CTA Paikka
CTA Paikka

Virtuaalivaluutat osakeyhtiön tuloverotuksessa

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
Markku Ojalan erikoisalana on erityisesti yritysverotuksen substanssi- ja menettelykysymykset.
13.4.2022
markku
Markku Ojala johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Yhtiö on ostanut virtuaalivaluuttoja/sijoittanut virtuaalivaluuttoihin. Nyt yhtiö on alkanut myös vaihtamaan ja myymään valuuttoja. Virtuaalivaluuttojen osalta toiminta on vielä aivan alussa ja kohtuullisen vähäistä.

Olen kirjannut virtuaalivaluutat näin aluksi rahoitusomaisuuteen. Olen kuitenkin nyt pohtinut, kuuluisivatko ennemmin vaihto-omaisuuteen. Miten ja milloin virtuaalivaluuttojen myynnit tulee käsitellä?

Vastaus:

Virtuaalivaluuttojen omaisuuslajiluonteen kannalta on tosiaan ratkaisevaa se, että minkälaisesta toiminnasta on kyse ja mikä on yrittäjän tarkoitus. Jos yhtiö jo tällä hetkellä harjoittaa laajasti – jopa pääasiallisena toimintanaan – esimerkiksi arvopaperikauppaa, niin tällöin on helpommin ajateltavissa, että kyse on elinkeinotoiminnasta ja siten vaihto-omaisuudesta.  

Mikäli yritys on lähinnä sijoittanut ylimääräistä likviditeettiä virtuaalivaluuttaan, tällöin vaihto-omaisuuden sijaan on kyse pikemminkin rahoitusomaisuudesta. 

Jos tätä ylimääräistä likviditeettiä on sijoitettuna passiivisesti pidemmän aikaa, niin tällöin saattaa osakeyhtiöiden osalta tulla arvioitavaksi, että kuuluuko valuutta niin sanottuun muun omaisuuden omaisuuslajiin. Mikäli virtuaalivaluutta on tällaista niin sanottua muuta omaisuutta, sen vaihtamisesta niin sanottuun  viralliseen valuuttaan (esimerkiksi euroiksi) syntynyt mahdollinen veronalainen tulo käsitellään kuitenkin elinkeinotoiminnan tulolähteellä. 

KHO on käsitellyt rahoitusomaisuusluonnetta ratkaisussaan 2013:69. Tuolloin kyse oli sijoitusrahaston osuuksista ja osuuksien omistusaika vaihteli puolestatoista vuodesta kolmeenkin vuoteen. KHO perusteli osuuksien rahoitusomaisuusluonnetta seuraavilla asioilla: 

  • varat oli kiistatta ansaittu liiketoiminnassa,
  • sijoitusrahasto-osuuksien arvo ei ollut suhteeton yhtiön liiketoimintaan verrattuna ja 
  • yhtiö oli osoittanut, että se oli tarvinnut varoja seuraavan tilikauden tappioiden kattamiseen ja sitä seuraavalla tilikaudella tehtyihin investointeihin. 

Rahoitusomaisuusluonne voi siis säilyä pidempäänkin kuin vain yhden vuoden verran, jota aiemmin Verohallinto piti rajana sille, mikä on rahoitusomaisuutta ja mikä ei. 

 

Taloushallintoliiton jäsenet saavat ­jäsenetuna neuvontaa ­kirjanpitoon ja verotukseen ­liittyvissä kysymyksissä. ­Julkaisemme kiinnostavimpia kysymyksiä ja niihin annettuja vastau­ksia. Kysymykset voi ­toimittaa osoitteeseen: asiantuntijat@taloushallinto­liitto.fi.

Kysy verotuksestaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki