Käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla
Tämän artikkelin tarkoituksena on selostaa lyhyesti käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon liittyviä etuja ja haittoja lähinnä verovelvollisten yritysten näkökulmasta.
Käännetty verovelvollisuus
Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on tavaran tai palvelun ostaja, joka suorittaa veron myyjän puolesta. Jos hankinta on suoritettu vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, ostaja kirjaa veron saman kuukauden vähennettäväksi veroksi.
Rakennusalalla on ollut ongelmana, että osa aliurakoitsijoista myy rakentamispalveluja urakointiketjun seuraavalle portaalle, mutta jättää arvonlisäveron maksamatta valtiolle. Ostaja vähentää myyjän veloittaman arvonlisäveron ja aliurakoitsijan maksamatta jättämä arvonlisävero jää valtion tappioksi. Käännetyn verovelvollisuuden käyttöönoton tarkoituksena olisi estää tällainen menettely. Kun verovelvollisuus siirretään ostajalle, aliurakoitsija ei voisi enää veloittaa arvonlisäveroa ja jättää sitä maksamatta. Tältä osin käännetty verovelvollisuus olisi tehokas keino harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Käännetty verovelvollisuus saattaisi myös jossakin määrin vaikuttaa välillisesti rakennusalan harmaaseen talouteen yleisesti. Lisäksi se voisi parantaa kilpailutilannetta rehellisten ja epärehellisten yritysten välillä.
Rakentamispalvelun määritelmä
Rakennusalan käännetty verovelvollisuus olisi poikkeus pääsäännöstä ja se soveltuisi rakentamispalvelujen myyntiin sellaiselle ostajalle, joka myy nämä palvelut edelleen. Rakentamispalvelujen määritteleminen yksiselitteisesti on kuitenkin erittäin vaikeaa, ja mitä tulkinnanvaraisempia määritelmät ovat, sitä enemmän yrityksillä on käytännössä soveltamisongelmia. Jos käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon rakennusalalla päädyttäisiin, säännöksen soveltamisala tulisi rajata mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti jo varsinaisessa säädöstekstissä ja asianomaisen hallituksen esityksen perusteluissa.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvien rakentamispalvelujen määritteleminen onnistuu arvonlisäverolaissa vain hyvin yleisellä tasolla ja soveltamisalan tarkempi määritteleminen jäisi käytännössä Verohallinnon ohjeistuksen varaan.
Ruotsissa rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta on sovellettu 1.7.2007 lukien. Käytännössä yritysten merkittävimmät ongelmat ovat siellä koskeneet juuri käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaa. Tältä osin moni kysymys on edelleen avoin.
Yhtenä esimerkkinä tulkintaongelmista voitaneen mainita asennustoimitukset. Koska käännetty verovelvollisuus koskisi vain palvelun myyntiä, tavaran myynti jäisi soveltamisalan ulkopuolelle. Tavaran myyntiin asennettuna sovellettaisiin kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta, jos asennustyö on niin kattava, että koko toimituksessa on kysymys palvelun myynnistä. Asennustyö olisi ilmeisesti riittävän kattavaa esimerkiksi myytäessä rakennuksen ikkunat tai rakennuselementit paikoilleen asennettuina. Jos taas asennuspalvelun osuus olisi vähäisempi, sovellettaisiin pääsäännön mukaista menettelyä. Näin meneteltäisiin esimerkiksi myytäessä jääkaappi asennettuna. Selvää on, että käytännössä tulkintatilanteiden määrä on lähes rajaton eikä tavallisimpienkaan tilanteiden ohjeistaminen ole helppo tehtävä.
Verovelvollisten riskit
Rakennusalalla toimii erittäin paljon verovelvollisia pienyrityksiä, joiden arvonlisäveroasiantuntemusta ei voida pitää kovin syvällisenä. Myyntien verollisuutta arvioitaessa kyseisille yrityksille riittää nykyisin tieto siitä, että kotimaan myynti on käsiteltävä verollisena. Menettely on selkeä eikä toimintaan ole liittynyt merkittäviä riskejä.
Käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseen liittyy sen sijaan aina myyjän tai ostajan veroriski. Jos myyjä tulkitsee myymänsä palvelun luonteen virheellisesti käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvaksi eikä veloita ostajalta arvonlisäveroa, myyjä kantaa myynnistä jälkiverotusriskin. Vastaavasti myyjän tulkitessa palvelun myynnin virheellisesti verolliseksi, ostaja kantaa jälkiverotusriskin tekemästään ostovähennyksestä. Tämän jännitteen laukaisemiseksi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalan olisi oltava yksiselitteinen. Käännetty verovelvollisuus ei näin ollen ole vain tekninen toimenpide.
Soveltamisalaa koskevat ongelmat olisivat luonnollisesti haasteellisia myös suuremmille yrityksille, mutta näissä yrityksissä korostuisivat vaikeudet koskien käännetyn verovelvollisuuden edellyttämän yksityiskohtaisen tiedon siirtymistä laskutukseen ja ostolaskujen käsittelyyn.
Suomessa rakennusalalle tyypillinen piirre on, että pääurakoitsijat toimivat myös aliurakoitsijoina ja päinvastoin. Laskun laatijalla olisi aina oltava yksityiskohtaiset tiedot laskutettavasta hyödykkeestä ja laskuttavan yhtiön asemasta urakkaketjussa, jotta hän voisi päättää, laaditaanko lasku arvonlisäverollisena vai sovelletaanko myyntiin käännettyä verovelvollisuutta. On selvää, että tällaista tietoa ei nykyään tarvita laskutuksessa eikä sitä myöskään toimiteta laskutuksesta vastaaville henkilöille. Ostolaskuja käsittelevillä henkilöillä olisi puolestaan oltava yksityiskohtaiset tiedot ostetuista hyödykkeistä, jotta he voivat arvioida, onko vastaanotettu verollinen lasku laadittu arvonlisäveron osalta asianmukaisesti. Tämäkin olisi täysin uusi vaatimus nykyiseen verrattuna. Sekä myynti- että ostolaskuja koskevat tietovaatimukset edellyttäisivät merkittäviä muutoksia yritysten hallinnollisissa prosesseissa ja tietojärjestelmissä, mikä luonnollisesti merkitsisi lisäkustannuksia rakennusalan yrityksille.
Käytännössä käännetty verovelvollisuus aiheuttaisi laskunkäsittelyn merkittävää hidastumista rakennusalalla, mikä olisi täysin päinvastainen lopputulos kuin mihin vuoden 2004 alusta voimaan tulleella laskutusta koskeneella arvonlisäverouudistuksella pyrittiin. Alan yrityksiltä saatujen tietojen mukaan laskujen käsittelyn vaatima aika moninkertaistuisi nykyisestä. Laskujen käsittelyä eivät myöskään nopeuttaisi edellä esitetyn mukaiset tulkintaerimielisyydet myyntien ja ostojen arvonlisäverokäsittelystä.
Aliurakoitsijoiden vähennysoikeus
Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa veron suorittaa ostaja. Myyjä on kuitenkin oikeutettu vähentämään niihin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron, jotka liittyvät hänen verolliseen liiketoimintaansa eli myös siihen liiketoimintaan, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Jos myyjä harjoittaa pääosin vain sellaista liiketoimintaa, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, myyjän vähennettävä vero on aina suurempi kuin tilitettävä vero.
Jos käännetty arvonlisäverovelvollisuus otettaisiin käyttöön rakennusalalla, negatiivista arvonlisäveroa säännöllisesti ilmoittavien yritysten lukumäärä saattaisi moninkertaistua nykyisestä. Verohallinnolle tulisi olemaan erittäin haasteellista kontrolloida negatiiviset ilmoitukset asianmukaisesti ja hoitaa mahdollisten palautusten maksaminen joutuisasti. On erittäin suuri riski, että nykyisessä järjestelmässä arvonlisäveroja tilittämättä jättävät rikolliset ryhtyisivät ilmoittamaan negatiivista arvonlisäveroa perusteettomasti. Yritettäessä estää rikollinen toiminta yhdellä tavalla saatettaisiin näin ollen luoda uusi keino harjoittaa rikollista toimintaa.
Pääurakoitsijan merkitys
Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa pääurakoitsija suorittaisi arvonlisäverot koko rakentamistyön arvosta eli siis myös aliurakoitsijoiden arvonlisäyksen osalta. Riski veron kertymisestä kasaantuisi näin ollen urakointiketjun yhteen lenkkiin eli koko verotuotto olisi ketjun yhden toimijan, pääurakoitsijan, varassa.
Esimerkiksi pääurakoitsijan konkurssitilanteessa tai talousrikollisten käyttäessä pääurakoitsijana bulvaania arvonlisäveroa ei kertyisi veronsaajalle rakentamistyöstä miltään osin. Tällaisten riskien estäminen olisi käytännössä erittäin vaikeaa.
Ostajan toimialan merkitys
Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisala voidaan määrittää niin, että käännetty verovelvollisuus soveltuu aina, kun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy nämä kyseiset rakentamispalvelut edelleen. Vaihtoehtoisesti soveltamisala voidaan määritellä niin, että käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. Tällainen määrittely rajaisi soveltamisalan ulkopuolelle rakennuspalveluja muutoin kuin satunnaisesti myyvät elinkeinonharjoittajat. Esimerkiksi Ruotsissa käännetyn verovelvollisuuden soveltamisala on rajattu tällä tavoin.
Rakentamispalvelujen edelleenveloitusta voi käytännössä tapahtua hyvin monissa muissakin yrityksissä kuin rakennusalan yrityksissä. Jos käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaa ei rajattaisi vain rakennusalan yrityksiin, käännettyyn verovelvollisuuteen tulisi varautua kaikissa näissä yrityksissä. Myös muulla kuin rakennusalalla toimivien yritysten taloushallinnon järjestelmien pitäisi näin ollen pystyä käsittelemään rakennusalan käännettyä arvonlisäveroa, tuottamaan tarvittavat tiedot kausiveroilmoitukselle. Lisäksi henkilökunta olisi koulutettava uuteen järjestelmään lukemattomissa yrityksissä vain siltä varalta, että yritys saattaa joskus ostaa jonkin rakentamispalvelun myydäkseen sen edelleen.
Rakennusalan käännetyllä verovelvollisuudella pyrittäisiin estämään nimenomaan rakennusalan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Koska menettely aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia lisäkustannuksia yrityksille, menettelyn soveltamisala tulisi rajata siten, että lisäkustannuksia ei aiheudu muille kuin asianomaisen alan yrityksille.
Lopuksi
Edellä esitetyn perusteella voitaneen yhteenvetona todeta, että käännetty verovelvollisuus rakennusalalla ehkäisisi tehokkaasti sellaista veronkiertoa, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä jättää maksamatta valtiolle. Menettely saattaisi kuitenkin luoda uusia harmaan talouden ja talousrikollisuuden muotoja.
Tämän lisäksi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan liittyvät tulkintaongelmat ja uudet tiedonkulun vaatimukset aiheuttaisivat yrityksille merkittäviä hallinnollisia lisäkustannuksia ja käytännön ongelmia, joihin ei ole helppo löytää ratkaisuja.