Kirjanpitolautakunnan ratkaisut

Poikkeuslupa konserniyhtiöiden samatilikautisuusvaatimuksesta (KILA 2017/1974)

Kirjanpitolautakunta katsoi, että konsernitilinpäätöksen muuttunut laatimisvelvoite ja tilikausien tilapäinen eriaikaisuus on KPL 6:5.1 §:ssä tarkoitettu erityinen syy. Siten vuotta 2019 koskevalta tilikaudelta saadaan laatia konsernitilinpäätös tämän poikkeusluvan mukaisesti. Lautakunnalla ei ole toimivaltaa myöntää pysyvää poikkeusta KPL 6:5 §:stä.

 

Lausunto Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä ja ohjeista (KILA 2017/1975)

Kirjanpitolautakunta kiinnitti huomioita muun muassa uusien määräysten antamisvaltuutta koskeviin säännöksiin: onko mahdollista antaa IFRS-sääntelystä poikkeavia määräyksiä, kun laissa edellytetään rahoitusvälineiden käsittelemistä IFRS-standardien mukaisesti. Lautakunta katsoi myös, että liitetietovaatimusten supistaminen juuri rahoitustoimialalla edellyttää erityisiä perusteita. On kyse IFRS-standardin vaatimuksista, jotka ovat tarpeen standardin tarkoituksen toteutumiseksi.

Oma-aloitteisesti tilitettävien verojen kirjanpitokäsittely (KILA 2017/1976)

Hakija pyysi kirjanpitolautakunnalta ohjeistusta arvonlisäverojen ja muiden oma-aloitteisten verojen sekä niiden viivästysmaksujen käsittelystä kirjanpidossa uuden omaveron aikana. Kirjanpitolautakunta viittasi muun muassa arvonlisäverotusta koskevaan yleisohjeeseensa. Lisäksi lautakunta totesi, että juoksevan kirjanpidon järjestämisessä kirjanpitovelvollisella on laaja valinnanvapaus. Useat menettelytavat verojen kirjaamisessa ovat mahdollisia. Viimeistään tilinpäätöksessä on selvitettävä ja täsmäytettävä eri verovelat, verosaamiset sekä niihin liittyvät viivästysmaksut. Tilinpäätöksessä eri verolajien verovelat ja niihin liittyvät muut maksut esitetään yleensä Muina lyhytaikaisina velkoina. Erät, joiden määrät eivät ole KPL 3:2a §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, voidaan netottaa tilinpäätöksessä (kuten OmaVero-tilin vähäiset korkomenot ja -hyvitykset).

Perustajaurakoinnin vaihto-omaisuuden kirjanpitokäsittely (KILA 2017/1977

Kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa, voidaanko tai onko välttämätöntä käyttää rakennusliikkeen tilinpäätöksessä KPL 5:6 §:n mukaisena vaihto-omaisuusosakkeiden ”todennäköisenä hankintamenona” alimman arvon periaatteen mukaisesti kohteen rakennusurakan kustannuspaikkalaskennan mukaisesti laskettua huoneiston toteutunutta hankintahintaa eli rakennusliikkeen todellista omakustannushintaa.
Kirjanpitolautakunnan perustajaurakointia koskevan yleisohjeen mukaan perustajaurakoitsijan omistamien asunto-osakkeiden hankintamenoa ovat asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisen osakepääoman ja niiden rakennusrahastosuoritusten yhteismäärä, joiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Kirjanpitolautakunta katsoi, ettei lausuntopyynnössä kuvattu menettely vastaa yleisohjeen sisältöä siltä osin, että ”varmuuden vuoksi” taikka muuta syystä poikettaisiin pääsäännöstä arvostaa osakkeet niiden hankintamenoon, joka määräytyy osakkeet omistavan kirjanpitovelvollisen osakkeiden hankinnasta tekemistä suorituksista, joiden vastaanottaja on erillisenä kirjanpitovelvollisena toimiva asunto-osakeyhtiö. Toisaalta tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, kohdistuuko tällaisiin osakkeisiin mahdollisesti vaatimus arvonalennuksen tekemisestä. KPL 5:6.1 §:n mukainen arvonalennus on aina kirjattava tilikauden kuluksi.

Osakkuusyrityksen tilinpäätöstietojen yhdisteleminen (KILA 2018/1978)

Hakija pyysi lausuntoa osakkuusyrityksen tilinpäätöstietojen yhdistelemisestä ja kysyi, onko hyvän kirjanpitotavan mukaista käsitellä konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiölaskennassa sijoitusta osakkuusyhtiöön sekä pääomaosuuslaskentaa ja lainoista saatuja korkotuottoja yhtenä tapahtumana?

Kirjanpitolautakunta vastasi, että hakemuksessa kuvatussa tilanteessa ei voi poiketa kirjanpitolain edellyttämästä menettelystä. Asiassa on kyse tilinpäätökseltä edellytettävän oikean ja riittävän kuvan kannalta merkittävästä seikasta. Konsernitilinpäätöksen liitetietona on syytä kuvata osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kassavirta- ja kannattavuusvaikutukset konsernin taloudelliseen asemaan.

Omaan pääomaan merkitylle pääomalainalle suoritetun koron käsittely (KILA 2018/1979)

Pääomalainan omaan pääomaan merkitseminen KPL 5:5c §:n nojalla edellyttää sekä IFRS-standardien että OYL 12 luvussa tai OKL 12 luvussa pääomalainalle asetettujen vaatimusten täyttymistä. IFRS-standardien nojalla osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla tulee olla täysi ja yksinomainen oikeus päättää, suorittaako se tuottohyvitystä (korkoa). Muussa tapauksessa osakeyhtiön tai osuuskunnan katsotaan sitoutuneen velan luontoiseen suoritukseen, jolloin ei ole edellytyksiä merkitä pääomalaina omaan pääomaan.

Kriteerit täyttävästä pääomalainasta suoritettavan tuottohyvityksen merkitseminen oman pääoman vähennykseksi on hyvän kirjanpitotavan mukaista. Tällöin tuottohyvitys tulee vähennettäväksi kertyneistä voittovaroista.
Ellei pääomalaina täytä KPL 5:5c §:n omaan pääomaan merkitsemisen edellytyksiä, ei myöskään lainasta suoritettavaa tuottohyvitystä saa käsitellä oman pääoman vähennyksenä. Tällaisesta pääomalainasta suoritettava tuottohyvitys (korko) merkitään tuloslaskelmaan rahoituskuluksi.

Mikroyritystukinnan liikevaihtokriteerin soveltaminen asunto-osakeyhtiöön (KILA 2018/1980)

Kirjanpitolautakunnalta tiedusteltiin:

1) Kun määritellään liikevaihtoa asunto-osakeyhtiön toiminnan laajuuskriteerinä, voiko arvioinnissa lukea pääomavastikkeet/rahoitusvastikkeet osaksi liikevaihtoa?

2) Voidaanko rahoitustuottojen ryhmässä käsitellyt vastaanotetut lainaosuussuoritukset huomioida liikevaihtoon kuuluvana eränä?

3) Muodostuuko liikevaihto suoraan tuloslaskelman Tuotot yhteensä -summan perusteella?

4) Voiko toiminnan laajuutta arvioitaessa jättää hankeosuussuoritusten rahastoinnin huomiotta ja laskea rahastoidutkin hankeosuussuoritukset mukaan toiminnan laajuutta kuvaavaan liikevaihtoon?

Lautakunta vastasi, että KPL 1:4 a-c §:ien liikevaihtokriteerin määrittelyssä käytetään kirjanpitovelvollisen asunto-osakeyhtiön tuloslaskelman osoittamaa erää Kiinteistön tuotot. Lautakunta vastaa hakijan kysymykseen 3. myönteisesti ja kysymyksiin 1, 2. ja 4. kielteisesti.