Rakennuksen oikea poistoprosentti – rakennuksen osilla eri käyttötarkoitukset
Markku Ojalan erikoisalana on erityisesti yritysverotuksen substanssi- ja menettelykysymykset.
Asiakasyrityksemme suunnittelee hallin ostoa. Kyseessä on teollisuushalli jonka neliömäärä on yhteensä 700 neliötä. Hallin toisessa päässä on pieni taukotila, pukuhuone, varasto ja toisessa kerroksessa pari toimistohuonetta. Näiden muiden tilojen osuus on noin 200 neliötä. Täytyykö hankintamenon poisto tehdä verotuksessa sosiaalitilojen ja toimiston osalta 4 prosentin mukaan ja itse teollisuushallin osalta 7 prosentin mukaan?
Vastaus:
Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen katsotaan ratkaisevan sen, minkä poistoprosentin mukaan rakennuksen poisto tehdään. Verohallinnon sivuilta ei näyttäisi löytyvän ohjeistusta asiassa, mutta vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa viitataan vanhaan oikeuskäytäntöön tässä kysymyksessä.
Ratkaisuissa KHO 1982 T 1241 (hotellirakennus) ja KHO 1989 T 2811 (toimistotiloja yli 50 %) lähdettiin siitä, että pääasiallinen käyttö ratkaisee sovellettavan poistoprosentin.
Esimerkiksi teollisuushalli, kuten tässä tapauksessa, on pääasiallisesti teollisuustoiminnan käytössä, jos siitä yli 50 prosenttia on tässä käytössä. Poisto voidaan tällöin tehdä koko hallirakennuksesta 7 prosentin mukaan, vaikka rakennus sisältäisi myös sosiaalitiloja ja toimistohuoneita.
Rakennuksen verotuspoistojen oikeat poistoprosentit löytyvät elinkeinoverolain 34 pykälästä. Sovellettavia poistoprosentteja on kolme: 7 prosenttia (mm. myymälä-, varasto- tehdas ja työpajarakennus), 4 prosenttia (asuin- ja toimistorakennus sekä niihin verrattava rakennus) ja 20 prosenttia (mm. polttoainesäiliöt, metalliset varastorakennelmat ja puusta tehdyt kevyet rakennelmat).
