CTA Paikka

Houkuttelevampi henkilöstöanti

Sitoutunut henkilöstö on menestyvän bisneksen tärkeimpiä osatekijöitä. Kasvua havittelevat yritykset luovat siis hyvästä syystä erilaisia kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiään. Tulevaisuudessa henkilöstöanti voi nousta aiempaa käytetymmäksi palkitsemiskeinoksi listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sen verokohtelua helpottavien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Mistä on kysymys?
19.5.2020

Kun kasvuhakuiseen yhtiöön rekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa henkilöstöä, voi mahdollisuus osakeomistuksiin toimia houkuttimena. Mahdollisen menestyksen hedelmistä nauttiminen osakkeen arvonnousun muodossa tarjoaa työntekijälle porkkanan kasvuvaiheen haasteisiin. Parhaimmillaan osakepohjainen palkitseminen saattaa pääomistajien ja avainhenkilöstön intressit lähemmäs toisiaan.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa osakepohjaisen kannustamisen listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstölle muun muassa suunnatun osakeannin ja työsuhdeoptioiden muodossa. Haasteita ja hidasteita erityisesti edellä mainittuun, eli työsuhde- tai henkilöstöantiin liittyen on aiheuttanut tulkinnanvaraisuus osakkeiden käyvän arvon määrittämisessä. Nyt osakkeiden arvon määritykseen on tulossa helpotuksia lakiuudistuksilla.

Sanna Marinin hallituksen lainsäädäntöohjelmaan kirjattuun listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantia koskevaan lakiuudistukseen on varattu vuositasolla 10 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys uudistuksista annettiin lausuntokierrokselle 5. maaliskuuta ja sen myötä tuloverolain (1535/1992) sekä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) muutosten on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta 2020.

Henkilöstöanti vai työsuhdeoptio?

Henkilöstöannissa on kysymys osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun 4 §:n mukaisesta suunnatusta osakeannista, jolla voidaan poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Siinä työnantaja tarjoaa koko henkilökunnalleen tai osalle henkilökunnasta merkittäväksi osakkeitaan. Osakkeiden merkintähinta on usein käypää hintaa alhaisempi ja joskus osakkeita tarjotaan henkilöstön merkittäväksi myös ilmaiseksi. Työsuhdeoptio on sen sijaan yksittäiseen sopimukseen tai sitoumukseen perustuva työntekijän oikeus saada tai hankkia yhtiön osakkeita. Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisesti option saajalla on usein oikeus valita, merkitseekö hän osakkeita vai ei.

Sekä henkilöstöannin kautta että optiona saadusta tai hankitusta osakkeesta syntyy työntekijälle veronalainen etu, jos hän merkitsee osakkeen sen käypää hintaa alemmalla hinnalla. Listaamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo määritellään samalla tavalla molemmissa malleissa. Joskus on epäselvyyksiä siitä, sovelletaanko osakepohjaiseen palkitsemiseen henkilöstöantia vai työsuhdeoptioita koskevia säännöksiä. Verotuksessa näitä kahta kohdellaan kuitenkin olennaisesti eri tavoin.

Tuloverolain 4 luvun 66 §:n 1 momentin mukaan henkilöstöantiin perustuva oikeus merkitä yhtiön osakkeita käypää hintaa alemmalla hinnalla synnyttää veronalaista ansiotuloa olevan edun. Merkintähetkellä ansiotuloksi katsotaan osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan välinen erotus. Erityisen merkityksellinen palkitsemisen kannalta on kuitenkin poikkeus, jonka mukaan veronalaista etua ei synny, jos työntekijän saama alennus on korkeintaan 10 % ja sama etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Jos sama etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista ansiotuloa.

Tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptiona osakkeesta saatu alennus on kokonaisuudessaan työntekijän ansiotuloa riippumatta sen prosentuaalisesta suuruudesta tai siitä, tarjotaanko vastaavaa optiota henkilöstön enemmistölle. Saatu etu realisoituu verotuksessa sinä vuonna, jona optiota käytetään eli jona työntekijä saa tai hankkii osakkeen – tai luovuttaa optionsa eteenpäin. Verotuskäytännössä rajanvetona henkilöstöannin ja työsuhdeoption välillä on pidetty kolmen kuukauden merkintäaikaa. Käytännön mukaan yli kolmen kuukauden merkintäaika johtaa työsuhdeoptioita koskevan tuloverolain 66 §:n 3 momentin soveltamiseen henkilöstöantia koskevan 1 momentin sijasta.

Nyt tulossa olevat verotussääntelyn muutokset koskevat ainoastaan henkilöstöantia. Perusteena on halu kohdentaa helpotukset palkitsemismalliin, jonka avulla työntekijöitä kannustetaan ryhtymään työnantajayhtiönsä omistajiksi. Työsuhdeoptioihin verrattuna järjestelyn voidaan katsoa ajavan työntekijöitä ja perustajaosakkaita tasavertaisempaan asemaan. Henkilöstöanti paitsi mahdollistaa työntekijöille yrityksen taloudellisesta menestyksestä nauttimisen, myös jakaa yrittämisen riskiä osakkeita omistaville työntekijöille. Työsuhdeoptioihin ei vastaavaa riskiä sisälly, sillä option saaja voi yleisesti jättää osakkeensa merkitsemättä, jos yhtiön arvo ei ole option voimassaoloaikana noussut.

Käypä arvo kadoksissa

Verovelvollisen on selvitettävä Verohallinnolle hankkimiensa tai saamiensa osakkeiden käypä arvo, sen laskentaperusteet ja osakkeista maksamansa hinta. Henkilöstöannin käyttöä listaamattomissa osakeyhtiöissä on hillinnyt haaste osakkeiden arvostamiseen liittyen. Tämä on heijastunut myös epävarmuuteen osakkaiden veroseuraamuksista.

Ongelmia on aiheuttanut se, että tuloverolaissa ei säädetä erikseen listaamattoman yhtiön osakkeen käyvästä hinnasta. Lain 66 §:n 2 momentissa säädetään ainoastaan pörssiyhtiöiden käyvän arvon määrityksestä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa.

Listaamattomien yhtiöiden osakkeen arvon määrityksessä on hyödynnetty Verohallinnon ohjetta varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa. Sen mukaisesti listaamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo määritetään ensisijaisesti saman yhtiön osakkeilla tehtyjen vertailukelpoisten luovutusten perusteella. Vertailukelpoisuus on kuitenkin edellyttänyt sitä, että luovutus on tapahtunut lähimenneisyydessä ja sen osapuolina ovat olleet toisistaan riippumattomat tahot.

Käytännössä vain harvoilla listaamattomilla yhtiöillä on olemassa ohjeen mukaisia vertailukelpoisia luovutuksia. Esimerkiksi pääomasijoittajan osakehankintaan liittyy usein erilaisia yksityiskohtia, ehtoja ja sopimuksia, jotka eivät mahdollista hinnan vertailukelpoisuutta henkilöstöannissa. Lisäksi työntekijöiden merkitsemien osakkeiden mahdolliset luovutusrajoitukset ja muut ehdot edellyttävät tapauskohtaista harkintaa käyvän arvon määrittämisessä. Vertailukelpoisten luovutusten puuttuessa osakkeen käypä arvo on määritetty yrityksen substanssi- ja tuottoarvon perusteella.

Kaavamainen malli käyttöön

Hallituksen esityksen mukaan osakkeiden arvostaminen helpottuu, kun tuloverolakiin lisätään kokonaan uusi 66 a §. Siinä säädetään työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotuksesta muussa kuin julkisesti noteeratussa osakeyhtiössä. Pykälä selkiyttää olennaisella tavalla osakkeen arvostamista listaamattoman yhtiön henkilöstöannissa.

Uuden pykälän myötä verovelvollinen voi tietyin edellytyksin merkitä työnantajanaan toimivan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan matemaattiseen arvoon ilman ansiotuloveroseuraamuksia. Kun nykysääntelyn mukaan verotettava etu muodostuu henkilöstöannin alennuksen ylittäessä 10 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta, jatkossa vasta osakkeen matemaattisen arvon alittava merkintähinta muodostaa verotettavan edun. Edellytyksenä on edelleen se, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Säännöstä ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Ongelmia on aiheuttanut se, että tuloverolaissa ei säädetä erikseen listaamattoman yhtiön osakkeen käyvästä hinnasta.

Lakimuutos on sanamitaltaan pieni, mutta merkittävä. Matemaattisen arvon laskeminen voidaan nähdä käypää arvoa mutkattomampana keinona osakkeen arvonmääritykseen. Myös veroseuraamusten ennustettavuus paranee kaavamaisella laskentatavalla. Lisäksi osakkeen matemaattinen arvo on useimmiten huomattavasti alempi kuin käypä arvo. Niinpä uusi laskentatapa voi mahdollistaa henkilöstön sitouttamisen huomattavasti aiempaa pienemmillä merkintähinnoilla ja veroseuraamuksilla.

Henkilöstöantien kasvu todennäköistä

Hallitusohjelmassa ja julkisessa keskustelussa henkilöstöantien verohelpotusten tarve on keskittynyt nimenomaisesti kasvuyrityksiin. Nyt henkilöstöannin verotusta helpottava lakimuutos on kuitenkin 66 a §:n 3 momentin mukaan tulossa koskemaan kaikkia ennakkoperintärekisteriin merkittyjä listaamattomia osakeyhtiöitä, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa ja toimivat työnantajina. Sääntelyn ulkopuolelle ollaan rajaamassa ainoastaan Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevat yhtiöt.

Yhtenä perusteena laajalle soveltamisalalle on sääntelyn selkeys. Lakimuutoksen esitöissä arvioidaan, että muutoksilla on vaikutusta listaamattomien osakeyhtiöiden käyttämien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien toteutusmuotoon. Todennäköistä on, että henkilöstöannin käyttö kasvaa ja työsuhdeoptioiden käyttö vastaavasti pienenee. Toisaalta edellytys saattaa henkilöstöannin mahdollistama etu henkilöstön enemmistön käytettäväksi puoltaa edelleen työsuhdeoptioiden käyttöä yksittäisissä palkitsemistilanteissa.

On myös hyvä muistaa, etteivät tuloverolain sääntelymuutokset velvoita listaamattomia yhtiöitä tarjoamaan osakkeita henkilöstöannissa nimenomaan matemaattiseen arvoon perustuen. Yhtiöllä on edelleen osakeyhtiölain säännökset huomioiden oikeus määrittää, millä merkintähinnalla se osakkeitaan tarjoaa. Toisaalta työntekijäpuolella kenenkään ei edelleen ole pakko osallistua henkilöstöantiin eikä vaatimus henkilöstön enemmistöstä edellytä enemmistön osallistumista. Riittää, että enemmistölle tarjotaan mahdollisuus osallistua.

HUOM! Tämän artikkelin tiedot perustuvat 5.5.2020 tarjolla olleeseen tietoon säädösvalmistelusta (VM004:00/2020) listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi.

Asiantuntijana
Tarja Anunti Lakiasiantuntija, Linnunmaa Lex Oy
HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki