Määräaikainen työsopimus ja korvausvelvollisuus
Määräaikainen työntekijä ilmoitti, että ei tule enää töihin. Määräaikainen sopimus olisi kestänyt vielä melkein neljä kuukautta ja koeaikakin ennätti jo päättyä. Onko työnantajalla oikeus periä lopputilissä jotain korvausta?
Vastaus:
Kysymyksestäsi ei ilmene, onko määräaikaisessa työsopimuksessa sovittu irtisanomisoikeudesta, joka vaikuttaa tilanteeseen, joten tässä molemmat vaihtoehdot. Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi ennenaikaisesti lopettaa eikä irtisanoa, ellei irtisanomisoikeudesta ole nimenomaan sovittu.
Määräaikainen työsuhde, jossa on sovittu irtisanomisajasta
Työnantajalla on oikeus periä irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä vastaavan suuruisen palkan määrä vahingonkorvauksena, mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa on sovittu irtisanomisehto. Mikäli työntekijä ei noudata sovittua irtisanomisaikaa työsuhteen päättyessä, tulee kysymykseen työsopimuksella sovitun työsopimuslain, työehtosopimuksen tai työsopimuksessa erikseen sovitun mukaisen irtisanomisajan palkan suuruisen korvauksen maksaminen. Jos irtisanomisaikaa ei ole noudatettu kokonaisuudessaan, niin korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa vastaavaksi.
Perittäessä korvausta palkasta on huomioitava kuittausoikeus eli laskettava mitä palkasta enintään voi periä. Tietoa löytyy ulosottolaitoksen verkkosivuilta, josta löytyy myös maksukieltolaskuri, jota voi hyödyntää.
Määräaikainen työsuhde, jossa ei ole sovittu irtisanomisajasta
Mikäli kyseessä on määräaikainen työsuhde, jossa työsopimuksella ei ole sovittu irtisanomisaikaa, ja jonka työntekijä on päättänyt kesken sovitun työsopimuksen, työntekijä olisi velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Työnantajalla on tällöin näyttövelvollisuus työntekijän toiminnasta aiheutuneesta vahingosta yritykselle, käytännössä kuluja voivat olla esimerkiksi kulut uuden työntekijän palkkaamisesta. Koska irtisanomisaikaa ei ole sovittu, niin sitä ei voi myöskään käyttää korvauksen perusteena.
Oikeustapauksia ei tästä jälkimmäisestä tilanteesta näytä löytyvän, joten ilmeisesti vahingonkorvauksen maksaminen voi olla käytännössä harvinaista, vaikka se olisi mahdollista. Tai sitten yrityksissä on käytännössä toteutettu näitä eri tavoin, mahdollisesti lopputilin maksamisen yhteydessä tai sovittu työntekijän kanssa korvauksesta.
Näkisin, että harvemmin yrityksen intressissä olisi pidätellä työntekijää, joka ei halua yrityksessä työskennellä. Mutta olisihan tällaisissa tilanteissa työntekijällä aina mahdollisuus keskustellen sopia työnantajan kanssa työsuhteen päättämisestä yhteisymmärryksessä.
