SVOP-rahaston ongelmalliset kysymykset

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP-rahasto) on ollut osakeyhtiölaissa (OYL) 1.9.2006 alkaen. Tätä aikaisemmin SVOP-rahastoa ei lainsäädännössä virallisesti ollut. Verolainsäädännössä SVOP-rahastoa ja erityisesti sen palautusta käsiteltiin vuoden 2013 loppuun asti melko liberaalisti. (1) Vuoden 2014 alusta tuli voimaan verolainsäädäntöön kuitenkin merkittävä muutos, johon liittyi myös siirtymäsäännös aina vuoden 2015 loppuun.

SVOP-rahaston kartuttaminen

SVOP-rahasto voi karttua monella tavalla. Tyypillisesti tämä tapahtuu esimerkiksi yhtiön perustamisvaiheessa, jolloin osa osakkeiden merkintähinnasta (2) päätetään merkitä SVOP-rahastoon. Osakeannissa voidaan päättää samalla tavalla. (3)SVOP-rahasto voi muodostua tai sen määrä muuttua myös yritysjärjestelyissä (esim. osakevaihdon seurauksena). Lisäksi SVOP-rahastoon voidaan merkitä varoja myös esimerkiksi ilman osake- tai muuta vastiketta. (4) OYL mahdollistaa monia tapoja kartuttaa SVOP-rahastoa.

Käytännössä – toki tavoitteet aina huomioon ottaen – on suositeltavaa pohtia SVOP-rahaston sijoitusta niin sanotusti osakevastikkeellisesti – erityisesti useamman osakkaan yhtiössä. Käytännössä on kuitenkin myös tilanteita, joissa joko yhtiön osakas tai jopa ulkopuolinen toimija tekee yhtiöön SVOP-sijoituksen – syystä tai toisesta. Jos kysymys ei ole osakeannista, jolloin päätös tehdään OYL:n mukaan yhtiökokouksessa joko enemmistöpäätöksenä tai suunnatussa annissa määräenemmistöpäätöksenä, niin hallitus (5) voi päättää SVOP-rahoituksen vastaanottamisesta yhtiöön. Se, että kysymys on oman pääoman sijoituksesta eikä vieraan pääoman rahoituksesta, ratkeaa käytännössä ehtojen perusteella. Oman pääoman sijoitus on koroton ja eräpäivätön, kun taas vieraan pääoman luonteeseen kuuluu muun muassa takaisinmaksuvelvollisuus ja -tarkoitus sekä usein myös korko. Tämä tulisi käydä ehdoista ilmi.

SVOP-rahaston kartuttamiseen liittyy niin ikään lukuisia verotuksellisia kysymyksiä. Tässä yhteydessä ei ole tarkoitus puuttua SVOP-rahaston kartuttamisen verokysymyksiin syvällisesti, mutta todettakoon, että esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiöön tehdään vastikkeeton SVOP-sijoitus, tulee huomioon ottaa myös mahdollinen lahjaverotus. (6) Nimittäin tällainen SVOP-sijoitus lisää yhtiön olemassa olevin osakkaiden osakkeiden arvoa. Toki lahjaverottamisen edellytykset tulisi täyttyä (esimerkiksi lahjatarkoitus tai osapuolien relaatio kuten perhe- tai muu vastaava suhde). Tällaisetkin asiat on kuitenkin käytännössä tarvittaessa tarkistettava.

Varojen jakaminen SVOP-rahastosta

OYL 13:1 §:ssä säädetään varojenjakotavoista. Sen mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille sen mukaan kuin laissa säädetään

1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2) osakepääoman alentamisesta.
3) omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä
4) yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.

Erikseen on säädetty, että muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.
OYL 13:6 §:n mukaisesti varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa ja varojenjakopäätöksessä on mainittava jaon määrä sekä se, mitä varoja jakoon käytetään. Samaisessa pykälässä todetaan myös, että vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin OYL 13:1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. Viimeksi mainittu liittyy niin sanottuun suosivaan varojen jakoon, koska se poikkeaa OYL:n yhdenvertaisuusperiaatteesta (OYL 1:7 §) eli siitä, että pääsäännön mukaan yhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet yhtiössä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jollei yhtiössä ole erilajisia osakkeita (7), niin varojenjako SVOP-rahastosta tapahtuu osakeomistuksen mukaisessa suhteessa.

SVOP-rahaston palautuksen haastavat verokysymykset

SVOP-rahaston palautukseen liittyvät verosäännökset ovat olleet laissa 1.1.2014 alkaen. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2016 alkaen voimassa ovat olleet vain pääsääntö (TVL 33b § 6 mom.) ja poikkeussääntö (TVL.45a §).

Pääsääntönä on, että varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään osinkona (TVL 33b § 6 mom.). Toisin sanoen, SVOP-rahaston palautus verotetaan pääsäännön mukaan aina osinkona. Sen sijaan TVL 45a §:n edellytysten täyttyessä SVOP-rahaston palautus verotetaan luovutuksena. Tällöin sovelletaan niin sanottua 1:1-periaatetta, joka tarkoittaa sitä, että kun SVOP-rahastoon on sijoitettu 1 euro ja tämä palautetaan, niin luovutusvoittoa ei synny (1 – 1 = 0). TVL 45a §:ssä säädetään edellytyksistä seuraavaa:

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua OYL 13:1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin

1. verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos:
2. pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja
3. verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Palautuksen saajana tulee siis olla sama taho, joka on sijoituksen tehnytkin. Syytä on korostaa, että palautus tulee tapahtua siten, että varoja jaettaessa – ei siis päätettäessä – on kulunut enintään 10 vuotta sijoituksesta. Lisäksi näiden edellytysten täyttymisestä tulee antaa Verohallinnolle luotettava selvitys. Vaikka muut edellytykset täyttyisivätkin, mutta syystä tai toisesta ei anneta selvitystä, sovelletaan tällöin osinkoverotusta.
Käytännössä on lukuisia SVOP-rahaston palautukseen liittyviä verotuksellisia tulkintakysymyksiä. Esimerkiksi

OYL:n yhdenvertaisuussäännösten merkitys
Milloin sijoituksen tekijä ja palautuksen saaja eivät enää ole sama taho
Yritysjärjestely- ja muut vastaavat tilanteet

Tarkastellaan tyypillisiä tapauksia muutamien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1
Yritys Oy:ssä on yksi ainoa osakas – henkilö A, joka on sijoittanut yhtiön SVOP-rahastoon 100 000 euroa. Kun SVOP-rahasto palautetaan tälle ainoalle osakkeenomistajalle, henkilö A:lle, ennen kuin 10 vuotta on kulunut ja asiasta tehdään asianomainen selvitys, kysymykseen tulee luovutusvoittoverotus eli verotettava tulo tältä osin on nolla (0 = 100 000 – 100 000).
Esimerkki 1 kuvaa suhteellisen selkeää perustilannetta, jossa yhtiössä on yksi ainoa osakas, eikä osakaspohjassa tapahdu sijoituksen ja palautuksen välillä muutoksia. Sen sijaan jos osakaspohja muuttuu sijoituksen ja palautuksen välillä, asiakin muuttuu.
Seuraava esimerkki havainnollistaa tätä.

Esimerkki 2
Yritys Oy:ssä on yksi ainoa osakas – henkilö A, joka on sijoittanut yhtiön SVOP-rahastoon 100 000 euroa. Hän myy yhtiönsä henkilö B:lle. Kun SVOP-rahasto palautetaan ainoalle osakkeenomistajalle, nyt henkilö B:lle, kysymykseen tulee osinkoverotus, koska palautuksen saajana ei ole sama taho kuin joka oli sijoituksen tekijä.
Esimerkki 2 kuvaa niin ikään suhteellisen selkeää perustapausta. Mutta, jos oletetaankin, että Esimerkin 2 tilanteessa henkilö A ei myykään kaikkia osakkeita, vaan esimerkiksi puolet osakkeista henkilö B:lle, ja SVOP-rahasto palautetaan tämän jälkeen.

Esimerkki 3
Yritys Oy:ssä on yksi ainoa osakas – henkilö A, joka on sijoittanut yhtiön SVOP-rahastoon 100 000 euroa, myy puolet osakkeistaan henkilö B:lle. Kun SVOP-rahasto nyt palautetaan henkilöille A ja B eli kummallekin 50 000 euroa, niin henkilö A:n osalta kysymykseen tulee luovutusvoittoverotus eikä hän maksa palautuksesta veroa (palautus 10 vuodessa ja selvitys), mutta henkilö B:tä verotetaan osinkoverotuksena.
Esimerkki 3 voidaan todeta olevan myös perustapaus. Käytännössä monimukaisia tilanteita syntyy monesta syystä – paikoin tietämättömyydestä ja paikoin vääristä tulkinnoista. Seuraava esimerkki kuvaa tyypillistä ongelmatilannetta.

Esimerkki 4
Yritys Oy:ssä on kaksi osakasta – henkilö A ja henkilö B. Molemmat omistavat 50 prosenttia yhtiön osakkeista. Yhtiössä on vain yhdenlajisia osakkeita. Yhtiö tarvitsee rahoitusta, ja henkilö A sijoittaa yhtiön SVOP-rahastoon 100 000 euroa. Neljän vuoden kuluttua yhtiössä päätetään palauttaa SVOP-rahastosta edellä mainitut varat.
Koska vain henkilö A on tehnyt sijoituksen SVOP-rahastoon, niin osakkaat tekevät yksimielisen päätöksen siitä, että palautuskin tehdään vain henkilölle A.
Kun perussääntönä on OYL:n mukainen yhdenvertaisuus ja sitä kautta se, että varojen jako tapahtuu omistuksen suhteessa (yhdenlajiset osakkeet), niin muiden varojenjakoon liittyvien edellytysten täyttyessä, tästä voidaan poiketa yksimielisellä päätöksellä. OYL sinänsä siis sallii tämän.

Mutta verolainsäädäntöön liittyy haaste. Verotuksellisesti saatetaan nimittäin tällöin katsoa, että molemmat osakkaat ovat saaneet 50 000 euroa SVOP-palautuksena. Tällöin henkilö A:ta verotetaan luovutusvoitto- ja henkilö B:tä osinkoverotussäännöksillä. Näin siitä huolimatta, että varat on palautettu vain henkilö A:lle. Lisäksi kysymykseen saatetaan soveltaa myös lahjaverotusta eli henkilö B ikään kuin olisi luovuttanut oman osuutensa SVOP-rahaston palautuksesta henkilölle A ja siten henkilö A on saanut 50 000 euron lahjan henkilö B:ltä.

Edellä mainittu tulkintariski on olemassa riippumatta siitä, onko SVOP-sijoitus ollut osakevastikkeellinen tai -vastikkeeton. Sen sijaan riskin voisi välttää hyväksikäyttämällä erilajisia osakkeita. Tällöin SVOP-sijoitus olisi tehty osakevastikkeellisesti esimerkiksi siten, että ko. osakesarjan osakkeita olisi vain henkilöllä A ja tällöin SVOP-rahaston palautuksessa olisi tehty päätös jakaa varoja SVOP-rahastosta vain ko. osakesarjan osakkeille ja näitä osakkeita olisi ollut vain henkilö A:lla.

Keskusverolautakunta (KVL) ja korkein hallinto-oikeus (KHO) ovat jo ratkaisseet joitain tulkintatilanteita. Esimerkin 4 tilanteesta ei kuitenkaan ole lainvoimaista julkaistua oikeuskäytäntöä. Todettakoon, että KHO:n päätöksessä 2016:104 – vaikka siinä kysymys olikin lahjaverotuksesta – niin kysymys ei ollut lainkaan samanlaisesta tilanteesta.(8) Myöskään KHO:n päätös 2016:218, jossa kysymys oli työpanososinkotilanteesta, ja jossa osinko voitiin jakaa holdingyhtiöstä työpanoksen tehneelle osakkaalle, vaikka osakkaita oli kaksi, jolloin ei lahjaverotusta syntyisi, niin tuokaan tapaus ei sovellu sellaisenaan nyt puheena olevaan SVOP-rahaston palautukseen.

Ehkä toistaiseksi merkittävin SVOP-rahaston palautuksen verotusta koskeva julkaistu ratkaisu on KHO 2016:103 (= KVL 8/2015). Päätös koski osakevaihdon seurauksena syntyneen SVOP-rahaston palautuksen verotusta. Siihen voidaan osin lain esitöistä (9) poiketen soveltaa luovutusvoittoverosäännöksiä. Näin ollen se, että yritysjärjestelyssä syntyneiden SVOP-rahaston palautuksiin sovellettaisiin aina osinkoverotusta, ei pidä paikkaansa.

Lähtökohtaisesti saman periaatteen mukaan voidaan toimia myös liiketoimintasiirron yhteydessä syntyneiden SVOP-rahastojen palautuksiin. Sen sijaan sulautumisen ja jakautumisen tulkinta on kriittisempi. Asiaa on puitu myös KHO:n päätöksessä 2017:55.
Lisäksi esimerkiksi lain esityöt (esim. HE 15/2013 ja VaVM 32/2013) sekä Verohallinnon ohjeistuksessa (10) on otettu kantaa muun muassa ositustilanteisiin, kuolinpesän ja yritysmuodon muutoksen jälkeisiin SVOP-rahaston palautuksiin.

SVOP-rahaston palautuksen haastavia verotilanteita esiintyy käytännössä usein. (11) Pienetkin variaatiot jo ratkaistuista tilanteista voivat johtaa täysin toisenlaiseen tulkintaan. Tilanteet voivat olla pieniltäkin osin erilaisia ja ne tulee siten ratkaista tapauskohtaisesti.

1) Ks. myös Verohallinnon ohje 8.3.2007.

2) Esimerkiksi minimiosakepääoman ylittävältä osin.

3) Ks. tarkemmin OYL 8:2 §. Sen sijaan esim. optio-oikeuksista merkitty merkintähinta merkitään SVOP-rahastoon, jollei sitä erikseen ole määrätty merkittävän osakepääomaan (OYL 10:3 § 3 mom.).

4) Vastikkeeton sijoitus SVOP-rahastoon liittyy yhtiöoikeudellisesti OYL 8:2 §:n säännökseen, jonka mukaan muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon, merkitään SVOP-rahastoon.

5) OYL:ssa ei suoranaisesti tosin tästä säädetä lainkaan, mutta OYL 11:3 §:ssä säädetään, että osakepääomasijoitukseen perustuvasta osakepääoman korottamisesta päättää hallitus.

6) Lisäksi tulee punnittavaksi esim. se, että voitaisiinko SVOP-sijoitus jossain olosuhteissa tulkita yhtiölle veronalaiseksi eräksi, vaikka pääsääntönä on EVL 6 § 1 mom. 2 kohdan mukaan verovapaa pääomasijoitus.

7) Ks. OYL 3:1 §.

8) KHO 2016:104 liittyi lahjaverotuksen perusteesta vähennettävään ns. korvamerkittyyn SVOP-sijoitukseen.

9) Vrt. HE 185/2013 ja VaVM 32/2013.

10) Verohallinnon ohje: Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (Dnro A217/200/2016; 16.2.2017)

11) Mielenkiintoisia kysymyksiä liittyy myös mm. SVOP-rahaston palautuksen vaikutuksista hankintamenoon.