Suurin kirjanpidon uudistus – ainakin painavin

18.12.2001

Syksyn painavin kirja on tullut painosta. Kirjanpitäjien seuraava best seller tulee olemaan IAS säännöstön suomenkielinen käännös, joka on 1400 sivuinen jättiläinen. Monet konsultit ovat jo ehtineet esittämään, että kyse on suurimmasta muutoksesta kirjanpidossa 30 vuoteen. No, ainakin suurikokoisin. IAS on tarkoitettu pörssiyhtiöiden tilinpäätössäännöksiksi. Suomessa, EU säännösten noudattamisen mallimaassa, pohditaan ulotetaanko IAS-velvoitteet myös pienyrityksiin.

Kotiraamatussa on 1300 sivua ja sen ohjeilla on pärjätty vuosisatoja. Kirjanpito-ohjeita tarvitaan paljon enemmän ja niitä on uusittava muutaman vuoden välein. Kaikkien lukema kirjanpitolain kommentaariteos yhdessä konsernitilinpäätöskommentaarin kanssa on mahtunut tuhanteen sivuun. Kirjanpitolain lisäksi pienyrityksen on hallittava tuhatkunta sidottua tai irtolehtisivua osakeyhtiölain selostusta. Elinkeinoverolaista, ennakkoperintälaista, arvonlisäverolaista, työoikeuslaista kustakin on tehty tuhannen sivun selostukset. Ja vielä kaupparekisterisäännöt, verohallinnon ohjeet, kirjanpitolautakunnan antamat yleisohjeet… Tästä maasta ei löydy yhtään henkilöä eikä yritystä, joka tämän kaiken osaisi. Jokaiselle meistä tulee vastaan tilanteita, joita edes parhaat erikoistuneet asiantuntijat eivät osaa ratkaista.

Lääkärin ammattia voi harjoittaa vähemmällä ohjeilla ja vähemmillä henkilökohtaisilla riskeillä. Kuitenkin me hoivaamme vain papereita. Tälle hoivatyölle on asetettu ankarat sanktiot. Taloushallinnon suurin ongelma alkaakin olla se, että yhä enemmän pikkutarkasti luetaan säännöksiä ja yhä vähemmän ymmärretään, mitä ollaan tekemässä.

Uusilla säännöillä halutaan antaa sijoittajille entistä parempaa tietoa. Tähänkään asti pörssi ei ole paljoa tilinpäätöksiä osannut lukea. Pörssikuplat syntyvät 10 vuoden välein riippumatta siitä, millaisia kirjanpitosäännöksiä kulloinkin on voimassa. Viimeinen kupla oli niin suuri, että tuskin tilinpäätöksiä oli edes luettu, koska muutoin järjettömät kurssit eivät ole mitenkään selitettävissä. Eivät tilinpäätökset yhtään ymmärrettävimmiksi IASn myötä ole tulossa. Tilinpäätöksen laatimiseen liittyvät ongelmat jäävät, eikä tulevaisuuden epävarmuutta uusillakaan säännöksillä pystytä poistamaan. Itse asiassa uudet arvostussäännökset mahdollistavat uusien tasekuplien syntymisen. Taloushallinnon ilmapiiri on Suomessakin muodostumassa raadolliseksi. Kun sijoittaja tekee isot voitot, se on heidän ansiotaan. Kun tulee tappiot, haetaan syyllisiä tilinpäätöksen laatijoiden ja tilintarkastajien joukosta. Säännöksiä on jo niin paljon, että kaikista tilinpäätöksistä pystyy löytämään virheitä. Erityis- ja verotarkastajille sekä juristeille on avattu leveät pellot.

Lainsäädännön monimutkaisuuden ja jatkuvien muutosten yksi tärkeä syy on se, että yhteiskunnassamme aivan liian moni elää näistä uudistuksista. Tilintarkastajat, konsultit, korkeakoulut, kouluttajat, kirjoittajat, kirjankustantajat, järjestelmätoimittajat, juristit ja virkamiehet elävät hyvin jatkuvasti muuttuvien sääntöjen avulla. Koska heillä on myös vaikutusvaltaa uudistusten ajamiseen, muutoksia tehdään jatkuvalla syötöllä. Kuitenkaan nämä edunsaajat eivät itse joudu elämään veitsi kurkulla kaiken tuotetun rähmän kanssa päivittäin. Jos joutuisi, suurin into uudistuksiin laimentuisi.

Ensimmäiset IAS-asiantuntijat ovatkin jo tulleet julkisuuteen. Koulutusrumba on aloitettu, vaikka uudistukseen menee vielä vuosia. Toivoisi, että asiantuntemusta käytettäisiin myös sen perustelemiseen, miksi pienet yritykset voidaan jättää tämän uudistuksen ulkopuolelle.

Pörssiyhtiöt pystyvät rahaa käyttämällä sopeutumaan uusiin säännöksiin. Nykyinen kirjanpitolaki voidaan hyvin jättää voimaan muita kirjanpitovelvollisia varten. IAS:stä voidaan ottaa pienyrityksille tärkeä rahavirtalaskelma. Ei maailma niin paljon ole muuttunut, että tarvittaisiin jo kolmas kirjanpitolain uudistus viimeisen vuosikymmenen aikana. Voimavarat tulee käyttää aivan muualle. Todelliset kirjanpidon uudistukset perustuvat paperittomaan kirjanpitoon ja sen myötä saataviin tietoihin yrityksen talouden ohjauksen tueksi.