Digitalisaatio pitää verottajan virkeänä

Verottajalle satelee harvoin kehuja, mutta sähköisten palvelujen kehittämisestä se on saanut paljon kiitosta. Enää ei tarvitse lähteä jonottamaan verotoimistoon, kun suurin osa kansalaisten ja yritysten veroasioista hoituu verkossa. Vuoden loppuun saakka Verohallinnon muutosjohtajana työskentevä Sanna Alamäki sanoo, että verottaja pyrkii olemaan jatkossakin edelläkävijä sähköisten palvelujen kehittämisessä julkisella sektorilla.

– Digitalisaatio on megatrendeistä juuri se, joka vaikuttaa meihin kaikkein eniten. Verohallinnon on pysyttävä mukana nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Alamäki sanoo.

Tänä vuonna otsikoihin ovat nousseet verottajan kokeilemat ohjelmistorobotit. Alamäen mukaan niiden avulla on mahdollista vähentää ”hölmöläisten hommia”, joita ovat paljon aikaa vievät rutiinitehtävät. Alamäen mukaan robotit sopivat esimerkiksi prosesseihin, joissa yksittäisiä tietoja on siirrettävä manuaalisesti tietojärjestelmästä toiseen, koska järjestelmät eivät keskustele keskenään.
– Roboteilla ei ole tarkoitus korvata työntekijöitä, vaan antaa heille mahdollisuus keskittyä vaativampiin tehtäviin.

Alamäen mukaan Verohallinnon prosessit ovat jo pitkälti automatisoituja, joten robotiikan rooli on täydentävä.
– Eikä robotiikka ole välttämättä aina paras ratkaisu, vaan toimintoja voidaan tehostaa myös muun muassa jatkuvaan parantamiseen tähtäävillä LEAN-menetelmillä.

Uusien haasteiden pariin

Vero-oikeutta yliopistossa opiskellut Alamäki aloitti Verohallinnossa veroasiantuntijana ja eteni pian esimies- ja johtotehtäviin eri yksiköissä. Vuonna 2013 hänestä tuli yritysveroyksikön ylijohtaja, kun tehtävää hoitanut Pekka Ruuhonen nimitettiin Verohallinnon pääjohtajaksi.

Toukokuussa Alamäki siirtyi muutosjohtajaksi. Pesti oli tarkoitus olla vuoden mittainen, mutta marraskuun lopussa tuli tieto, että hänet on valittu Yrittäjien työttömyyskassan, YTK:n toimitusjohtajaksi. Hänellä on takanaan 18 vuotta Verohallinnossa erilaisissa tehtävissä.
– Tilaisuus tarjoutui hiukan yllättäenkin, ja on mielenkiintoista siirtyä moderniin ja työelämäpainotteisempaan organisaatioon ja saada oppia jotain uutta. Lähden Verohallinnosta haikein mielin, mutta toisaalta aika aikaa kutakin. Työt hankkeiden parissa jatkuvat entisellään.

Alamäen vetämälle, useita sisäisiä kehityshankkeita sisältävälle Vero 2020 -ohjelmalle on jo nimetty uudet vastuuhenkilöt. Keskeistä on uudistaa organisaatiota ja toimintatapoja niin, että ne vastaavat digitaalisen ajan haasteisiin.
– Toivon, että asiakkaalle tämä näkyy tulevaisuudessa entistä helpompana asiointikokemuksena Verohallinnon kanssa.

Vero 2020 -hankkeiden lisäksi Verohallinnossa on meneillään suuri tietojärjestelmäuudistus, jossa käytössä olevat noin 70 tietojärjestelmää korvataan yhdellä ohjelmistolla. Samalla suurin osa Verohallinnon sähköisistä palveluista korvataan OmaVero-palvelulla. Hanke tehdään vaiheittain vuosina 2013–2019.

Yritysasiakkaiden kannalta iso muutos astui voimaan tämän vuoden alussa, kun veroilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista sekä muista oma-aloitteisista veroista tulee antaa jatkossa sähköisesti. Samalla Verotili-palvelu korvattiin OmaVerolla. Uudessa palvelussa toiminnallisuudet ovat lähes samat mutta uudistuneessa muodossa.

Marraskuussa sähköinen ilmoittaminen laajeni yhteisöjen tuloveroon. Vuoden 2019 loppuun mennessä uudistus etenee vielä henkilöasiakkaiden tuloveroon, kiinteistöveroon ja varainsiirtoveroon.

Kirjanpitäjiltä paljon kehitysideoita

Verohallinnon Valmis-hanke on yksi suurimmista tietojärjestelmäuudistuksista, joita suomalaisessa hallinnossa on koskaan tehty. Sen kokonaiskustannukset ovat noin 130 miljoonaan euroa. Eikä hankkeella ei ole varaa epäonnistua, sillä verotuksessa on kyse elintärkeästä asiasta koko maan taloudelle.
– Tähän saakka uudistus on edennyt ilman suuria ongelmia. Pieniä asioita on korjattu hankkeen edetessä. Esimerkiksi OmaVero-palvelua on kehitetty asiakkailta saadun palautteen perusteella. Muun muassa kirjanpitäjiltä on tullut hyviä kehitysideoita, joita olemme pyrkineet ottamaan huomioon.

Alamäki huomauttaa, että uudet sähköiset järjestelmät ja toimintatavat vaativat aluksi opettelua niin verohallinnolta kuin asiakkailtakin.
– Kaiken tavoitteena kuitenkin on, että verovelvollisten tarvitsee käyttää aiempaa vähemmän aikaa velvoitteidensa hoitamiseen. Haluamme vähentää asiakkaiden hallinnollista taakkaa.

Helpotusta yritysten hallinnolliseen taakkaan

Alamäki huomauttaa, että sähköisen asioinnin kehittämisen rinnalla kulkee myöslakiuudistuksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan monimutkaista verotusta. Esimerkiksi marraskuun alussa osakeyhtiöiden verotusmenettelyyn ja ennakkokantoon tuli useita muutoksia.

Vuoden vaihteessa astuu voimaan puolestaan toinen lakimuutos, jossa arvonlisäverovelvollisten yritysten tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy tullilta verohallinnolle. Alamäen mukaan uudistus helpottaa maahantuontia harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa. Se myös helpottaa yritysten rahoitusasemaa, kun maahantuonnin arvonlisäveroa ei tarvitse enää maksaa ennen sen vähentämistä.

Jakamistalous haastaa verottajan

Sanna Alamäki korostaa, että verottajan on oltava koko ajan hereillä myös toimintaympäristön digitalisoitumisessa. Yksi haaste ovat jakamis- ja alustatalouteen liittyvät verokysymykset.
– Nykyisin suurin osa verovelvollisista saa palkkaa, josta työnantaja tekee ennakkopidätyksen. Jatkossa monien ihmisten tulovirrat voivat muuttua kuitenkin merkittävästi.

Hyvä esimerkki on asunnon vuokraaminen turistille Airbnb-palvelussa tai oman auton antaminen toisen käyttöön vertaisvuokrauspalvelun kautta. Myös niin sanottu kevytyrittäjyys eli töiden tekeminen ilman virallista yritysmuotoa yleistyy.
– Veronmaksaja ei välttämättä edes huomaa tai ymmärrä ansainneensa tuloa, josta tulisi maksaa veroa. Verottajan on oltava hereillä tässä muutoksessa.

Yksi vastaus on OmaVero-palvelun kehittäminen niin, että se tarjoaa mahdollisimman reaaliaikaista tietoa omista veroasioista. Toinen mahdollisuus on avata verottajan tietojärjestelmän rajapintoja erilaisia sovelluksia kehittäville yrityksille.
– Esimerkiksi Airbnb:n kautta asuntoaan vuokraava voisi käyttää helppokäyttöistä sovellusta, joka hoitaa automaattisesti vuokratuloista saadut verot, Alamäki havainnollistaa.

Entistä tiukemmat tulkinnat puhuttavat

Kansainväliset yritysveroasiat ovat olleet viime aikoina paljon esillä, kun valtiot haluavat turvata omat verotulonsa. Myös Suomen Verohallinnon on väitetty tehneen entistä tiukempia tulkintoja siirtohinnoitteluun ja erilaisiin rakennejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.

Tästä on virinnyt vilkas keskustelu, jossa verottajan äänekkäimpiin arvostelijoihin kuuluu vero-oikeuden asiantuntija Janne Juusela. Hänen mielestään Verohallinto on käyttänyt viime vuosina liian laajasti harkintavaltaansa ja tehnyt jopa lain vastaisia tulkintoja (Tilisanomat 5/2017).

Alamäki ei tunnista Juuselan väitettä mielivaltaisesta toiminnasta.
– Verottajan toiminnan on oltava läpinäkyvää, ennustettavaa ja perustuttava lakeihin, joten suhtaudumme tällaisiin väitteisiin vakavasti. Verohallintokin tekee virheitä, mutta mielivaltaisuutta en voi allekirjoittaa.

Alamäki muistuttaa, että yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät lain sallimia mahdollisuuksia suunnitella verotustaan. Hyvä verojärjestelmä tarjoaa tähän sopivia keinoja.
– Sen sijaan pidemmälle menevässä verosuunnittelussa edetään harmaalle alueelle, jossa verosuunnittelun ja veronkierron raja ei ole enää selkeä. Verottajan kuuluu olla kiinnostunut tästä vyöhykkeestä ja tarvittaessa riitauttaa yritysten tekemiä järjestelyjä. Kaikki tietävät pelin hengen.

Pitkät veroriidat eivät hyödytä ketään

Alamäen mielestä julkisuuden kautta voi syntyä väärä mielikuva, että verottaja olisi jatkuvasti napit vastakkain yritysten kanssa. Keskusteluyhteys yrityksiä neuvoviin verokonsultteihinkin on hänen mukaansa hyvä.
– Yritykset hoitavat velvoitteensa tosi hyvin. Aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon törmätään harvoin.

Alamäki sanoo, että vuosia kestävät veroriidat tuomioistuimessa eivät ole kenenkään etu. Siksi hän kannustaa yrityksiä hyödyntämään verohallinnon neuvontaa ja ohjausta tapauksissa, joissa suunnitteilla olevat järjestelyt saattaisivat olla verotuksen kannalta tulkinnallisia.

Ennakollisen keskustelun yhteydessä voidaan esimerkiksi arvioida, riittääkö yrityksen siirtohinnoittelukysymyksen ratkaisemiseksi pelkkä ohjaus vai onko yrityksen syytä hakea asiaan ennakkoratkaisua.

Veromoraali edelleen korkealla tasolla

Alamäen mukaan verottajan toiminta perustuu entistä enemmän erilaisten veroriskien tunnistamiseen. Harmaan talouden torjunta on tässä kestoaihe. Myös kansainväliset veroriskit ovat merkittäviä, sillä yritysten siirtohinnoittelussa, rahoitusrakenteissa ja veroparatiisiyhtiöiden käytössä liikkuvat isot rahasummat.
– Yksittäiset tapaukset ovat usein suuria. Puhutaan helposti miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen veromenetyksistä.

Verohallinnon arvion mukaan suomalaisten yritysten ja kansalaisten veromoraali on kuitenkin edelleen korkea. Tätä mitataan esimerkiksi mielipidemittauksilla.
Yhtenä mittarina voidaan käyttää myös arvonlisäveron verovajetta, joka on Suomessa pieni verrattuna moneen muuhun maahan.

Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen kertymän välistä erotusta. Suomessa vaje on noin miljardi euroa eli viisi prosenttia, kun EU:n keskiarvo on noin 15 prosenttia.
– Kansainvälisissä yhteyksissä usein ihmetellään, miten korkean veroasteen maassa voi olla korkea veromoraali. Suomalaiset kokevat kuitenkin saavansa vastinetta maksamilleen veroille. Meillä on toimivat julkiset palvelut.

Alamäki muistuttaa kuitenkin, että verotuksen pitää tuntua reilulta ja oikeudenmukaiselta.
– Veroja maksetaan mielellään, jos nähdään, että naapurikin hoitaa oman osuutensa.
Valvonnalla on Alamäen mielestä jatkossakin tärkeä rooli veromoraalin ylläpidossa. Myös tähän robotiikka ja tekoäly tuovat verottajalle uusia apuvälineitä.
– Voimme analysoida entistä tehokkaammin suuria tietomääriä, tunnistaa riskejä ja suunnata valvontatoimia juuri näihin kohteisiin.

Vuodenvaihteessa Sanna Alamäki jättää Verohallinnon 18 vuoden jälkeen ja siirtyy YTK:n toimitusjohtajaksi.