Turvallisuus­selvitys talous­hallinto­alan tehtäviin rekry­toitaessa

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
24.11.2022
Albert Mäkelä OTM, työlainsäädännön asiantuntija

Voiko maksuliikennettä hoitavan kirjanpitäjän tai palkanlaskijan rekrytoinnissa pyytää työnhakijalta häntä itseään koskevaa rikosrekisteriotetta tai Suojelupoliisin laatimaa turvallisuusselvitystä??

Vastaus:

Turvallisuusselvityksen käyttäminen ei ole yleisesti mahdollista taloushallintoalan tehtäviin rekrytoitaessa. Työnantaja ei myöskään ole oikeutettu saamaan tietoa siitä, onko työntekijä syyllistynyt esimerkiksi erilaisiin talousrikoksiin. Työnhakijaa ei voida velvoittaa antamaan itseään koskevaa tietoa mahdollisista rikoksista. Työnhakija ei ole edes oikeutettu saamaan itseään koskevaa rikosrekisteri- tai sakkorekisteriotetta talousrikoksiin liittyen.

Turvallisuusselvitys voidaan tehdä perusmuotoisena, suppeana tai laajana. Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää ja sen tekee Suojelupoliisi. Ainoastaan suppea turvallisuusselvitys voisi tulla kysymykseen tilitoimiston työntekijän kohdalla, sillä turvallisuusselvityslain mukaan sellaisesta henkilöstä voitaisiin tehdä suppea turvallisuusselvitys, ”joka saa asemansa vuoksi oikeudet siirtää työnantajan tai tämän asiakkaan varoja tai muuttaa niihin liittyviä tietoja, jos oikeuksien käyttämisestä annettujen valtuuksien tai ohjeiden vastaisesti voi aiheutua yleistä vahinkoa rahoitus- tai vakuutusjärjestelmän luotettavuudelle tai huomattavaa vahinkoa rahoitus- tai vakuutuslaitokselle tai sen asiakkaalle.”

Säännös ei sovellu yleisesti esimerkiksi kaikkiin tilitoimiston työntekijöihin, vaan säännöksessä on edellytyksenä, että väärinkäytöksestä voisi aiheutua yleistä vahinkoa tai huomattavaa vahinkoa. Säännöksen perusteluissa on nimenomaisesti todettu, että sääntelyn tarkoituksena ei ole ulottaa turvallisuusselvityksiä palvelutehtäviä suorittavaan henkilöstöön. Suppean turvallisuusselvityksen käyttö voisi tulla kysymykseen lähinnä esimies- tai avaintehtäviin rekrytoitaessa. Kirjanpitäjän tai palkanlaskijan kohdalla suppea turvallisuusselvitys edellyttäisi siten lisäperusteita. Käytännössä Suojelupoliisi arvioi, onko työnantajan toiminta sellaista, että se täyttäisi turvallisuusselvityslain mukaisena edellytyksenä olevan ”erittäin merkittävän yksityisen taloudellisen edun” kriteerin.

Vaikka turvallisuusselvitys voitaisiin tehdä, työnantaja ei kuitenkaan saa tietoonsa sen taustalla olevaa aineistoa. Turvallisuusselvityksen lopputuloksena olevassa ilmoituksessa työnantajalle ilmoitetaan vain sellaiset tiedot, joilla voi olla merkitystä tehtävän hoitamisen kannalta. Jos tietoa ei löydy tai se ei ole riittävän merkittävää, Suojelupoliisi ilmoittaa työnantajalle, ettei henkilöstä tullut esiin selvityksen kannalta merkityksellistä tietoa. Turvallisuusselvitykseen ei myöskään sisälly viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään. Käytännössä siis Suojelupoliisilla on harkintavaltaa siihen, onko tieto merkityksellinen työntekijän tehtävän kannalta.

Rikosrekisteri ja sakkorekisteri ovat keskeisiä turvallisuusselvitysten tietolähteitä. Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja kaikista vireillä olevista rikosasioista tai tuomioista. Jos rangaistus on vain sakkoa, rikosrekisteriin ei tule merkintää. Henkilöllä on oikeus saada itseään koskeva rikosrekisteriote tietyissä tilanteissa. Yksityinen henkilö saa itseään koskevan otteen rikosrekisteristä mm. viisumia, työlupaa, oleskelulupaa tai muuta niihin verrattavaa syytä varten. Yksityinen henkilö saa itseään koskevan rikosrekisteriotteen myös silloin, kun hän on hakeutumassa lasten kanssa tehtävään työhön. Tässä tilanteessa rikosrekisteriotteesta käy kuitenkin ilmi vain tietyt rikostyypit, jotka on laissa lueteltu (esim. seksuaalirikokset, väkivaltarikokset ja huumausainerikokset). Erilaisia talousrikoksia koskevia tietoa ei ole mahdollista saada rikosrekisteristä rekrytointitarkoituksiin.

Tiedot henkilön saamista sakkorangaistuksista sisältyvät sakkorekisteriin. Sen tietoja ei kuitenkaan lähtökohtaisesti luovuteta muille kuin toisille viranomaisille (poliisi, ulosotto, vankeinhoito), ellei laissa ole erikseen niin säädetty. Työnantajalla ei siten ole oikeutta saada tietoa sakkorekisterin sisällöstä, vaikka se toimii tietolähteenä turvallisuusselvityksen tekemiselle. Turvallisuusselvitysmenettelyn lopputuloksesta ei siis käy työnantajalle ilmi, mitä tietoja sakkorekisterissä mahdollisesti on.

Turvallisuusselvityksen ja rikos- ja sakkorekisterin tietojen hyödyntäminen taloushallintoalan rekrytoinneissa on hyvin rajoitettua. Suppea turvallisuusselvitys voitaisiin teettää lähinnä vain tilitoimistoissa erityisessä vastuuasemassa olevista henkilöistä. Tavallinen kirjanpitäjä tai palkanlaskija ei voisi olla lain mukaan turvallisuusselvityksen kohteena.

Luottotietojen tarkastaminen sen sijaan on perusteltua ja jopa suositeltavaa, kun haetaan työntekijää tehtäviin, joihin kuuluu maksuliikenteen hoito. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan työntekijän luottotiedot voidaan selvittää, jos työtehtävät edellyttävät erityistä luotettavuutta ja työtehtäviin liittyy mahdollisuus laittoman taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Lisäedellytyksenä on, että työtehtäviin sisältyy esimerkiksi oikeus käyttää tietojärjestelmää, jonka avulla voidaan käsitellä työnantajan tai tämän asiakkaan varoja, taikka merkittävää määrää rahaa ilman välitöntä valvontaa.

Selvitys luottotiedoista tulee ensisijaisesti hankkia työntekijältä itsestään. Työnantaja saa pyytää luottotietoja koskevaa selvitystä vain sellaiselta työnhakijalta, joka on jo valittu työtehtävään. Myös silloin luottotietoja voidaan selvittää, kun työntekijä vaihtaa saman työnantajan palveluksessa työtehtävää. Työntekijälle pitää kertoa, että tehtävään liittyy luottotietojen selvittäminen.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.

Kysy juridiikastaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki