Vihreä työministeri haluaa osingot verolle

Kesällä 2009 työministerin pestin aloittanut Anni Sinnemäki (vihr.) on alkuvuodesta kiireinen nainen. Haastattelupäivänäkin aikataulu on venytetty minuutin tarkkuudella, ja virka-auto odottaa työ- ja elinkeinoministeriöstä elokuvasäätiön puhujapönttöön kiirehtivää ministeriä. Sinnemäki vastaa työ- ja elinkeinoministeriössä muun muassa kirjanpito- ja tilintarkastusasioista.

Tammikuun alussa Vihreät puheenjohtajansa Anni Sinnemäen johdolla lanseerasivat ajatuksen osinkojen nollaverokannasta luopumisesta. Avaus ei odotusten mukaisesti ole saanut aikaan pelkkiä suosionosoituksia, vaan on alkuvuoden aikana nostattanut kiivasta keskustelua ja kriittisiä vastakommentteja erityisesti yrittäjäjärjestöissä.

Sinnemäki puolustelee ajatusta osinkojen verotuksesta nykyisellä taloustilanteella ja sen hoitamisella.

– On hyvä muistaa, että meillä on edessä poliittisia päätöksiä työurien pidentämisestä, menokurista sekä veroasteen korottamisesta. Poliittinen yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että työurien pidentäminen on se ensisijainen keino, jolla julkisen talouden kestävyyttä ja hyvinvointipalveluja pyritään säilyttämään. Meillä vihreissä veroasteen maltillinen korottaminen menee menoleikkausten edelle, vaikka joissain kohdissa myös niitä saatetaan joutua miettimään, Sinnemäki pohtii.

Hän korostaa, että missään tilanteessa verojen korottaminen ei ole helppoa ja jokaisesta yksittäisestä ehdotuk­sesta tulee mitä todennäköisimmin kritiikkiä. Hän kuitenkin uskoo, että pääomatulojen verottaminen on yksi niistä paikoista, joista täytyy saada valtiolle tarpeellisia lisätuloja.

– Olen itse sitä mieltä, että nollaverokannat eivät ole missään tilanteessa osa hyvää verojärjestelmää ja ne näyttävät tuottavan usein ei-toivottuja käyttäytymisvaikutuksia. Osinkoverotus on oma kokonaisuutensa. Kansainvälinen käytäntö lähes kaikissa Euroopan maissa on se, että osingoista peritään veroa. Jos näissä maissa lasketaan yhteen yhtiön voitostaan maksama vero sekä osingoista maksettu vero, näiden yhteinen verokanta sijoittuu palkkaveron ylimmän marginaaliveron tienoille, työministeri perustelee.

Kannusteita riittävästi

Sinnemäki muistuttaa, että Suomen osinkojärjestelmä on ­ainutlaatuinen.

– Kun puhutaan yrittäjyyden kannusteista, meillä on niitä yhä poistomahdollisuuksien, vähennysmahdollisuuksien ja tappiontasauksen muodossa. Meidänkin esityksessämme ylimmän marginaaliveron ja yhtiön osinkojen verotuksen väliin jäisi kuilu, jossa tämä järjestelmä tulisi edullisemmaksi. Tässäkin suhteessa yrittäjyyteen jäisi yhä kannusteita.

Sinnemäki painottaakin, että myös muissa Euroopan maissa on menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä, vaikka osingoista maksetaan veroja.

– Nollaverokannasta luopuminen voi muutoksena tuntua rankalta, mutta itse uskon, että tämä on se suunta, johon meidän tulisi mennä sekä hyvän yritysverojärjestelmän että taloudellisesta tilanteesta johtuvien verojen nostamispaineiden vuoksi.

Samalla työministeri kuitenkin toteaa, että yrittäjien ja yritysten toiminta on täysin keskeisessä asemassa tulevan kasvun luomisessa.

– Olen vakuuttunut siitä, että vaikka omistajayrittäjien osingoista perittäisiin veroja, meidän on silti mahdollista tehdä menestyviä ja kasvavia yrityksiä myös tulevaisuudessa.

Voimavarat kasvuun

Yksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tärkeimmistä tavoitteista on hallinnollisen taakan keventäminen. Tämä kysymys on työministeri Anni Sinnemäen mielestä todella tärkeä, jotta suomalaisen yrittäjäkunnan voimavarat suuntautuisivat yritysten kehittämiseen ja kasvuun – jota näinä aikoina jos koska tarvitaan.

TEM:ssä valmistui alkuvuoden aikana hallinnolliseen taakkaan liittyvä selvitys, jonka mukaan työnantajavelvoitteisiin liittyvät raportointivelvoitteet ovat raskaampia kuin taloudelliseen raportointiin liittyvät velvoitteet.

– Taloudellisen raportoinnin osalta sähköisellä tekniikalla ja tietohallinnon toimenpiteillä mahdollisuudet taakan keventämiseksi ovat helpompia kuin työnantajavelvoitteiden puolella. Työnantajavelvoitteiden puolella joudutaan punnitsemaan paljon enemmän sitä, millä tavalla taataan, että työnantajavelvoitteiden säätely on hyvällä tasolla, mutta samalla kuitenkin vältetään turhaa säätelyä ja turhia vaatimuksia. Taloudellisen raportoinnin puolella toimet ovat yksinkertaisempia ja ehkä poliittisestikin helpompia.

Oikeudenmukaista kilpailua

Aivan vuoden vaihteen alla hallitus julkisti viidennen harmaan talouden toimintaohjelmansa. Anni Sinnemäki toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriössä aiotaan toteuttaa sen velvoitteet täysmääräisesti.

Työministeri muistuttaa, että yleisellä tasolla harmaan talouden torjunnassa on kaksi päämäärää. Kyse on siitä, että harmaan talouden kitkeminen hyödyttää yhteiskuntaa verotuloina. Yritysten näkökulmasta harmaan talouden kitkeminen tuottaa sen hyödyn, että lain ja säännösten mukaan toimivilla yrityksillä on entistä oikeudenmukaisemmat kilpailuolosuhteet.

– Sen vuoksi myös täällä TEM:ssä harmaan talouden torjuntaa pidetään tärkeänä, Sinnemäki painottaa.

Hän myös muistuttaa, että joissain osin tehokkaammat mahdollisuudet sähköiseen asiointiin ja viranomaisten tiedonvälitykseen keskenään voivat yhdistää toisaalta hallinnollisen taakan vähentämisen, toisaalta harmaan talouden kitkemisen toisiinsa.

Korkea taso tilintarkastajille

Professori Edward Andersson luovutti työministeri Anni Sinnemäelle tammikuussa selvityksensä tilintarkastusjärjestelmän uudistustarpeista. Selvitys on parhaillaan ­lausuntokierroksella.

– Minusta näyttää siltä, että tilintarkastajien auktorisointi ja valvonta yhdessä elimessä on epäilemättä sellainen ratkaisu, jolle löytyy laaja kannatus koko maasta, Sinnemäki kommentoi selvitysmiehen työtä.

Hän kuitenkin painottaa, että on vielä hyvä käydä läpi, missä tämä elin sijaitsisi.

– Onko se perinteisesti kauppakamarin yhteydessä vai pitäisikö tähän tehtävään löytää jokin aivan muu elin? työministeri heittää ilmaan.

Sinnemäki painottaa samalla, että tilintarkastajien osalta on tarvetta osaavalle työvoimalle, sillä suuri joukko suomalaisista tilintarkastajista on lähitulevaisuudessa eläköitymässä.

– On tärkeää, että uudistuksenkin jälkeen tilintarkastajien koulutus ja vaatimukset säilyvät korkealla tasolla, mutta samalla järjestelmä olisi nykyistä selväpiirteisempi. Tällä voitaisiin edistää sitä, että alalle tulisi uusia nuoria ihmisiä ja osaavien ihmisten resurssit olisivat täysimääräisesti käytössä.

Sinnemäki muistuttaa, että Suomessa tilintarkastus koskee pieniäkin yhteisöjä.

– Mietinkin nyt, herääkö keskustelua siitä, että professori Anderssonin esityksessä koulutustaso- ja osaamisvaatimukset kaikille kolmelle tilintarkastajakategorialle ovat aika korkeat.

Ainakin tässä vaiheessa olen taipumassa siihen, että kaikilla tilintarkastajakategorioilla tulee jatkossa olla korkeatasoiset osaamisvaatimukset.

– Tämä selvitystyö on samalla osa sitä suurempaa kokonaisuutta, jota maailmallakin mietitään finanssikriisiin johtaneista syistä. Kaiken kaikkiaan valvontaan, hyvään taloushallintoon, terveeseen taloudenpitoon ja riskien minimoimiseen liittyvät vaatimukset ovat lisääntyneet ja meille tulee Euroopan tasolle uusia valvontaelimiäkin. Hyvästä taloudellisesta raportoinnista ja sen tarkastamisesta kannattaa pitää kiinni tässäkin valossa.

Tilinpäätösvelvoitteet pohdituttavat

EU:n parlamentin käsiteltävänä on komission ehdotus niin sanottujen mikroyhteisöjen vapauttamiseksi EU:n tilinpäätösdirektiivien velvoitteista. Hanke on ollut vastatuulessa niin EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa kuin parlamentissakin. Kritiikkiä on esitetty tehtyjä vaikutusarvioita kohtaan. Komission esityksen mukaan pienimpien yritysten tilinpäätössääntely ja sen sisältö jäisivät täysin jäsenvaltioiden omaan harkintaan.

Suomessa valtaosa yrityksistä kuuluu juuri tähän niin sanottujen mikroyritysten luokkaan.

– Olen ollut mukana yhdessä kilpailukykyneuvoston kokouksessa, jossa asiaa käsiteltiin ja toin esille Suomen kannan siitä, että vapauttaminen pitäisi tehdä. Ehdotus sai siellä hyvin ristiriitaisen vastaanoton. En tiedä, onko tältä suunnalta realistista odottaa helpotuksia, Sinnemäki toteaa ja jatkaa:

– Ehkä nämä ovat asioita, joissa hyvän koodiston luomisella ja hallinnon tietojärjestelmien koordinoimisella meillä on kansallisella puolella saatavissa aikaan selkeyttä ja yksinkertaisuutta.

Sinnemäki tuntee lievää skeptisyyttä myös pk-IFRS:ää kohtaan.

– Täällä TEM:ssä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vapaaehtoisena mahdollisuutena keskisuurille yrityksille tai suurten yritysten tytäryrityksille se voisi toimia.