Osakkeenomistajan osakeyhtiölleen antaman rahalainan korkotulon verotukseen liittyviä kysymyksiä

Yritys on lainannut osakkeenomistajaltaan rahaa ja velkakirjassa on ehdollinen koronmaksuajankohta. Korko tulee tietysti jaksottaa velaksi tilinpäätöksessä, mutta maksaako yksityishenkilö saajana veron vasta sitten, kun hän saa koron?

Vastaus:

Jos korko on kirjattu yhtiön kuluksi tilikausittain, niin verotuksellisesti sallitaan, että korko maksetaan tilikautta seuraavan vuoden aikana. Siirtovelkana korko ei voi kuitenkaan olla pidempään, mikäli yhtiön taloudellinen tilanne olisi sallinut koron maksamisen eli yhtiö ei ole ollut maksuvaikeuksissa.

Jos yhtiö on maksukykyinen, niin verotuksessa saatetaan lähteä siitä, että siirtovelkana käsitelty korko olisi ollut nostettavissa, jos sitä ei ole maksettu vielä siirtovelaksi kirjaamista seuraavan vuoden aikanakaan.

Pääsääntö on toki, että korkotulo verotetaan sen vuoden tulona, jona se on nostettu, merkitty saajan tilille tai muutoin saatu vallintaan, mutta siirtovelkakirjausten osalta verotuksessa saatetaan puuttua verotusvuoteen, jos siirtovelka on ollut taseessa jo esim. pari vuotta.

Jos korko lisätään lainapääomaan, koron verotus tapahtuu vuonna, jona tämä lisäys on tehty. Lainanantaja katsotaan tällöin määränneen koron käytöstä ja saaneen koron ”vallintaansa”, kuten tuloverolain 110 pykälässä käytetty käsite kuuluu.

Jos koron maksuaika on ehdollinen, mutta itse korko ei, niin tällöin tiettävästi korko kuuluukin kirjata ns. ajan kulumisen mukaan kirjanpitoon. Maksuajan ehdollisuuden verotuksellinen hyväksyttävyys on todennäköisesti pitkälti kiinni koron näistä ehdoista. Verotuksessa ei hyväksyttäne ilman selkeitä yhtiön maksukykyyn liittyviä ongelmia, että korkomenon kulukirjausvuosi ja korkotulon verotusvuosi poikkeavat toistuvasti toisistaan.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.