Toiminimiyrittäjän tuloverotus konkurssitilanteessa
Jos tmi-yrittäjä asetetaan konkurssiin, niin rinnastetaanko tämä yrittäjän tuloverotuksessa yritystoiminnan lopettamiseen, johon sovelletaan niin sanottua yksityiskäyttöönoton säännöksiä?
VASTAUS:
Tuloverotuksen osalta konkurssi ei muuta yrittäjän verotuksellista asemaa tuloverotuksessa. Toisin sanoen konkurssiin asettaminen ei välittömästi laukaise yksityiskäyttöönoton säännösten soveltamista. Yksityiskäyttöönoton säännösten soveltaminen tarkoittaisi, että yritysomaisuus arvostettaisiin alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan yrittäjän verotuksessa.
Tuloverolain 19 pykälä sisältää konkurssitilanteiden varalle seuraavan sisältöisen säännöksen: ”Konkurssipesä ei ole erillinen verovelvollinen eikä konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Se osa veroista, joka johtuu konkurssipesän elinkeinotoiminnasta, pannaan kuitenkin konkurssipesän maksettavaksi.”
Säännös siis kertoo, että yrittäjän konkurssiin asettaminen ei rinnastu yritystoiminnan lopettamiseen, johon sovellettaisiin yksityiskäyttöönoton säännöksiä elinkeinoverolain 51 b pykälässä tarkoitetulla tavalla.
Miten konkurssitilanteissa yrittäjä sitten maksaa veroa?
VASTAUS:
Konkurssimenettelyssä lähdetään siitä, että saadakseen suorituksen saatavalleen konkurssiin luovutetuista varoista, velkojan on kirjallisesti valvottava saatavansa konkurssissa. Verohallinto on yksi velkojista ja myös se valvoo konkurssivalvonnassa saatavansa. Verovelat voivat olla luonteeltaan esimerkiksi arvonlisäveroa tai tuloveroa, josta tässä kysymyksen mukaisessa tilanteessa on nyt kyse.
Verohallinto valvoo yritystoiminnasta aiheutuneena tuloverovelkana sen veron, joka yrittäjälle konkurssiin asettamista edeltäneeltä ajalta on liike- tai ammattitoiminnasta syntynyt ja jota yrittäjä ei ole ennakkoveroina maksanut. Yritystoiminnasta verotettavaa tuloa voi syntyä konkurssiin asettamisen jälkeen, kun konkurssipesä realisoi yrittäjän liikeomaisuutta. Näin syntyvä verosaatava ei kuitenkaan kuulu konkurssissa valvottaviin verovelkoihin eikä konkurssipesän niin sanottuihin massavelkoihin, joita maksetaan konkurssipesän varoista sitä mukaa kun tällaista massavelkaa erääntyy. Massavelka on konkurssipesän omaa velkaa, jota syntyy konkurssipesän kustannuksista kuten esimerkiksi pesänhoitajan palkkioista tai oikeudenkäyntikuluista.
Konkurssiasiamiehen toimiston kannanoton mukaan (Konkurssipesän suorittama realisointi ja luovutusvoittovero 19.5.2014) yrittäjän omaisuuden realisoinnin perusteella syntyvä verovelka on ns. viimeiseksi perittävää velkaa, jos massavelkojen ja konkurssivalvonnassa valvotuille veloille maksaettavien jako-osuuksien jälkeen jotain vielä jää jäljelle.
Kun kyse on yksityishenkilöstä, niin yrittäjälle jää vastuu veroveloista konkurssimenettelyn jälkeenkin. Meillä Suomessa ei ole käytössä niin sanottua henkilökohtaista konkurssia, jonka jälkeen yksityishenkilö pystyisi starttaamaan puhtaalta pöydältä saatuaan velat anteeksi.
Jos konkurssimenettelyn ja realisointien jälkeen yrittäjälle jää vielä jäljelle yritysomaisuutta ja toiminta päättyy, niin tämän mahdollisesti jäljelle jääneen omaisuuden poistumiseen yritystoiminnan käytöstä aiheuttaa yksityiskäyttöönoton säännösten soveltamisen edellä kuvatulla tavalla. Omaisuus arvostettaisiin verotuksessa alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköinen myyntihintaan.
Konkurssipesälle maksuunpantaisiin tuloveroa siinä tapauksessa, että se konkurssimenettelyn aikana päättäisi jatkaa yrittäjän harjoittamaa toimintaa siinä tarkoituksessa, että sillä tavoin velkojien asema ja suoritus saataville saadaan paremmin turvattua. Kyse olisi tällöin konkurssipesän eikä konkurssivelallisen – yrittäjän – tuloverosta.
Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.