Arvopaperit tilinpäätöksessä
Tässä artikkelissa arvopapereiden tilinpäätösarvostusta käsitellään FAS-tilinpäätöstä (ei IFRS-tilinpäätöstä) koskevien säännösten mukaisesti, IAS/IFRS-määräyksiä ei tarkastella.
Arvopaperi pysyvänä vastaavana
Jos arvopaperista odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena, ne esitetään pysyvien vastaavien erässä Sijoitukset. Tällainen arvopaperi voi olla luonteeltaan reaali- tai finanssisijoitus. Tämä jako ei näy taseessa, vaan kummankinlaiset arvopaperisijoitukset sisällytetään erään Sijoitukset. Reaalisijoituksesta on kysymys, jos arvonpaperin omistamisella on merkitystä kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan edistämisessä. Tällaisia ovat usein tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistukset. Reaalisijoituksella on merkitystä esimerkiksi yrityksen hankintojen, myyntimahdollisuuksien, liiketoimintaa edistävien oikeuksien käytön tai muun sellaisen seikan osalta. Jos arvopaperit ovat finanssisijoituksia, niiden merkitys liittyy mahdollisuuteen saada juoksevia tuottoja esimerkiksi osinkoina ja korkoina sekä arvopaperin mahdolliseen realisoitavissa olevaan arvonnousuun.
Pysyvien vastaavien arvopaperista tulee tehdä arvonalennusvähennys, ellei siitä odotettavissa olevien tulojen nykyarvo riitä kattamaan arvopaperin hankintamenoa. Markkinanoteerattujen finanssisijoituksiin kuuluvien arvopapereiden osalta tuotto-odotusten nykyarvoa kuvastaa yleensä parhaiten markkinahinta, esimerkiksi pörssikurssi. Pörssikurssi on mahdollista ylittää tasearvostuksessa vain, jos kirjanpitovelvollinen kykenee luotettavasti osoittamaan, että arvonalentuminen on tilapäinen (ks. KILA 2009/1836). Reaali-investointien osalta markkinahinnalla ei yleensä ole vastaavaa merkitystä, koska arvopaperin omistamisen tuloa edistävä vaikutus näkyy sen hyödyllisyytenä yrityksen tulonhankintaprosessissa. Markkinahintaa myyntikuluilla vähennettynä ei tällöinkään tarvitse alittaa.
Pysyviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista, jotka eivät ole rahoitusvälineitä, voidaan tehdä arvonkorotus KPL 5:17 §:n edellytysten täyttyessä (arvonnousun olennaisuus, pysyvyys sekä toteamismahdollisuus johdonmukaisuutta ja erityistä varovaisuutta noudattaen). KPL 5:2a §:ssä tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin arvonkorotusta ei saa muodostaa silloinkaan, kun yritys ei sovella säännöksen mahdollistamaa käyvän arvon arvostusta, vaan KPL 5:2 §:n mukaista hankintamenoperusteista arvostusvaihtoehtoa. Näin ollen esimerkiksi pörssiosakkeiden arvonkorotukset eivät yleensä ole mahdollisia. Pörssiosakkeen arvonkorotus tulee kysymykseen vain silloin, kun se on reaali-investointi eli kun pörssiosakkeen omistaminen liittyy kirjanpitovelvollisen varsinaiseen tulonhankintaprosessiin esimerkiksi mahdollistamalla yritykselle osto- tai myyntikanavan.
Arvopaperi vaihtuvana vastaavana
Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit tulee lähtökohtaisesti arvostaa hankintamenonsa määrään. Arvonalentuminen on kuitenkin otettava huomioon tilinpäätöspäivän olosuhteiden mukaisesti. Rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden tilinpäätösarvo ei saa ylittää tilinpäätöspäivän (todennäköistä) luovutushintaa (KPL 5:2 §). Vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden osalta on noudatettava niin sanotun alimman arvon periaatetta: tasearvo ei saa ylittää tilinpäätöspäivän (todennäköistä) luovutushintaa eikä (jälleen)hankintahintaa. Rahoitusarvopapereiden osalta poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaa kirjanpitolaissa säädetty vaihtoehtoinen arvostusmahdollisuus, arvostaminen käypään arvoonsa KPL 5:2a §:n mukaisesti.
Arvostaminen on tehtävä lähtökohtaisesti arvopaperikohtaisesti. Esimerkiksi saman yhtiön erilajisia osakkeita sekä eri yhtiöiden osakkeita käsitellään erillisinä: toisen arvonnousulla ei voi kompensoida toisen arvonalentumista. Arvonlaskut otetaan täysimääräisesti huomioon, arvonnousut ovat merkittävissä tilinpäätökseen vain siltä osin, kun on kysymys aikaisemmin vähennetyn arvonalentumisen osoittautumisesta perusteettomaksi eli kulukirjauksen oikaisusta (KPL 5:16 §).
Hankintaeräkohtaista arvostamista ei tilinpäätöksissä edellytetä. Jos yritys on ensin ostanut yhden A Oy:n osakkeen 12 eurolla ja sitten toisen 16 eurolla, ja osake maksaa tilinpäätöshetkellä 15 euroa, jälkimmäisestä ostosta ei tarvitse tehdä arvonalennusvähennystä. Hankittujen osakkeiden keskihinta 14 euroa alittaa tilinpäätöspäivän käyvän arvon 15 euroa: arvonalentumisvähennykselle ei ole perustetta.
Vaihto-omaisuusosakkeiden arvonalentuminen voi johtua paitsi pörssikurssien muutoksista, myös esimerkiksi valuuttakurssin muutoksesta. Tilinpäätös laaditaan euroissa. Jos yritys omistaa osakkeen, josta se on maksanut sata Ruotsin kruunua ja tilinpäätöspäivän kurssi on edelleen sata kruunua, arvonalennuksen vähentämistarve voi johtua kruunun kurssin alentumisesta euroon nähden. Vaihto-omaisuuden arvon alentumiset on vähennettävä täysimääräisesti riippumatta euroissa mitatun arvonalentumisen syistä. Vaihto-omaisuuden arvonalennuksen kutsuminen epäkuranttiusvähennykseksi on harhaanjohtavaa, koska varastossa olevien hyödykkeiden epäkuranttius on vain yksi arvonalentumisen vähentämisen kysymykseen tuleva syy.
Arvonalentumisen toteaminen on sidottu tilinpäätöspäivään. Jos tilinpäätöshetken jälkeen, mutta ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista, on tapahtunut merkittävä arvopapereiden arvonlasku tai -nousu, tätä ei oteta huomioon taseessa ja tuloslaskelmassa. Se tulee kuitenkin ilmoittaa liitetietona oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi. Arvonmuutos voi olla myös toimintakertomuksessa ilmoitettava tilinpäätöksen jälkeinen olennainen tapahtuma.
Vaihtoehto: rahoitusvälineet käypään arvoon
Sellaisena tilikautena, jonka aikana arvopapereiden arvot ovat voimakkaasti alentuneet, tilinpäättäjällä saattaa olla tarve tulouttaa mahdollisia arvonnousuja kompensoimaan arvonalentumisia. Vaihto-omaisuuden arvonnousun tulouttaminen edellyttää, että vaihto-omaisuushyödyke on realisoitu ennen tilikauden päättymistä. Rahoitusarvopapereiden osalta edellä käsiteltyä KPL 5:2a §:ää sovellettaessa arvopaperit on myytävä, jotta niiden arvonnousu voitaisiin tulouttaa. Rahoitusvälineiden osalta tilinpäätös voidaan laatia soveltaen KPL 5:2 §:n sijasta KPL 5:2a §:ää. Rahoitusvälineitä ovat rahoitus(omaisuus)arvopaperit sekä pysyvien vastaavien sijoituksiin sisältyvät finanssiluonteiset eli osinko-, korko- tai arvonnousutarkoituksessa omistetut arvopaperit.
KPL 5:2a §:ää sovellettaessa arvopapereiden arvonnousu ja -lasku käsitellään lähtökohtaisesti tulosvaikutteisesti muutamaa KTM:n asetuksessa mainittua poikkeusta lukuun ottamatta (KTM:n asetus rahoitusvälineiden arvostamisesta sekä merkitsemisestä tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen 1315/2004). Poikkeustapauksissa arvonnousua ei käsitellä tulosvaikutteisesti, vaan se merkitään käyvän arvon rahastoon. Poikkeukset koskevat suojauslaskentamenettelyyn liittyvää rahavirran suojausta, ulkomaisiin yrityksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvää kurssimuutosta (muuntoeroa) sekä rahoitusvälineitä, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa.
Erityisesti silloin, kun kirjanpitovelvollinen on omistanut arvopapereita pitkän aikaa, arvonnousuja saattaa olla riittävästi arvonlaskujen kompensoimiseksi. Siirtyminen käyvän arvon arvostukseen saattaa näin ”pelastaa” tilinpäätöksen oman pääoman sellaisena tilikautena, jonka aikana arvopapereiden arvot ovat alentuneet voimakkaasti. ”Pelastamisessa” on kysymys nimenomaisesti siitä, miltä tuloslaskelma ja tase näyttävät sekä kuinka suureksi muodostuu oma pääoma. Esimerkiksi osakeyhtiölain edellyttämää oman pääoman menettämistä koskevaa ilmoitusta (ks. OYL 20:23 §) ei tehdä pelkästään taseaseman perusteella, vaan oman pääoman jäljelläolo voidaan todeta erityisen laskelman nojalla, jossa tasearvojen sijasta käytetään käypiä arvoja. Tieto tällaisesta laskelmasta ja sen laadintaperiaatteista tulee antaa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa.
Siirryttäessä käyvän arvon arvostukseen KPL 5:2 §:ää soveltaen on muistettava, että tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva. Muutoksesta sekä sen vaikutuksista tilinpäätösten vertailukelpoisuuteen tulee antaa selostus liitetietona. Vertailun mahdollistamiseksi liitetietona tulee tarvittaessa esittää pro forma -laskelma, jossa peräkkäisten tilikausien arvostukset saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi. Jos tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esitetään tunnuslukuja tai muita vertailutietoja usealta eri tilikaudelta, nämä on saatettava mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisiksi tai ainakin mainittava vertailukelvottomuudesta siltä osin, kuin tällaista muuttamista ei kyetä tekemään.
Kun siirrytään käyvän arvon arvostukseen, on myös muistettava, että valittua menettelytapaa tulee soveltaa johdonmukaisesti kaikkiin kysymykseen tuleviin arvopapereihin tilikaudesta toiseen. Menettelytavan muuttaminen perustellusta syystä on mahdollista, jatkuvat muutokset ovat kirjanpitolain vastaisia (ks. KPL 3:3 §, Yleiset tilinpäätösperiaatteet, johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen).
Sen jälkeen, kun menettelytapaan on siirrytty ja vuosien aikana kertyneet arvonmuutokset on otettu tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti huomioon, seuraavien tilikausien arvonmuutokset syntyvät yhden tilikauden aikana. Tällöin yhden tilikauden arvonnousut ja -laskut vaikuttavat täysimääräisesti sekä tuloslaskelmaan että taseen omaan pääomaan. Tämä voi aiheuttaa joissakin kirjanpitovelvollisissa vaikeasti hallittavia ja selitettäviä tilanteita. Vaikeus voi tulla esiin, kun tilikauden menestystä toisaalta selostetaan ja toisaalta arvioidaan.
Myös kirjanpidon ja verotuksen vallitsevat ja odotettavissa olevat säännökset voivat vaikeuttaa verohallintaa. Tuloslaskelmassa näytetty ja taseeseen täysimääräisesti merkitty arvonnousu voi aiheuttaa sellaisia varojenjakoehdotuksia ja -vaateita tai verojenkäyttöpaineita (esimerkiksi yhdistyksissä), jotka eivät kirjanpitovelvollisen pitkän aikavälin talouden hallinnan kannalta ole toivottavia. Tällaisten vaikutusten taustana on se, että erityisesti tilinpäätöksen lukijat ovat tottuneet perinteisesti laadittuihin tilinpäätöksiin, joissa arvonnousut eivät KPL 5:2a §:n mahdollistamalla tavalla ole mukana. Myös uusilla laadintaperiaatteilla laadittuja tilinpäätöksiä saatetaan lukea ja tulkita perinteiseltä pohjalta. Tämä riski on tullut esille IFRS-tilinpäätösten yhteydessä: on nähty, ettei tilinpäätösten tulkinta ole pysynyt tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tapahtuneiden muutosten tahdissa.