Leena Romppainen: "Arvostamislaissa parantamisen varaa"

Varallisuusveron jäädessä historiaan on sitä saapunut korvaamaan laki varojen arvostamisesta verotuksessa. Siinä annetaan määräykset varallisuuden arvostamisesta kiinteistöjen verotusarvon määrittämiseksi kiinteistöverotusta varten sekä yrityksen nettovarallisuuden määrittämiseksi tuloverotusta varten. Arvostamislailla on olennainen rooli rajattaessa yrityksestä saatavan tulon verottamista omistajan henkilökohtaisessa verotuksessa.

– Lakiuudistuksella on pyritty pelkkään tekniseen siirtymiseen ilman, että kenenkään verotus helpottuisi tai kiristyisi, sanoo Romppainen.

– Siitä huolimatta on myös tilanteita, joissa yrityksen nettovarallisuus jää pienemmäksi kuin, mitä se oli vanhan lainsäädännön aikana. Näissä tapauksissa yrityksen omistajan verotus kiristyy, hän muistuttaa.

Uusi laki tuo muutoksia myös perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennussäännökseen. Siellä huojennus on aikaisemmin pohjautunut verotusarvoihin, nyt arvostamislaissa tarkoitettuihin arvoihin. Kyseisen säännöksen muutetun sanamuodon uskotaan antavan veroviranomaisille mahdollisuuden uusiin ja aikaisempaa tiukempiin tulkintoihin siirtyvän yritysvarallisuuden arvon määrittämisessä. Tämän puolestaan pelätään vesittävän vuonna 2004 toteutettua sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta.

Yrittäjyyden tuki ja turva?

Valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu muutos on monista muista lakiuudistuksista poiketen herättänyt runsaasti julkista keskustelua. Erimielisyyttä on löytynyt niin lehtien palstoilta kuin eduskunnan seinien sisäpuolelta. Toiset vetoavat yleiseurooppalaiseen linjaan, jossa varallisuusverosta luovutaan, mutta perintöverotuksesta pidetään kiinni kynsin ja hampain. Kannatusta on saanut myös niin sanottu Ruotsin malli, jossa varallisuusvero säilytettiin, mutta perintö- ja lahjaverotuksesta luovuttiin. Kotimaassa varallisuusverotuksesta luopumista on perusteltu muun muassa yritysten suomalaisomistuksen vahvistamisella sekä perheyrittäjyyden edellytysten turvaamisella. Suomen Yrittäjissä yrittäjänäkökulmaa pyrittiin tuomaan esille entistä pontevammin silloin, kun uusi arvostamislakiluonnos kiersi etujärjestöissä lausuntokierroksella.

– Lain ensimmäinen luonnos muuttui merkittävästi. Jos se olisi mennyt läpi sellaisenaan, olisi verotuksessa tapahtunut huomattavaa kiristymistä. Loppuen lopuksi sinne ei jäänyt kuin tiettyä yrittäjäkuntaa koskeva kiristys. Sitä ei valitettavasti saatu pois.

Yleisesti ottaen Suomen Yrittäjissä ollaan kuitenkin tyytyväisiä saavutettuun lopputulokseen.

– Varallisuusverosta luopuminen on periaatteellisesti merkittävä ja myönteinen päätös. Meillä ei tosin ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon varallisuusveroa on meidän jäsenkunnassamme maksettu. Siitä huolimatta luopuminen verosta, joka on melko ideologinen ja jonka tuotto ei ole kovin suuri, on askel parempaan suuntaan.

Laissa yrittäjiä hiertävän kohdan Romppainen ottaa tarkempaan analyysiin.

– Yrityksen omistajan verotus toimii niin, että yrityksen taseenmukaisella nettovarallisuudella, eli varojen ja velkojen erotuksella, on merkitystä siinä, miten hänen yrityksestä saamaansa tuloa verotetaan. Esimerkiksi osakeyhtiössä yrityksen nettovarallisuudesta laskettavaa yhdeksää prosenttia vastaava osa omistajan saamasta osingosta on niin sanottua pääomaosinkoa, joka verotetaan yhteen kertaan ja josta osakkeenomistaja ei maksa veroa. Sitä ylittävästä osasta on 70 prosenttia ansiotuloa. Siksi sillä, miten nettovarallisuus lasketaan, on suora vaikutus tuon mainitsemani yhdeksän prosentin suuruuteen.

Sellaiset yritykset, jotka omistavat liikehuoneistonsa tai muut toimitilansa asunto- tai keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä ovat näiden osakkeiden osalta voineet aikaisemmin laskea nettovarallisuuteensa joko taseessa olleen poistamattoman hankintamenon tai niiden verotusarvon mukaan. Uudistuksen myötä nettovarallisuudessa luetaan aina taseenmukainen arvo. Ne yritykset, joilla se on verotusarvoa pienempi, saavat tuntea verokarhun puraisun.

– Kiristys on pienempi tai suurempi riippuen arvoerosta. Joka tapauksessa kyseessä on siis näiltä osin muukin kuin pelkkä lakitekninen muutos.

Tyypillisiä veronkiristyksen hampaisiin joutuvia yrityksiä ovat asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa toimivat toimistot ja kivijalkakaupat sekä kauppakeskukset ja kauppiastavaratalot, jotka toimivat niin sanottuina keskinäisinä kiinteistöyhtiöinä. Niissä kauppias harjoittaa myyntitoimintaa tilassa, jota hän hallitsee omistamiensa osakkeiden perusteella.

– Meidän mielestämme tässä on uudistuksen toinen sudenkuoppa. Kuulemani mukaan se johtuu siitä, että asunto-osakkeiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden verotusarvolaskentaa ei enää tehdä. Niiden laskemisesta on tähän saakka huolehtinut Verohallituksen ASVA-järjestelmä, joka tulee teknisesti käyttökelvottomaksi muutaman vuoden sisällä. Päätös on perustettu siihen tosiasiaan, että verohallinto ei halua niitä enää erikseen seurata.

Romppainen pitää perustelua paikoitellen ontuvana, sillä muun muassa keskinäisillä kiinteistöyhtiöillä on tietyt tilinpäätösinformaatiot, josta kyseiset tiedot olisivat annettavissa verohallinnolle. Näissä tapauksissa verotusarvolaskenta voitaisiin siis tehdä suhteellisen helposti.

Hän myös uskoo, että moni kiristyvän verotuksen kohteeksi joutuva yrittäjä ei huomattavasti hyödy varallisuusverolain kumoutumisesta.

– Eduskuntakäsittelyn viime vaiheessa verohallituksessa on tehty asiasta tarkempia laskelmia. En ole vielä ehtinyt perehtyä niihin yksityiskohtaisesti, mutta uskallan sanoa, että verotuksen kiristyminen koskettaa tuhansia suomalaisyrityksiä ja niiden omistajia. Kyseessä on siis aika iso asia.

Tuttu laki, uudet termit

Sinällään lain pykälät eivät ole uusia, mutta jonkin verran hämmennystä saattaa aiheuttaa sen rakenne. Aikaisemmin puhuttiin esimerkiksi tietyn osakkeen tai omaisuuden verotusarvosta. Nyt kun kyisestä termiä ei enää ole, viitataan arvostamislaissa osakkeen matemaattiseen arvoon, jota oikaistaan jaetulla osingolla tai joissain tapauksissa muilla erillä. Lakiin on siis kirjoitettu se, mitä vielä viime vuonna tehtiin verohallinnossa verotusarvon vahvistamisen yhteydessä. Siinä mielessä laki on tullut monimutkaisemmin luettavaksi. Myös esimerkiksi metsäomaisuuden osalta arvostamislaista löytyy varsin monimutkainen säätely. Lain kauneusvirheistä huolimatta Romppainen antaa tunnustusta eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle ja sen verojaostolle, jotka perehtyivät asiaan huolellisesti.

– Joulukuussa valtionvarainvaliokunnan antamasta mietinnöstä löytyy lausuma, jossa edellytetään hallitukselta selvitystä siitä, aiheuttaako uudistus eriarvoisuutta yritysten verotukseen. Kyseessä on poliittisesti muotoiltu lausuma, joten jää nähtäväksi mikä sen käytännön vaikutus on. Jotain toimenpiteitä on kuitenkin varmasti luvassa ensi vuoden aikana. Siihen meidän on toivomme pantava.”

Uudistuksen mielenkiintoisena yksityiskohtana Romppainen muistuttaa, että arvostamislakia ei olisi ollut vielä pakko antaa. Tämä siksi, että vuoden 2005 verotuksessa vahvistettiin nyt alkaneen vuoden verotusarvot. Arvostamislakia olisi tarvittu vasta vuodelle 2007.

– Varallisuusveron poistaminen oli intohimoja herättävä asia. Ehkä uutta lakia ei siksi haluttu jättää pöydälle.

Ennen eduskuntaan vientiä laista kuitenkin erotettiin rekistereiden julkisuutta koskevat säädökset, jotka ovat varallisuusveron lailla saaneet paljon julkista huomiota.

– Omalla tavallaan se on hankala asia. Meillä on edelleen talletuksia ja tiettyjä vakuutussäästämismuotoja, jotka jäävät normaalin pääomaverotuksen ulkopuolelle. Kun meillä ei enää ole varallisuusverotusta, eivät verohallinnon tiedotkaan ole niiden suhteen ajan tasalla. Jos kyseiset tiedot muuttuvat vielä julkisiksi, menee se vähäinenkin tieto entistä sekavammaksi.