Ulos­otto­maksu on jäänyt perimättä palkassa 

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Eija Männistön erikoisalaa on palkka- ja henkilöstöhallinto.
6.3.2023
Eija Männistö
Eija Männistö henkilöstöhallinnon johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Muutamassa asiakasyrityksessämme on ollut puutteita työntekijän maksukiellon noudattamisessa. Toisessa ulosoton maksukielto ei ole tullut palkanlaskentaan asti ja ulosottoperinnät palkasta ovat jääneet kokonaan tekemättä, toisessa ulosottoperintöjä on asiakkaan itse hoitamassa palkanlaskennassa tehty liian pienenä. Molemmissa tapauksissa ulosottolaitos on tarkistanut palkkalaskelmat ja laittanut työntekijältä perimättä jääneet ulosotot työnantajalle maksuun. Miten työnantaja voi tai miten hänen pitäisi tämän jälkeen toimia?

Vastaus:

Ulosottokaari on yksiselitteinen, mikäli maksukiellon saaja ei noudata maksukieltoa tai ulosottopidätykset on tehty liian pienenä, ulosottolaitos saa periä suorituksen maksukiellon saajalta (Ulosottokaari 4. luku 68 §). Ohjeistusta ei aiheesta ole juuri olemassa, joten pohdimme asiaa toisen pitkän linjan asiantuntijan kanssa ja päädyimme seuraavaan:

Tällaisessa tapauksessa, kun työnantaja maksaa ulosottopidätyksen työntekijän puolesta, syntyy saatava työntekijältä, joka työnantajalla on oikeus saada takaisin työntekijältä. Voimassa oleva palkan maksukielto voi kuitenkin estää tai rajoittaa työnantajan kuittausoikeuden käyttämistä, koska ulosottoa suoritetaan palkasta jo määrä, jonka ulosottoa voidaan periä. Kuittaus palkasta ei myöskään ole mahdollista, jos työsuhde ja palkanmaksu ovat jo päättyneet.

Työntekijän suostumuksella työnantaja voi periä saatavansa tulevien palkanmaksujen yhteydessä. On mahdollista esimerkiksi sopia, että työnantaja vähentää nettopalkasta pienehkön summan kerrallaan (ulosotossa oleva ei pystyne suurta summaa maksamaan) tulevissa palkanmaksuissa, kunnes velka on maksettu loppuun. Ulosoton mukaista kuittausoikeuden rajoitusta pitäisi kuitenkin noudattaa. Palkkahallinnon kannalta yksinkertaisin tapa olisi, että työnantaja käsittelee suorituksen työntekijälle annettuna lainana. Se soveltuu lyhytaikaisiin saataviin silloin, kun työnantaja voi luottaa siihen, että työntekijä maksaa velkansa takaisin.

Jos työntekijä ei vapaaehtoisesti maksa liikasuoritusta takaisin, työnantajan voi periä saatavaa oikeusteitse. Kun työntekijällä on ulosotossa jo velkoja, voi olla kuitenkin epävarmaa, että työnantaja saisi suorituksen tätä kautta. Tällöin virhe jää työnantajan kustannukseksi ja lisäksi oikeudenkäynnistä tulevat kulut siihen päälle.

Mikäli suoritusta ei saada työntekijältä millään tavoin perittyä, katsotaan työnantajan työntekijän puolesta ulosottolaitokselle maksama suoritus palkaksi, joka on ennakonpidätyksen alainen suoritus. Palkoissa erä käsitellään esimerkiksi muuna luontoisetuna, josta kuitenkaan ei mene sosiaalivakuutusmaksuja, koska kyseessä ei ole työntekijän työstä saama työansio.

Aiheeseen liittyen Korkein oikeus on käsitellyt tapauksessa KKO 2019:97 työnantajan vaatimusta, ettei sitä tullut velvoittaa maksamaan liian pienenä tehtyä ulosottoa, koska maksukielto ei ollut selvä. Työnantaja oli virheellisen tulkinnan vuoksi oma-aloitteisesti korottanut suojaosuuden määrää. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että työnantajan maksuvelvollisuus oli ulosottokaaren 4 luvun 68 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvä. Työnantaja oli siten velvollinen sille määrättyyn suoritukseen.

Asia tulisi siis käydä läpi työnantajan ja työntekijän kesken, jotta molemmat ymmärtävät vaihtoehdot.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.

Kysy palkoistaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki