yhdistää digitaalisuus, jossa hyödynnetään keinoälyä, ohjelmistorobotiikkaa ja automaatiota.

Työura liikkeelle pörssimaailmasta

Toimintojen sähköistäminen on ollut isossa roolissa Schreyn työuralla 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Toinen keskeinen teema on ollut yrittäminen. Se tuli tutuksi jo opiskeluaikana, kun hän alkoi tuoda ystävänsä kanssa Suomeen taskulaskimia.

Schreyn työuran alkupuolella 13 vuotta vierähti arvopaperimarkkinoilla. HOP:n yritystutkijana toiminut Schrey pyydettiin vuonna 1987 perustamaan osakkeiden sähköistä johdannaiskauppaa. Suomen Optiomeklareista ura vei edelleen johtajaksi Helsingin Pörssiin ja sen toimitusjohtajaksi vuonna 1998.

Pörssijohtajan ura päättyi kuitenkin parin vuoden jälkeen potkuihin.

– Pörssissä pankkien ja muiden intressiryhmien edustajat valvoivat etujaan. He eivät pitäneet liian aktiivisesta toimitusjohtajasta, joten sain lähteä.

Potkut veivät Schreyn tilitoimistoalalle. Hän alkoi kehittää silloisen Tina-vaimonsa kanssa Pretax-tilitoimistoa, jonka he olivat ostaneet 1980-luvun lopulla.

Yritysrypäs kasvoi yritysostoilla. Yrittäjän uran vaikeimmaksi ajanjaksoksi Schrey nimeää 1990-luvun alun laman. Yritysjärjestelyihin otetut lainat olivat koitua kohtaloksi, kun korot hyppäsivät lyhyessä ajassa yli 20 prosenttiin.

– Onni onnettomuudessa oli, ettei meillä ollut suunnitellusti valuuttaluottoja. Markkavelkojenkin maksaminen oli kuitenkin usean vuoden ankaran työn takana.

 

– Toimiala kiinnostaa pääomasijoittajia. Kentällä on monta peluria, joilla on isot rahamassit, Asko Schrey pohtii.

Yli sata yrityskauppaa

Pretax ja vuodesta 2014 lähtien Accountor ovat kasvaneet ostamalla isompia ja pienempiä tilitoimistoja ja it-yrityksiä. Suomen ohella konserni on laajentunut Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Venäjälle, Ukrainaan ja Hollantiin.

– En ole pitänyt yrityskaupoista tarkkaa lukua, mutta kyllä niitä on tullut tehtyä vuosien varrella yli sata, Schrey arvioi.

2000-luvulla Accountorin liikevaihto on noussut kolmesta miljoonasta eurosta 230 miljoonaan euroon. Työntekijöiden määrä on kasvanut samassa ajassa 30 hengestä noin 2 300 työntekijään.

Talous- ja henkilöstöhallinnon ulkoistuspalvelujen ohella Accountor on laittanut entistä enemmän painoa ohjelmistokehitykseen. Se on ollut Schreyn mukaan tietoinen ja onnistunut valinta.

– Ymmärsimme jo varhaisessa vaiheessa, että digitalisaatio muuttaisi yrityshallinnon maailman. Tunnistimme sen tarjoamat mahdollisuudet, mutta muutoksen hitautta emme osanneet kuitenkaan aavistaa.

Tekoäly tulee uusiin palveluihin

Schrey uskoo kuitenkin nyt, että digitalisaatio, robotiikka ja koneoppiminen ovat vuosien odottamisen jälkeen lähdössä nyt kunnolla lentoon taloushallintoalalla. Iso asia on myös yritysten siirtyminen reaaliaikatalouteen (real-time economy, RTE), jossa kaikki liiketoiminta muuttuu rakenteiseksi ja koneluettavaan muotoon.

Digitalisoitumisen vauhdin kiihtyminen näkyy myös Accountorin palvelutarjonnassa. Vuoden alussa yhtiö on esimerkiksi tuomassa markkinoille ”tekoälykontrollerin”, joka tuottaa analyysejä yrityksen numeroista.

– Tekoäly synnyttää sekunnissa ammattimaisen ja helppolukuisen analyysin halutusta asiasta.

Samoihin aikoihin yhtiö aikoo lanseerata myös laskupörssin, jossa yritykset voivat myydä myyntilaskunsa eniten tarjoavalle sijoittajalle ja muuttaa pitkien maksuaikojen laskut välittömästi käyttöpääomaksi.

– Laskupörssi on jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Se perustuu pitkälle vietyyn automaatioon, Schrey sanoo.

Testausvaiheessa on myös yksinyrittäjille suunnattu mobiilikäyttöliittymä, jonka avulla yrittäjä voi kirjata itse esimerkiksi osto- ja myyntilaskunsa kirjanpitoon.

– Sovellus tekee 90 prosenttia tilitoimiston tämänhetkisistä töistä tilinpäätöstä ja veroilmoitusta myöten.

digitalisaatio, robotiikka ja koneoppiminen ovat vuosien odottamisen jälkeen lähdössä nyt kunnolla lentoon taloushallintoalalla.

Työssä vielä paljon tehostamista

– Voi olla, että robotiikan ja tekoälyn kaltaisten uusien asioiden ansiosta tilitoimistoissa tapahtuu merkittävä tuottavuusloikka seuraavan viiden vuoden aikana. Digitaalisuuden ansiosta tositteen käsittely on pudonnut meillä neljästä minuutista kahteen minuuttiin, mutta tehostamisen varaa on vielä paljon, Schrey arvioi.

Mutta miten käy taloushallintoalan työpaikkojen, jos digitalisaatio lähtee nyt kunnolla lentoon?

– Jos työn määrä vähenee, niin silloin lähtökohtaisesti myös työpaikkojen määrä alalla vähenee.

Schrey ei usko kuitenkaan taloushallintoalan työpaikkojen rajuun pudotukseen. Hän arvioi, että kymmenen vuoden päästä ala voi tarjota Suomessa edelleen 8 000 työpaikkaa nykyisen 11 000:n sijaan.

Moni toivoo, että rutiinitöiden siirtyessä roboteille taloushallinnon ammattilaiset voivat keskittyä yhä enemmän asiakkaille tarjottaviin lisäarvopalveluihin. Schrey suhtautuu tähän kuitenkin hieman skeptisesti.

– Tilitoimistojen konsulttipalveluille voi olla vaikea löytää markkinoita. Tällainen epäilys herää, kun katsoo pienten ja keskisuurten asiakasyritysten kustannusrakennetta. Eivät ne juurikaan osta neuvontapalveluja.

Asiakkaan bisnestä pitää ymmärtää

Schrey on löytänyt Ruotsissa ja Norjasta kaksi kilpailevaa yritystä, jotka ovat onnistuneet nostamaan lisäarvopalvelujen osuuden 30 prosenttiin liikevaihdosta. Accountorissa tällaisten palvelujen osuus on jäänyt kuitenkin kymmeneen prosenttiin. Schrey epäilee, että alan keskiarvo on lähempänä viittä prosenttia.

– Peruskirjanpitäjä rakastaa numeroita ja pelkää virheitä, mutta miten innokas hän on ottamaan asiakasta neuvovan konsultin roolin? Luulen, että alalla työskentelevien enemmistö ei ole tähän valmis.

Schreyn mielestä jokaisen taloushallinnon ammattilaisen kannattaa kuitenkin seurata tarkasti kehitystä ja täydentää jatkuvasti omaa osaamistaan. Kirjanpitäjän on vastaisuudessakin hallittava hyvin taloushallinnon normit ja työn tekemiseen liittyvä uusi tekniikka. Lisäksi tarvitaan viestintätaitoja keskusteluun asiakkaan kanssa.

– Kaikkein haasteellisinta on pyrkiä ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa, kuten kilpailutilannetta, hinnoittelua ja rahoitusasioita. Yrittäjän arjessa tapahtuvia asioita voi olla vaikea hahmottaa, jos ei ole itse toiminut koskaan yrittäjänä.

Alan keskittyminen jatkuu

Pirstaleinen taloushallintoala on keskittynyt viime vuosina vauhdilla, kun suuret tilitoimistot ovat ostaneet pienempiä kilpailijoitaan ja hakevat tehokkuutta muuttamalla toimintatapojaan.

Schrey ennustaa, että sama kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Pääomasijoittajat ovat kuuluneet Accountorin omistajakuntaan 2000-luvun alusta lähtien, mutta sijoittajat etsivät ahkerasti kohteita koko taloushallintoalalta.

– Toimiala kiinnostaa pääomasijoittajia. Kentällä on monta peluria, joilla on isot rahamassit. Näin alan konsolidoituminen voi jatkua.

Schreyn arvion mukaan kymmenen suurinta tilitoimistoa työllistää Suomessa nyt noin 2 500 henkilöä. Viiden vuoden päästä niissä saattaa olla töissä 4 000 työntekijää.

– Konsolidointiaste on nyt vain alle 25 prosenttia, kun se voisi hyvin olla 50 prosenttia tai enemmänkin.

Tilitoimistot hakevat kasvuun voimavaroja myös pörssistä. Talenom listautui Helsingin pörssiin kolme vuotta sitten. Myös Aallon Group selvittää listautumista First North -markkinapaikalle.

Pörssi on ollut myös Accountorille yksi vaihtoehto. Kolme vuotta sitten yhtiö päätti kuitenkin luopua toistaiseksi listautumissuunnitelmistaan.

Schreyn mukaan pörssikuntoa on pidetty yllä esimerkiksi selkeyttämällä konsernin liiketoimintarakennetta ja investoimalla omiin toimintoihin.

– Konserni olisi mahdollista listata pörssiin joko kokonaisuutena tai palasina. Tällä hetkellä asia ei ole kuitenkaan ajankohtainen.

Enkelisijoittaminen kiinnostaa

Pörssin sijaan Accountor sai vuonna 2015 uuden pääomistajan brittiläisen pääomasijoittaja Vitruvianin rahastoista. Vitruvianin omistusosuus on nyt 61,5 prosenttia, Schreyn perheen 24,2 prosenttia ja Sponsor Capitalin 7,8 prosenttia. Henkilöstö ja johto omistavat yhtiöstä loput.

Osan omistuksistaan myyneellä Schreyllä olisi hyvin varaa jäädä vaikkapa kokopäivätoimiseksi golffariksi. Yrittäminen vetää kuitenkin edelleen enemmän kuin viheriöt.

– Olen sijoittanut kymmeneen start ja scale up -yritykseen, joissa kaikissa haluan olla aktiivisesti mukana tuomassa lisäarvoa. Yrittäjyyden tukeminen on paljon merkityksellisempää kuin lyödä palloa koloon. Yrityksissä on sekin hyvä puoli, että onnistumista on helppo mitata, kun mittarina on raha.

Schrey on sijoittanut muun muassa CAP-autokouluketjuun, joka tarjoaa ajosimulaattoreihin ja etäyhteyksiin perustuvaa ajo-opetusta eri puolella Suomea. Hän on laittanut rahaa myös Sopimustietoon. Yrityksen verkkopalvelussa yksityiset ja yritykset voivat tehdä itse sopimuksia tekoälyn avustamana.

– Yritän sijoittaa sellaisiin asioihin, joista luulen jotakin tietäväni.

 

 

Asko Schrey

  • Syntynyt vuonna 1957 Espoossa
  • Koulutus: diplomi-insinööri (tuotantotalous) ja oikeustieteen kandidaatti
  • Accountor Groupin perustaja ja hallituksen jäsen. Konsernin toimitusjohtaja toukokuuhun 2018 saakka.
  • Helsingin Osakepankin yritystutkija ja ATK-apulaispäällikkö 1980–1984
  • Efectorin markkinointijohtaja ja toimitusjohtaja 1984–1987
  • Suomen Optiomeklareiden toimitusjohtaja 1987–1998
  • Helsingin Pörssin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja 1998–99
  • Harrastukset: ahkerointi, liikunta, shakki, lukeminen
HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki