Milloin kirjanpitosidonnaisuus saa väistyä
Hanki rajaton lukuoikeus
Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.
TILAA TILISANOMAT KIRJAUDU SISÄÄNEi yleissäännöstä verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta - KVL 2016/53
KPL 5:2b:n mukaan kirjanpitovelvollinen saa arvostaa sijoituskiinteistönsä taseeseen käypään arvoon laskennallisella verovelalla vähennettynä. Tällöin tuloslaskelmaan kirjataan tuotoksi ja kuluksi sijoituskiinteistöjen arvonnousua ja arvonlaskua vastaavat erät. Tuloslaskelmaan kirjataan lisäksi verotuksen arvojen ja kirjanpidon arvojen erotuksesta laskennallinen verovelka tai saaminen. Sijoituskiinteistö on maa-alue tai rakennus, jota kirjanpitovelvollinen omistajana tai rahoitusleasingsopimuksella vuokralleottajana hallitsee tarkoituksessa saada vuokratuloa tai arvonnousua.
KPL ei aseta käypään arvoon merkitsemisen osalta edellytyksiä sille seikalle, millä oikeudellisella järjestelyllä sijoituskiinteistön omistaminen on järjestetty. Kirjanpitolautakunta on lausunnossaan KILA 1949/2016 pitänyt perusteltuna, että kirjanpitovelvollinen – valitessaan käyvän arvon menettelyn – soveltaa samoja yhteismitallisia tilinpäätösperiaatteita taseeseen merkittyihin suoraan omistettuihin sijoituskiinteistöihin sekä yhtiömuotoisiin sijoituskiinteistöihin, edellyttäen, että kyseiset yhtiöt ovat väline sijoituskiinteistön omistuksen järjestämisessä eikä niissä ole muuta toimintaa (”kuoriyhtiö”).
Ratkaisussa KVL 2016/53 A Oyj aikoi siirtyä käyttämään sijoituskiinteistöjensä arvostamisessa KPL 5:2b:n mukaista käyvän arvon arvostamista ja se tuli soveltamaan sitä KILA:n lausunnon mukaisesti myös keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kautta omistamiinsa kiinteistöihin. Tämä merkitsi sitä, että A Oyj:n kirjanpito tuli sisältämään taloudellisen kokonaisuuden, johon sisältyi A Oyj ja kyseiset keskinäiset kiinteistöyhtiöt. A Oyj:n tuloslaskelmalle sisältyi tällöin kyseisten kiinteistöjen arvonmuutokset laskennallisen verovelan muutoksineen ja näiden lisäksi keskinäisten kiinteistöyhtiön saamat vastiketuotot ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden todelliset hoitokulut.
EVL:ssa ei ole säädetty KPL 5:2b:n nojalla tuloslaskelmaan kirjattavien arvonmuutosten veronalaisuudesta ja vähennyskelpoisuudesta. Näin ollen ja koska Suomessa ei ole yleistä kirjanpitosidonnaisuutta koskevaa verolain säännöstä, KPL 5:2b:n mukaiset tuloslaskelmaan kirjattavat arvonmuutokset eivät ole veronalaista tuloa tai vähennyskelpoista menoa.
Keskinäisen kiinteistöyhtiön saamat hoitovastikkeet ja sen suorittamat hoitokulut eivät ole A Oyj:n verotukseen vaikuttavia eriä, vaikka ne kirjataankin A Oyj:n tuloslaskelmalle. Tämä seuraa jo siitä, että ne eivät ole vero-oikeudellisesti A Oyj:n tuloja ja menoja. Se, että ne kirjataan A Oyj:n kirjanpitoon, ei johda verotuksen peruslähtökohdasta poikkeavaan tulojen ja menojen kohdistamiseen. A Oyj sai vähentää keskinäiselle kiinteistöosakeyhtiölle suorittamansa hoitovastikkeet, vaikka ne KPL 5:2b:n mukaisessa kirjauskäytännössä eliminoituivat A Oyj:n tuloslaskelmalla kiinteistöosakeyhtiöiden saamia vastiketuottoja vastaan.
Lopputulos oli siis se, että A Oyj:n veronalaisia tuloja olivat sen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkaana kantamat vuokratulot ja vähennyskelpoisia menoja sen keskinäiselle kiinteistöosakeyhtiölle suorittamat hoitovastikkeet.
KPL 5:2b:n mukaiset tuloslaskelmaan kirjattavat arvonmuutokset eivät ole veronalaista tuloa tai vähennyskelpoista menoa.
