Osingon ennakonpidätys

Toimitetaanko osingosta ennakonpidätys, kun osingon saajana on toiminimiyrittäjä? Osingon jakajana on yksityinen osakeyhtiö ja jokunen yhtiön osakkeenomistajista on merkinnyt osakkeet liike- ja ammattitoiminnan nimellä ja sitä varten annetulla y-tunnuksella. Miten yrittäjän saama osinko verotetaan?

VASTAUS:

Ennakonpidätys on toimitettava, vaikka osingon saajana on henkilö,  joka kirjaa osingon toiminimiyrittäjänä harjoittamansa liikkeen tai ammatin kirjanpitoon.

Ennakonpidätys on 7,5 prosenttia osingon määrästä. Mikäli osakkeenomistaja olisi saamassa osinkoa yli 150 000 euroa, niin ylittävältä osin osinkoa jakavan yhtiön on toimitettava ennakonpidätys 28 prosentin suuruisena.

Ennakonpidätys on toimitettava, kun osinko on nostettavissa. Mikäli osingonjakopäätöksessä on määrätty osingon maksuhetki, ennakonpidätys toimitetaan osingon maksuhetkellä. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole määrätty nostohetkeä, osingon katsotaan olevan nostettavissa heti päätöksentekopäivänä ja ennakonpidätys on toimitettava tuolloin.

Yksityishenkilön saama osinko verotetaan pääoma- ja ansiotulona, kun kyse on listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta. Pääomatulo-osingon verovapaa osa on 75 prosenttia 150 000 euroon asti, ja 150 000 euroa ylittävästä osasta 15 prosenttia. Mikäli osinko tai osa siitä verotetaan saajalla ansiotulona, ansiotulo-osingon verovapaa osa on 25 prosenttia.

Näitä mainittuja sääntöjä ei noudateta kuitenkaan silloin, kun kyse on liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvista osakkeista. Näitä ovat esim. liikkeen- ja ammatinharjoittajan käyttöomaisuusosakkeet, kuten vaikkapa ammattiautoilijan omistamat osakkeet ajotilauksia välittävässä osakeyhtiössä.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulolähteelle kuuluvista osakkeista saatujen osinkojen verovapaa osa on 25 prosenttia, kun kyse on listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta. Listatusta yhtiöstä saadun osingon verovapaa osa on 15 prosenttia.  Nämä säännökset liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan osakkeille saadun osingon verovapaasta osasta on kirjoitettu elinkeinoverolain 6 a §:n 6 momenttiin.

Elinkeinotoimintaan kuuluvalle osakkeelle saadun osingon verovapaa osa vähennetään ennen yritystulon jakamista pääoma- ja ansiotuloksi. Mikäli verotuksessa laskettu liike- ja ammattitoiminnan tulos on nolla tai negatiivinen, osingon verovapaasta osasta syntyy verotuksessa vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnan tulolähteen tappio.

Esimerkki:

Tmi-yrittäjä saa 4 000 euron suuruisen osingon osakkeille, jotka on katsottu yrittäjän käyttöomaisuusosakkeiksi verotuksessa. Osinko sisältyy elinkeinotoiminnan verovuoden tulokseen, joka on +/- 0. Osingon verovapaa osa on 1 000 euroa. Osingon verovapaan osan perusteella tmi-yrittäjän elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos kääntyy tappiolliseksi ja on 1 000 euroa kyseiseltä vuodelta.

Suoriteperusteista kirjanpitoa noudattavan liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa osinko verotetaan sen verovuoden tulona, jona osinkoa jakava yhtiö on tehnyt osingonjakopäätöksen ja osinkosaaminen on syntynyt.  Merkitystä osinkotulon oikean verovuoden kannalta ei siis ole sillä, milloin osinko on tosiasiassa nostettavissa. Mikäli osingonjakopäätös on tehty esimerkiksi 15.11. ja osinko yhtiökokouksen päätöksen mukaan maksettaisiin vasta 15.1. seuraavana vuonna, niin osinko verotetaan kuitenkin edeltävän eli osingonjakopäätösvuoden tulona.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.