Uuden osaamisen aika
Viime kesäkuussa puheenjohtajana aloittanut Karri Nieminen on itse työskennellyt taloushallinnon parissa viisitoista vuotta, joista oman yrityksensä puitteissa täyspäiväisesti kymmenen vuotta. Peilatessaan alan nykytilannetta uransa alkuaikoihin, löytää Laskenta- ja veropalvelu Tabula Oy:n toimitusjohtaja monia uusia haasteita.
– Yhä suuremmat yritykset miettivät ainakin osittaista taloushallinnon ulkoistamista. Tämä tuo luonnollisesti kasvua markkinoille. Siinä asetelmassa tilitoimistojen haasteena on kokeneiden ulkoistajien vaatimien palvelu- ja laatukriteerien täyttäminen. Suuret toimijat ovat yleensä tottuneet erittäin hyvään ja kustannustehokkaaseen palveluun.
Markkinoiden asettamien vaatimusten ohella Nieminen nostaa esiin osaavien ihmisten löytämisen sekä alalla jo toimivien ammattilaisten taitojen edelleen kehittämisen. Molemmat kytkeytyvät siihen tosiasiaan, että taloushallinto on lähes jatkuvasti isojen muutosten käsissä. Tämä on johtamassa rutiinien automatisointiin, joka jättää enemmän aikaa ajatustyölle. Siitä puolestaan selvitään vain syvällisellä ja laaja-alaisella osaamisella ja ymmärtämisellä. Yksi alan yleisistä haasteista on kyky tuottaa ja viestittää yrityksille lisäarvoa tarjoavia palveluja.
– Meidän on pystyttävä yhdistelemään sellaisia kokonaisuuksia, jotka asiakas ymmärtää. Niille on myös kyettävä antamaan selkeä hinta, joka tyydyttää molempia osapuolia, Nieminen täydentää.
Asiakaskunnan ostokäyttäytymisen perusteella hän arvioi talousasioihin liittyvän valveutuneisuuden olevan hyvällä mallilla. Pelkkä hinta on enää harvoin päätöksenteon ykköskriteeri.
– Ulkoistaminen on erityisesti suurempien yritysten kohdalla entistä ammattimaisempaa. Asetelmassa on osittain kysymys siitä, kuinka hyvin asiakas tuntee oman taloushallintonsa toiminnan ja miten se informaatio osataan välittää tilitoimistolle. Toisaalta asiakkaan on myös hyvä ymmärtää tilitoimistolle kustannuksia aiheuttavat tekijät sekä mitä se itse voi tehdä alentaakseen niitä.
Paineita hinnoittelun uudistamiseen
Muiden tilitoimistojen väkeä tavatessaan Nieminen on törmännyt siihen tosiasiaan, että palvelujen hinnat ovat edelleen monin paikoin erittäin vaikeasti vertailtavissa. Tilanne ei sinällään ole poikkeuksellinen, mutta useamman tarjouksen saaneen asiakkaan silmin asia on haastava. Lääkkeenä tähän on useimmiten tarjottu siirtymistä kokonaan tuote- tai tapahtumakohtaiseen hinnoitteluun.
– Vaikka tämä näyttäisi olevan tulevaisuuden suunta, on aikaperusteinen hinnoittelu ainakin yhtenä tärkeänä hinnoittelun komponenttina edelleen hyvin voimissaan, hän muistuttaa.
Hinnoittelujärjestelmän muutos edellyttää tilitoimistoilta muutoksia sekä nykyisiin toimintatapoihin että järjestelmiin. Muutoksen vaikutukset ulottuisivat siis pelkkää hinnoittelua pidemmälle. Hintaproblematiikasta huolimatta liiketoiminnassa kasvanut ulkoistusinto näyttäytyy taloushallinnon saralla sangen moni-ilmeisenä. Pienempien yritysten kohdalla omaa talousalan osaamista ei välttämättä löydy lainkaan, kun taas suuremmat hakevat kustannussäästöjä tai prosessiparannuksia siirtämällä osan taloushallinnostaan tilitoimiston harteille. Joissakin tapauksissa ulkoistaminen tehdään siksi, että omasta talosta ei löydy tarvittavaa erikoisosaamista. Toisena ääripäänä ovat rutiinitoimista luopuvat suuryhtiöt, joissa taloushallinnon terävin kärki halutaan valjastaa vain kaikkein tärkeimpien tehtävien pariin. Vaikka omien talousasioiden läpikotainen tuntemus ei ole ulkoistuksen edellytys, uskoo Nieminen siitä olevan merkittävää hyötyä.
– Syvällinen tieto omasta taloushallinnosta antaa asiakkaalle paremman aseman. Mitä tarkemmin ulkoistaja kykenee kertomaan yrityksen tilanteen ja muutostarpeen, sitä varmemmin hän saa itselleen sopivan paketin.
Yleisesti ottaen valtaosa ulkoistajista keskittyy kustannuksien karsimiseen, sillä taloushallinnon prosessiparannukset ovat monille vielä suhteellisen tuntematon asia.
– En kuitenkaan lähtisi sanomaan, että kaikki yritykset ovat vain edullisempien kustannusten perässä. Monille ensisijainen intressi on asioiden hoitaminen 100-prosenttisen asianmukaisesti, Nieminen muistuttaa.
Tarvitaan moniosaajia
Jo taloushallinnon parissa työskentelevien ihmisten osaamista pyritään viemään jatkuvasti eteenpäin Taloushallintoliiton järjestämän koulutuksen avulla. Suuntaa haetaan kulloinkin vallitsevan tarvetilan mukaan.
– Olemme aloittaneet pari pitkäkestoisempaa koulutusohjelmaa, joilla pyrimme antamaan substanssiosaamisen ohella myös tietoa ja syvällisempää osaamista muun muassa tilitoimiston ja ihmisten johtamisesta, Nieminen kuvailee.
Alan uudet tuulet on huomioitu myös liiton päivänmittaisissa koulutusrupeamissa, joissa kuluvana syksynä keskitytään esimerkiksi uuteen osakeyhtiölakiin. Yleisemmällä tasolla Nieminen toivoo uusilta tulijoilta nykyistä enemmän teoriatason osaamista laskentatoimesta sekä muista yritystoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Alalle pyrkivien osaamistasossa on tällä hetkellä paljon vaihtelua.
– Ammattikorkeakoulujen tradeno-mikoulutukseen on kohdistunut kohtuullisia odotuksia. Alan ammattilaiset kuitenkin pohtivat, ovatko odotukset olleet liian suuret vai eivätkö oppilaitokset muista syistä johtuen ole pystyneet tarjoamaan työmarkkinoille riittävän osaavaa väkeä.
Vaikka ammattikorkeakoulujen tutkintoja on viime aikoina kritisoitu, ei Nieminen näe syytä yhtyä loanheittoon.
– Meidän kohdallamme kysymys on todennäköisesti siitä, miten voisimme nykyistä paremmin viestiä alamme osaamistarpeista.
Rutiinitöiden väheneminen kasvattaa ihmisiin kohdistuvia vaatimuksia, mutta samalla se muokkaa kuvaa stereotyyppisestä tilikirjojen harmaasta haltijasta entistä energisemmin aikaa seuraavaksi taloushallinnon ammattilaiseksi. Työn luonteen muuttuminen heijastuu alan imagoon, jonka päivittymisestä odotetaan apua ikääntyvän ammattikunnan lähestyvässä sukupolvenvaihdoksessa.
– Siinä missä aikaisemmin riitti pelkkä substanssiosaaminen, tarvitaan nykyisin moniosaajia. Asiakkaan liiketoimintaa ja näkökantaa täytyy ymmärtää entistä syvemmin. Samalla asioista on osattava viestiä tavalla, jonka asiakaskin ymmärtää, tuumaa Nieminen.
Globalisaation ja tytäryhtiötalouden myötä tilitoimistojen kosketuspinta kansainväliseen liiketoimintaan on lisännyt kielitaidon ja konsultointitilanteissa jopa kulttuurituntemuksen painoarvoa.
Kirjanpitäjien rooli korostuu
Taloushallinnon parissa työskentelevien ihmisten osaamisvaatimuksiin vaikuttaa myös lainsäädäntö. Pintapuolisesti EU:n tilintarkastusdirektiivin efektit ovat vähäiset, sillä valtaosa sen tuomista uudistuksista on jo Suomen kansallisessa laissa tai ne toimivat jossain määrin vakiintuneina alan käytäntöinä.
– Yksi direktiivin suurista muutoksista on vastuullisten tilintarkastajien rotaatiopakko, joka näyttäisi kuitenkin koskevan vain listattuja yhtiöitä. Siinä mielessä se ei vaikuta meidän asiakaskuntaamme juuri ollenkaan, arvioi Nieminen.
Uuden tilintarkastuslain kohdalla tilanne on toinen, sillä sen odotetaan poistavan pienien yhtiöiden tilitarkastuspakon. Samassa yhteydessä on tarkoitus luopua maallikkotilintarkastajista. Nieminen näkee yhtälössä monia pohdinnan arvoisia seikkoja.
– Yleisesti ottaen maallikkotarkastuksesta luopuminen on mielestäni hyvä asia. Tiedän kuitenkin alalla toimivan paljon ammattitaitoisia kollegoita, jotka eivät ole suorittaneet tilintarkastustutkintoa, mutta toimivat siitä huolimatta tilintarkastajina. En usko, että he ovat tähänkään saakka tehneet huonoa jälkeä.
Pienten yhtiöiden tilintarkastuspakosta luopumisen hän näkee monisäikeisempänä asiana.
Yhden varmistuksen poistuminen yhtiön kirjanpidon oikeellisuudesta johtaa loogisesti ajateltuna kasvaviin osaamisvaatimuksiin kirjanpidon tekemisessä ja tilinpäätösten valmistelussa. Kaikesta huolimatta Nieminen uskoo käytännön muutosten jäävän ainakin alkuun melko vähäisiksi.
– Asiakkaiden täytyy ensiksi havahtua ymmärtämään, että jokin on muuttunut. Uudistuksen piiriin kuuluvien osake- ja henkilöyhtiöiden omistajien pitää käsittää asian vakavuus ja tiedostaa heidän toimintaansa mahdollisesti kohdistuvat muutostarpeet. Toisin sanoen näillä yhtiöillä on aikaisempaa suuremmat paineet saada itselleen mahdollisimman hyvä kirjanpitäjä.