Miten KLT-tentti valmistuu?

KLT-tutkinnon kysymysten alueita valittaessa ja tutkintotehtäviä laadittaessa lähtökohtana on, että tutkinto tehdään ammatti-ihmisille, jotka haluavat osoittaa olevansa alan korkeatasoisia ammattilaisia ja kykenevät osaamisensa puolesta tilitoimiston vastuullisiksi hoitajiksi. Tutkinnon tehtävillä ei testata sitä, osaako tutkintoon osallistuva tavanomaiset, usein työssä esiin tulevat seikat. Tutkintoa pääsevät suorittamaan vain henkilöt, jotka osaavat.

Tutkinnon rakenne ja tehtävät pyritään pitämään ajan tasalla ja ajankohtaisina. Perusrakennetta, tehtäväalueita ja niiden painotuksia pyritään kuitenkin muuttamaan harvoin ja vähän kerrallaan. Näin halutaan varmistaa mahdollisuus mielekkääseen valmistautumiseen tutkintoa varten. Pitkällä aikavälillä tutkintoon tähtäävä tietää suurin piirtein, minkälaiseen tutkintoon on osallistumassa ja miten sitä varten järkiperäisesti valmistaudutaan.

Tutkintotehtävien perusjakauma on laskentatoimi enintään 100 pistettä ja oikeustiede enintään 50 pistettä.

Sekä laskentatoimessa että oikeustieteessä on vakiintuneita osa-alueita, laskentatoimessa esimerkiksi melko säännöllisesti esillä ovat olleet ajankohtaisasiat, kirjanpitolautakunnan ratkaisut, IFRS-kysymykset, tilinpäätöksen laatimista koskeva tehtävä, konsernitilinpäätöstä koskevat kysymykset sekä sisäistä laskentatoimea ja rahoitusta koskevat tehtävät. Tapa edellä sanottujen asioiden testaamisesta vaihtelee jonkin verran vuosittain. Lisäksi vuosittain on vaihtelevia tehtäviä koskien esimerkiksi tilintarkastusta sekä laskentatoimen ja kirjanpidon menetelmiä.

Kun tarkoituksena on asiantuntijuuden toteaminen sekä auktorisoiminen toimimaan tilitoimiston vastuullisena hoitajana, kysymyksiin sisältyy myös sen testaamista, kykeneekö käsittelemään ja ratkaisemaan harvoin esille tulevia asioita ja neuvomaan tällaisissa kysymyksissä alaisiaan ja asiakkaitaan.

Kokonaisuudet hallintaan

Tehtävät on pyritty laatimaan niin, että ne kutakuinkin täyttäisivät tentille varatun ajan. Tältä osin tenttiin sisältyy myös kypsyyskokeen ominaisuus: on osattava pelkistää, pysyä asiassa ja katsoa asioita kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä yksittäisen näkökulman laventamiseen. Tentin avulla halutaan nähdä, hallitseeko kokelas kokonaisuuksia ja onko hänen tietonsa käyttötietoa: nopeasti löydettävää ja tarvittaessa käyttöön saatavaa. Sillä, että tutkintoon sisällytetään ajankohtaisasioita ja esimerkiksi viime aikoina esillä olleiden kirjanpitolautakunnan ratkaisujen, oikeuskäytännön tai muiden esimerkiksi lehdistössä näkyneiden ongelmien käsittelyä, halutaan varmistaa, että hyväksytty kokelas seuraa aikaansa ja on tiedoissaan ajan tasalla. Mielekkään valmistautumisen varmistamiseksi kuitenkin pyritään pitämään kiinni myös näiltä osin, että tehtävät ovat ratkaistavissa siihen aineistoon nojautuen, joka on ilmoitettu tutkintovaatimukset-aineistossa.

Tutkintovaatimukset ovat laajat, mutta ne sisältävät paljon sellaista perustietoa, jotka tällaiseen tutkintoon osallistuvan tulee suorittamansa perustutkinnon ja käytännön kokemuksensa perusteella jo hallita. Mitä paremmat perustiedot ovat, sitä vähemmän uuden opiskelua tutkintoon valmistautuminen vaatii – ja tietysti myös kääntäen.

Tutkinnon valmistelee tutkintovaliokunta. Työ alkaa sillä, että sovitaan tehtävien alueet ja suuntaviivat sille, minkä tyyppinen tehtävän tulisi olla. Tehtäväalueet jaetaan tutkintovaliokunnan jäsenille, jotta he laatisivat ehdotuksen mukaisen tehtävän. Ehdottamiinsa tehtäviin kunkin tulee laatia myös malliratkaisu. Tehtävät toimitetaan tutkintovaliokunnan jäsenille perehtymistä ja ratkaisemista varten, jonka jälkeen pidetään yhteinen kokous, jossa kukin esittelee oman tehtävänsä ja toteaa huomionsa muiden tehtävistä. Tässä kokouksessa saadun palautteen perusteella kukin viimeistelee ja tekee mahdolliset muutokset omaan tehtäväänsä. Viimeistellyt tehtävät malliratkaisuineen toimitetaan kaikille jäsenille, jotta itse kukin voi todeta, onko kaikki kunnossa ja näyttääkö kokonaisuus vielä tässäkin vaiheessa soveliaalta. Kun tutkintovaliokunta hyväksyy tehtävät ja katsoo tentin olevan valmis, tentistä laaditaan ruotsinkielinen käännös. Kukin tehtävien laatija katsoo omalta osaltaan ruotsinnokset, että ne ovat identtiset suomenkielisten tehtävien kanssa. Tämän jälkeen tentti on valmis ja tulee kokelaiden vuoro ratkaista tehtävät.

Vielä arvostelun ja lopullisen hyväksymisen yhteydessä otetaan kantaa siihen, että tehtävät ovat olleet tarkoitukseensa sopivia. Koska tenttijöitä on paljon, lähtökohtana on, että kunkin tehtävän maksimipistemääräksi katsotaan käytännön maksimi: se pistemäärä, jonka parhaiten vastannut kokelas on saavuttanut. Hyväksyminen ja hylkääminen tapahtuvat tarkastelussa, joka pohjautuu käytännön maksimeihin. Näin tehtävässä mahdollisesti piilevät kohtuuttomuudet halutaan eliminoida ja oikeudenmukaisuus tältäkin osin varmistaa.