Tähtäimessä hallinnollisen taakan keventäminen

Euroopan komissio julkaisi oman toimintaohjelmansa tammikuussa 2007. Saman vuoden keväällä Eurooppa-neuvosto kehoitti komissiota käynnistämään sen jäsenvaltioiden avustuksella. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää EU-lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta koituvaa hallinnollista taakkaa 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Projekti tukee Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jonka keskeinen elementti on yritysympäristön ja sen sääntelyn kehittäminen. EU-tason toimien lisäksi aktiivista otetta edellytetään myös itse jäsenvaltioilta. Eurooppa-neuvosto on pyytänyt niitä asettamaan vastaavat kansalliset tavoitteet vuoden 2008 loppuun mennessä.

Tässä työssä otetaan huomioon niin toimivaltakysymykset kuin maiden erilaiset lähtökohdat ja perinteet. Useimmissa jäsenvaltioissa on jo ryhdytty toimiin byrokratian vähentämiseksi. Keskustelua on herättänyt lähinnä eri maiden suhteellisesti erikokoiset hallinnolliset taakat.

– Suomessa sen osuus on noin 1,5–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo on noin 3,5 prosenttia.

Vähästä on tietysti vaikea vähentää, mutta tavoitteita tulee silti asettaa. Kaiken voi aina yrittää tehdä paremmin, työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparta kertoo.

Arvioiden mukaan hallinnollisen taakan keventäminen 25 prosenttia lisäisi Suomen BKT:n kasvua noin 0,6 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kirjanpitoasiat VATT:n prioriteettilistalla

Kansallisen keventämisprosessin keskiössä on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Sen lisäksi hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman. Hallituksen strategia-asiakirjassa on linjattu hallinnollisen taakan keventämisohjelman valmistelua. Sen perusteella laadittava ja toteutettava ohjelma perustuu tiettyihin prioriteettialoihin, joita on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toimesta. Löydösten perusteella listalle on nostettu viisi prioriteetti-aluetta, jotka ovat verotus, työnantajana toimiminen, ympäristölainsäädäntö, maatalouden tukiasiat ja niiden valvonta sekä taloushallinnon raportointi. Viimeksi mainitun katsotaan koskettavan erityisesti pieniä yrityksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen ohjausryhmä kartoittaa myös muita potentiaalisia alueita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimivan Poskiparran mukaan esille ovat nousseet muun muassa elintarviketurvallisuus, tilastointi ja sähköinen asiointi, joka koetaan ohjausryhmässä tärkeäksi horisontaaliseksi prioriteetiksi. Aihepiiri kun sivuaa useimpien ministeriöiden toimintakenttää.

– Hallinnollisen taakan keventämisohjelmaan on otettu jämäkkä ote. Seuraavaksi ohjausryhmän laatima ehdotus menee lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvoston käsittelyyn. Periaatepäätös toimintaohjelmasta saadaan varmaankin vuoden 2009 puolella, Poskiparta toteaa.

Ohjausryhmän lisäksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen kansallisia toimia on puitu työ- ja elinkeinoministeriön johtoryhmässä, paremman sääntelyn ministerityöryhmässä sekä työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ministerityöryhmässä. Asian valmisteluun ovat osallistuneet myös kahden viimeksi mainitun kokoonpanon neuvottelukunnat.

Yhdellä iskulla

Toimintaohjelman tarkoituksena on keventää hallinnollisia menettelyjä siten, että niiden yrityksille asettamien velvoitteiden sisältö ei vaarannu. Toisin sanoen asioiden helpompi hoitaminen ei tarkoita vallitsevien substanssien muuttamista. Juridiset uudistukset ovat mahdollisia, mutta tällä hetkellä pääpaino näyttää olevan tietotekniikan ja standardien käytön lisäämisessä. Ainakin sähköisen asioinnin kehittämisessä sekä valtio että yritykset tuntuvat olevan samoilla linjoilla. Tällä sektorilla on jo saatu esimakua vaiheittain etenevän verotili-hankkeen, maksuttoman palkka.fi-palkanlaskentaohjelman ja Yritys-Suomi-verkkopalvelun muodossa. Näiden lisäksi implementointivaihettaan elävä palveludirektiivi kehittää valtiohallinnon sähköisiä palvelupisteitä.

– Nämä ovat kaikki suhteellisen nuoria hankkeita, joten niiden hyödyntäminen on vasta alussa. Tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa nimenomaan viranomaispäässä. Käytännössä tämä tarkoittaa yrittäjälle useamman velvoitteen hoitamista yhdellä ilmoituksella. Mittakaava on suuri, joten edessä on vielä monta mutkaa ja selvitystä, Poskiparta täsmentää.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman toimintaohjelman lisäksi kevennysmahdollisuuksia kartoitetaan muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä, missä odotetaan työryhmän raporttia maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmästä.

Ympäristöministeriössä on puolestaan käyty läpi ympäristölupajärjestelmän yrittäjille aiheuttamaa hallinnollista kuormitusta. Myös edesmenneen kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2004 aloittamaa lainsäädännön yritysvaikutuksia arvioivaa SÄVY-hanketta jatketaan TEM:ssä.

Sähköistyminen mahdollistaa uusia palveluja

Sähköinen asiointi nousee nykyajan jokamiehen oikeudeksi, jonka saavuttaminen edellyttää IT-infrastruktuurin voimakasta kehittämistä. Valtiovallan näkökulmasta katsottuna koko Suomen kattava laajakaista toisi lisää tehokkuutta niin yritysten kuin yksityishenkilöiden asiointiin. Toisaalta pelkät toimivat tietoliikenneyhteydet eivät sinänsä helpota yrittäjän arkea. Sähköisten järjestelmien lisäksi niissä käytettävien lomakkeiden on oltava toimivia ja kaikkien käyttäjien laitteiston kanssa yhteensopivia. Lisää pohdittavaa aiheuttaa se, että erikokoisilta yrityksiltä edellytetään erilaisia asioita. Kaiken kaikkiaan sähköisten kanavien edistäminen tarjoaisi ainakin pienemmille yrityksille mahdollisuuden tiettyjen velvollisuuspohjaisten ilmoitusten ulkoistamiseen. Ei siis olisi ihme, jos tulevaisuus toisi yrittäjien kanssa jo nyt tiiviissä yhteistyössä toimivien kirjanpitäjien tuoterepertuaariin uudenlaisia hallinnointipalveluja. Tässä vaiheessa paljon on kiinni valtiohallinnon ja yrityssektorin visioiden kohtaamisesta.

– Eri sidosryhmiä on kuultu hankkeen edetessä. TEM:n järjestämässä seminaarissa oli kattavasti mukana viranomaissektorin, järjestöjen ja yritysten edustajia. Tavoitteena oli tuoda eri näkökulmat yhteen ja katsoa asioita ennakkoluulottomasti. Kaikki suhtautuivat teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin yksimielisen positiivisesti. Tilannetta ei pohdita ensimmäistä kertaa, joten jotkut tahot olivat tuskastuneita konkreettisten toimien vähyyteen, Poskiparta kertoo.

Selvitystyön ohessa sähköistä asiointia viedään eteenpäin ainakin valtiovarainministeriössä. Aikataulutettujen kehitystoimien listalta löytyy muun muassa yrityssektorin toimijoiden sähköinen tunnistaminen valtionhallinnon verkkopalveluissa.
– Tämän kysymyksen ratkaiseminen on jatkotyön kannalta keskeinen juttu, Poskiparta korostaa.

Tiedonvaihdosta hyötyä

Yksi sähköisen asioinnin kehittämishaasteista liittyy nopeasti edistyvään teknologiaan. Miten järjestelmistä saadaan niin ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä, ettei niiden käyttäminen aiheuta yrittäjälle tarpeetonta kuormitusta? Selvää on, että sähköisyyden vuoksi joudutaan tinkimään kasvokkain tapahtuvan asioinnin moniselitteisyydestä. Poskiparran mielestä tämäntyyppinen standardointi ei saa lisätä hallinnollista jäykkyyttä. Palvelun pitää toimia myös verkossa. Sähköisen toimintaympäristön kehittäminen ei siis voi olla tekemisen itsetarkoitus.

– On syytä muistaa, että kaikki yritykset eivät koe sähköistä asiointia mielekkäänä. Useimpien osalta tilanne on kuitenkin toinen. Monella firmalla on itse asiassa viranomaisia paremmat valmiudet omien IT-järjestelmiensä kehittämiseen. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että yksityisellä sektorilla osaaminen hankitaan ostopalveluna oman talon ulkopuolelta, Poskiparta arvioi.

Hallinnollisen taakan vähentämiseksi on paljon tehtävää, mutta onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hallinnollista benchmarkingia on mahdollista harjoittaa muiden jäsenvaltioiden kanssa.

– Suomen ja Irlannin hallinnollisissa asetelmissa on paljon samankaltaisuuksia. Heidän edustajansa toimikin aloitusseminaarimme avaajana. Mikäli muilla valtioilla on samoja prioriteettialueita kuin Suomella, on keskinäisestä tiedonvaihdosta varmasti hyötyä. Myös yhteiset selvitykset ovat näissä tapauksissa mahdollisia, Poskiparta luonnehtii.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparta on laatinut hallinnollisen taakan keventämisohjelmaa

– Suomessa hallinnollisen taakan osuus on noin 1,5–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo on noin 3,5 prosenttia, valtiosihteeri Katariina Poskiparta toteaa.