Yrittäjällä oikeus nostaa tehdystä työstä palkkaa konkurssiin asti
Korkein oikeus on antanut tuoreen ennakkopäätöksen KKO 2011:64, jossa oli kyse siitä, voiko yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja nostaa omistamastaan osakeyhtiöstä palkkaa konkurssiin päättyneen tilikauden aikana, vaikka nostoja ei ollut merkitty yhtiön palkkakirjanpitoon. Ratkaisu on merkittävä oikeusohje, koska lähtökohtaisesti usea aikaisempi KKO:n ratkaisu korosti kirjanpitoon tehtyjen kirjausten muodollista sitovuutta oikeudellisen arvioinnin perustana.
Tapauksessa yrittäjä oli kesken jääneen tilikauden aikana, ennen konkurssin alkamista nostanut yhtiöstä reilut 8 000 euroa. Tätä ei siis ollut kirjattu yhtiön palkkakirjanpitoon eikä nostojen osalta ollut tehty palkanmaksun edellyttämiä verotuksellisia tai muita toimenpiteitä, mutta toisaalta nostoja ei ollut merkitty myöskään osakaslainoiksi eikä niistä ollut tehty muutakaan merkintää yhtiön kirjanpitoon ennen konkurssia. KKO totesi, että tältä osin yrittäjän menettely oli ollut erilaista kuin aikaisemmissa ennakkotapauksissa, joissa varojen nostot oli järjestelmällisesti ja pitkältä ajalta kirjattu kirjanpitoon joko osakaslainaksi tai nostoksi kassaan ja vasta jälkikäteen selitetty palkaksi.
Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että liiketaloudellisesti hyväksyttävää syytä tietylle oikeustoimelle arvioitaessa ratkaiseva merkitys on sillä, onko varojen luovutukseen sen tapahtuessa objektiivisesti arvioiden ollut velallisen toimintaan liittyvä taloudellisesti ja oikeudellisesti pätevä peruste ja onko luovutus vaarantanut velkojien oikeutta maksun saantiin. Maksukyvyttömän velallisen kohdalla hyväksyttävyyttä arvioidaan myös sen mukaan, onko velallisen suorituksessa ollut kysymys liiketaloudellisesti perustellusta ja siten yhtiön tarkoituksen ja edun mukaisesta toimesta vai onko kysymys ollut laittomasta varojen jakamisesta. Oikeustoimen sisältöä ja tarkoitusta on arvioitava KKO:n korostaman lähtökohdan mukaisesti sen ajankohdan mukaan, jona päätös yhtiössä on tehty. Esimerkiksi varojen luovutusperustetta ei voida jälkikäteen muuttaa toiseksi, jolloin kirjanpitoon tehdyillä kirjauksilla on merkitystä näyttönä liiketapahtumista ja niiden taustalla olevista oikeustoimista. KKO lähti kuitenkin siitä, että kirjanpitomerkintöjen puutteellisuus ei kuitenkaan sellaisenaan vielä osoita varojen luovutuksen tapahtuneen ilman hyväksyttävää syytä.
Osakeyhtiön toimitusjohtajalle, nyt yrittäjä A:lle, voidaan yhtiön taloudellisen kriisin aikanakin maksaa kohtuullinen palkka tai palkkio tekemästään työstä. Tapauksessa oli riidatonta, että yrittäjä oli tehnyt työtä yhtiön hyväksi, ja keskimäärin 1 200 euron palkkio kuukaudessa on riidattomasti kohtuullinen korvaus toimitusjohtajan työstä. Aikaisempina tilikausina yrittäjän yhtiöstä nostamia varoja oli käsitelty niin kirjanpidossa kuin verotuksessakin hänen ansiotuloinaan eikä esimerkiksi osakaslainana tai muuna varojenjakona. Väitettä siitä, että kyseessä on ollut työkorvaus yrittäjälle, tuki KKO:n mukaan myös se, että varojennosto on tapahtunut toiminnan viimeistenkin kuukausien aikana useassa pienessä erässä. Lopputuloksena korkein oikeus päätyi siihen, että nostojen todellista tarkoitusta työkorvauksina ei ollut syytä epäillä, vaikka palkanmaksun kirjanpidollisia ja verotuksellisia säännöksiä ei ole palkkioita nostettaessa noudatettu. Näin ollen varojen luovuttamiseen yhtiöstä yrittäjälle on ollut velallisyhtiön toimintaan liittyvä taloudellisesti ja oikeudellisesti perusteltu syy eikä kohtuullisen palkkion maksamisella toimitusjohtajalle ole vaarannettu velkojien taloudellisia etuja.
Korkeimman oikeuden viesti on selvä: Kun varojennostojen oikeudellinen luonne tulee niin sanotusti lyödä lukkoon viimeistään tilinpäätöksessä, ei ole enää jälkikäteen mahdollista selittää esimerkiksi osakaslainoiksi kirjattuja varojennostoja yrittäjäpalkaksi. Konkurssitilikauden osalta tilanne on tähän nähden toisenlainen, jos pystytään osoittamaan, että kysymyksessä on yhtiön hyväksi tehdystä todellisesta työstä maksettu kohtuullinen korvaus, jota ei ole kirjanpitoon viety vielä muullakaan nimikkeellä.