CTA Paikka

Älysormus henkilökuntaetuna

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
Eija Männistön erikoisalaa on palkka- ja henkilöstöhallinto.
12.5.2022
Eija Männistö
Eija Männistö henkilöstöhallinnon johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Älysormuksia, -kelloja ja erilaisia hyvinvointimittauksia on laajasti tarjolla. Työnantajat haluavat antaa näitä työntekijöilleen henkilökuntaetuna, tarkoituksena hyvinvoinnin ja aktiivisuuden tukeminen. Onko mahdollista antaa mittareita verovapaana etuna? Ellei, voidaanko nämä kirjata työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan sillä perusteella, että niillä edistetään työntekijän työ- ja toimintakykyä, jolloin kyseessä olisi työntekijöille verovapaa etu?

Vastaus:

Verohallinnon kanta asiaan on yksiselitteinen. Nämä ovat verotettavaa tuloa työntekijälle, jos työnantaja älysormuksia tai vastaavia ostaa. Lahjaksi nämä ovat liian kalliita, koska lahjan enimmäismäärä on 100 euroa vuodessa per työntekijä. Kyseessä ei myöskään ole liikunta eikä virkistäytyminen, vaikka sinänsä hieno juttu onkin. Verovapaat henkilökuntaedut perustuvat TVL 69 §, joka on pelkistetty. Verottajan ohjeistus avaa asiaa tarkemmin.

Henkilökuntaedut verotuksessa -ohjeessa täsmennetään, että

  • Virkistys- ja harrastustoiminnalla tarkoitetaan lähinnä työnantajan etua silmällä pitäen toteutettavaa, koko henkilöstön viihtyvyyttä ja suorituskykyä tai työpaikan ihmissuhteita ylläpitävää ja parantavaa toimintaa, jolla ei ole mainittavaa henkilökunnan elantokustannuksia säästävää vaikutusta.
  • Liikunnalla tarkoitetaan tässä ohjeessa henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä. Erilaiset luonto- tai muita elämyksiä, virkistäytymistä, yleistä hyvinvointia, elämäntaitoja tai vastaavat työntekijöille tarjoavat palvelut tai lajit eivät ole säännöksessä tarkoitettua liikuntaa

Työhyvinvointipäivässä voisivat mielestäni erilaiset mittaukset tai vastaavat vielä olla verovapaita, kunhan ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia sekä kustannuksiltaan että tiheydeltään.

Työterveyshuollosta Henkilökuntaedut verotuksessa -ohjeessa on ilmaistu, että
Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä (työterveyshuoltolaki 3 § 1 momentti 1 kohta).

Kelan kanta kysymykseen, että voisivatko älysormukset ja -kellot tai hyvinvointimittaukset olla työterveydenhuollon kautta korvattavissa työntekijöille, on selkeä ei, koska hyvinvointianalyysit tai hyvinvointimittarit eivät ole sairausvakuutuslain mukaan työterveyshuoltona korvattavia. Perusteluna on, että työterveyshuoltona korvattava työntekijän työ- ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta on sellaista, jossa työn ja terveyden välinen yhteys on työterveyshuollon menetelmin ja sen prosessissa todettu. Työterveyshuolto voi suositella työpaikalle monenlaista toimintaa, mutta kaikki sen ehdottama tai toteuttama toiminta ei siis automaattisesti ole korvattavaa työterveyshuoltoa.

Älysormukset ja hyvinvointimittaukset eivät ole verovapaita, eikä niitä voi sisällyttää korvattaviin työterveydenhuoltokuluihin. Yleinen terveyden tai hyvinvoinnin edistäminen on suositeltavaa toimintaa ja saattaa lisätä myös työn tuottavuutta. Työnantajan kannattaa tällaista tukea riippumatta korvauksista tai verotuksesta.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat ­jäsenetuna neuvontaa ­kirjanpitoon ja verotukseen ­liittyvissä kysymyksissä. ­Julkaisemme kiinnostavimpia kysymyksiä ja niihin annettuja vastau­ksia. Kysymykset voi ­toimittaa osoitteeseen: asiantuntijat@taloushallinto­liitto.fi.

Kysy verotuksestaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki