Hallituksen verolinjausten vaikutus yrittäjän verosuunnitteluun
Jyrki Kataisen kesällä muodostettu hallitus linjasi ohjelmassaan seuraavan vaalikauden veropäätöksiä. Muutoksia yritystoiminnan säännöksiin osattiin odottaa, koska vuonna 2010 mietintönsä antanut Verotuksen kehittämistyöryhmä oli esittänyt erityisesti osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan verotuksen perinpohjaista uudistamista. Työryhmän esitykset olivat keskeisesti esillä eduskuntavaalien alla käydyissä vaalikeskusteluissa ja myös hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Hallitusohjelmassa työryhmän esityksiä ei kuitenkaan päätetty toteuttaa sellaisenaan, eikä esimerkiksi osinkoverotukseen ole tulossa työryhmän esittämää rakenteellista muutosta. Yritysten tuloverojärjestelmä on säilymässä rakenteeltaan ennallaan, mutta päätetyt muutokset veroprosentteihin vaikuttavat kaikkien yritysten verotukseen ja verosuunnitteluun. Muutokset vaikuttavat esimerkiksi yritysmuodon valinnan perusteisiin.
Hallitusohjelman verolinjauksiin sisältyy useita välittömään ja välilliseen verotukseen liittyviä yksittäisiä muutoksia. Yrittäjien kannalta keskeisimpiä muutoksia ovat:
• Hallitusohjelmassa luvataan estää ansiotuloverotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla. Kiristymisen estämiseksi veroperusteisiin tehdään vuosittain inflaation ja ansiotulojen nousun edellyttämät tarkistukset.
• Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin. Siltä osin kuin pääomatulon määrä ylittää 50 000 euroa, verokanta nostetaan 32 prosenttiin.
• Osakeyhtiön verokanta alennetaan 25 prosenttiin.
• Listaamattoman yhtiön jakaman osingon kokonaan verovapaa määrä alennetaan nykyisestä 90 000 eurosta 60 000 euroon. Verovapaan osuuden 9 prosentin peruste säilyy ennallaan.
• Perintö- ja lahjaverotukseen tulee uusi 16 prosentin porras yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille.
Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan kaikki edellä mainitut muutokset toteutetaan jo vuoden 2012 alussa. Uusia säännöksiä sovelletaan siis jo ensi vuoden verotuksessa.
Hallitusohjelmassa luvataan selvittää eräitä yritysverotuksen kehittämiskysymyksiä, muun muassa konserniverotuksen uudistamista, tulolähdejaon poistamista ja tappioiden vähentämismahdollisuuksien laajentamista vaalikauden alussa tehtävällä kartoituksella. Onkin mahdollista, että hallituskauden aikana tehdään myös muutoksia yritysverotuksen perusteisiin.
Osakeyhtiöyrittäjän verotus uusien säännösten mukaan
Osakeyhtiömuodossa toimivan yrittäjän verotukseen hallitusohjelma lupaa sekä kevennystä että kiristystä. Osakeyhtiön ja muiden yhteisöjen verokanta alenee yhden prosenttiyksikön 25 prosenttiin. Lisäksi hallitus lupaa seurata yhteisöverotason kehittymistä kilpailijamaissa ja lupaa ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. On siis mahdollista, että yhteisövero edelleen alenee päätetystä 25 prosentista.
Toisaalta osakkeenomistajan tasolla verosäännöksiä kiristetään, kun kokonaan verovapaan osingon määrä alenee 60 000 euroon ja pääomatulona verotettavan osingon veroprosentti nousee. Voidaan kuitenkin todeta, että useimpia osakeyhtiömuodossa toimivia yrittäjiä nämä kiristykset eivät kosketa. Verovapaan osingon 9 prosentin peruste säilyy ennallaan, joten yhtiöstä voi edelleen nostaa verovapaata osinkoa, kunhan euromääräinen raja ei ylity. Kun aiempi verovapaa määrä 90 000 euroa edellytti 1 000 000 euron osakkeiden matemaattista arvoa, uusi 60 000 euron enimmäismäärä saavutetaan vastaavasti osakkeiden 666 667 euron matemaattisella arvolla. Useimmissa osakeyhtiöissä osakkeenomistajan osakkeiden matemaattinen arvo jää tätäkin rajaa pienemmäksi. Näille yrittäjille enimmäismäärän alentamisesta ei aiheudu mitään haittaa. Jos osakkeiden matemaattinen arvo alittaa 666 667 euroa, myöskään pääomatulona verotettavaa osinkoa ei voi muodostua. Silloin pääomatulon verokannan nosto ei vaikuta osinkotulon verotukseen.
Voidaankin sanoa, että useimmissa tapauksissa osakeyhtiömuodossa harjoitetun toiminnan verotus kevenee. Jos yrittäjän 9 prosentin mukaan laskettu osinko jää alle 60 000 euron, osakkeenomistajan tasolla verotus säilyy entisellä tasolla. Yhtiön verotus verokannan alenemisen ansiosta kuitenkin kevenee. Lisäksi alentunut yhteisövero kasvattaa yhtiön nettovoittoa ja sitä kautta nettovarallisuutta.
Esimerkki 1:
Osakeyhtiön nettovarallisuus on 400 000 euroa. Yhtiön verotettava tulo 150 000 euroa. Yhtiöllä yksi osakas, joka nostaa osinkoa 36 000 euroa.
Nykyisillä verosäännöksillä yhtiön vero on 39 000 euroa. Osingosta ei mene veroa, koska osinko alle 90 000 euroa.
Uusilla verosäännöksillä yhtiön vero on 37 500 euroa. Osingosta ei mene veroa, koska osinko alle 60 000 euroa.
Kokonaisuudessaan verotus kevenee 1 500 euroa.
Kuitenkin niissä yrityksissä, joissa osakkeenomistaja on voinut nostaa 9 prosentin mukaan laskettua osinkoa yli 60 000 euroa, osinkoverotus kiristyy. Verovapaan osingon määrä pienenee ja pääomatulona verotettavaan osinkoon kohdistuu ankarampi verotus.
Esimerkki 2:
Osakeyhtiön nettovarallisuus on 1 000 000 euroa. Yhtiön verotettava tulo 600 000 euroa. Yhtiöllä yksi osakas, joka nostaa osinkoa 90 000 euroa.
Nykyisillä verosäännöksillä yhtiön vero on 156 000 euroa. Osingosta ei mene veroa, koska osinko ei ylitä 90 000 euroa.
Uusilla verosäännöksillä yhtiön vero on 150 000 euroa. Osingosta menee veroa 6 300 euroa, eli kokonaisverot 156 300 euroa.
Osakkeenomistajan käteen jäävä osinko pienenee 6 300 euroa. Kokonaisuudessaan verotus kiristyy 300 euroa.
Yhtiön omistuksen hajauttaminen
Perheyhtiöissä, joissa nettovarallisuus on suuri ja osingon verovapaa määrä ylittyy, kannattaa harkita omistuksen hajauttamista perheenjäsenten kesken. Verovapaa määrä
60 000 euroa on osakaskohtainen, eli mitä useampia omistajia yhtiöllä on, sitä suuremman verovapaan osingon yhtiö voi jakaa. Aiemminkin hajauttaminen kannatti, jos osakaskohtainen 9 prosentin osinko ylitti 90 000 euroa. Enimmäismäärän alentaminen lisää niiden yritysten joukkoa, jossa omistuksen laajentamista kannattaa harkita.
Esimerkki 3:
Yhtiön nettovarallisuus 2 000 000 euroa. Yhtiö jakaa osinkoa 180 000 euroa.
Jos yhtiöllä on yksi omistaja, osingosta menee veroa 25 880 euroa.
Jos yhtiöllä on kaksi omistajaa tasaosuuksin, osingosta menee veroa 12 600 euroa.
Jos yhtiöllä on kolme omistajaa tasaosuuksin, osingosta menee veroa 0 euroa.
Jos yrittäjä ei halua luopua yhtiössään äänivallasta, mutta kuitenkin haluaa hajauttaa omistusta perheen sisällä, hän voi siirtää esimerkiksi lapsille osakkeita, joilla on oikeus osinkoon, mutta pienempi oikeus äänivaltaan. Perheen sisällä tapahtuvissa omistusjärjestelyissä voidaan myös käyttää hyväksi lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksia, joiden ansiosta omistuksen hajautus voidaan usein tehdä varsin kohtuullisilla veroseuraamuksilla.
Palkan nostaminen yhtiöstä
Yhtiössä työskentelevän osakkaan kannattaa yleensä nostaa yhtiöstä palkkaa, koska silloin vältetään tulon kahdenkertainen verotus. Maksettu palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen. Jos yrittäjällä ei ole ansiotuloa muualta, palkanmaksulla voidaan jopa alentaa yritystoiminnan kokonaisveroa, koska alemmilla tulotasoilla ansiotulon verotus on yhtiön verotusta lievempää.
Yrittäjän varojennosto omasta yhtiöstään tapahtuukin yleensä palkan ja osingonjaon yhdistelmänä, eivätkä uudet verosäännökset tuo tähän olennaista muutosta. Palkan ja osingon mitoitus on aina laskettava tapauskohtaisesti, kun asiaan vaikuttavat esimerkiksi yrittäjän mahdolliset muut ansiotulot ja yhtiön nettovarallisuus.
Yritysmuodon valinta
Liikkeen- ja ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo jaetaan verotuksessa pääomatuloon ja ansiotuloon. Pääomatuloa on 20 prosenttia elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta (yksityisliikkeen kohdalla vaihtoehtoisesti 10 prosenttia tai 0 prosenttia), ja ylimenevä osuus tulosta on ansiotuloa. Tältä osin hallitusohjelmassa ei esitetä muutoksia säännöksiin.
Kun pääomatulon veroprosentti nousee, yksityisliikkeiden ja henkilöyhtiöiden yritystulon verotus kiristyy. Näissä yritysmuodoissa osa tulosta tulee väistämättä verotetuksi pääomatulona, kun taas osakeyhtiössä osingosta muodostuu pääomatuloa vain kaikkein varakkaimpien yhtiöiden omistajille.
Esimerkki 4:
Kommandiittiyhtiöllä on yksi vastuunalainen yhtiömies. Hänen osuutensa nettovaroista on 150 000 euroa ja osuutensa tulosta 100 000 euroa.
Verotus muuttuu seuraavasti (ansiotulojen vero on myös vuoden 2012 osalta laskettu vuoden 2011 perusteilla. Kotikunta Helsinki, YEL-työtulo 30 000 euroa):
Pääomatuloverokannan nostamisen vuoksi yksityisliikkeen ja henkilöyhtiön verotusasema heikkenee verrattuna osakeyhtiömuotoiseen yritykseen. Toisaalta esimerkin mukaisella tulotasolla henkilöyhtiön verotus on edelleen lievempää kuin sellaisen osakeyhtiön, jonka omistaja nostaa koko voiton osinkona itselleen. Jos 100 000 euron tulo tulisi osakeyhtiölle, jonka osakkeenomistaja nostaisi koko yhtiöveron jälkeisen voiton itselleen osinkona, hänelle jäisi osingosta käteen uusien säännösten mukaan laskettuna 62 391 euroa. Verrattuna osakeyhtiöön, jonka omistaja nostaa koko voiton itselleen, tällä tulotasolla henkilöyhtiönä toimiminen on edelleen selvästi edullisempaa. Ero yhtiömuotojen välillä kuitenkin kapenee pääomatulon verotuksen kiristyessä ja osakeyhtiön verotuksen lieventyessä.
Yksityisliikkeiden, maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden verotuksen kiristymiseen on keskustelussa jo kiinnitetty huomiota. Jää nähtäväksi, tehdäänkö asialle vielä lainsäätämisvaiheessa jotakin.
Luovutusvoittojen verotus
Pääomatulon verotuksen kiristyminen vaikuttaa myös luovutusvoittojen verotukseen. Luovutusvoiton laskentaan vaikuttavia hankintameno-olettamia hallitusohjelmassa ei esitetä muutettavaksi. Siten vähintään 10 vuotta omistettua omaisuutta myytäessä luovutushinnasta voidaan vähentää 40 prosentin hankintameno-olettama ja, jos omistusaika on tätä lyhyempi, hankintameno-olettamana voidaan vähentää 20 prosenttia luovutushinnasta.
Hankintameno-olettamia sovellettaessa luovutusvoiton verotus muuttuu seuraavasti:
Jos yrittäjä nyt syksyllä 2011 suunnittelee osakkeidensa tai yhtiöosuuden myyntiä, tämäkin on otettava huomioon suunniteltaessa myynnin ajankohtaa. Myynti tämän vuoden puolella johtaa lievempiin veroihin. Jos esimerkiksi yhtiön osakkeet on omistettu yli 10 vuoden ajan ja ne myydään vuonna 2011, veron määrä on 16,8 prosenttia myyntihinnasta. Jos myynti tapahtuu ensi vuoden puolella, vero on 18 prosenttia myyntihinnasta, ja siltä osin kuin verotettava voitto ylittää 50 000 euroa, vero on 19,2 prosenttia myyntihinnasta.
Luovutusvoitto verotetaan sen vuoden tulona, jolloin kauppasopimus on tehty. Kauppahinnan maksuaikataululla ei ole merkitystä.
Hallitusohjelmaan sisältyy myös maininta sijoitetun vapaan oman pääoman palautusten verokäsittelystä. Jos osakeyhtiön sijoitetusta vapaasta omasta pääomasta palautetaan omistajalle sinne tehtyjä sijoituksia, verotuskäytännön mukaan palautusta käsitellään luovutusvoittoverotuksessa. Koska yleensä palautusta (= luovutushinta) vastaa yhtä suuri sijoitus (= hankintameno), palautuksesta ei pääsääntöisesti synny verotettavaa luovutusvoittoa. Hallitusohjelmassa luvataan, että tähän asti sovellettu käytäntö kirjataan lakiin nykymuodossaan.
Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaverotusta muutetaan siten, että lähisukulaisten välisten perintöjen ja lahjojen veroasteikkoon lisätään uusi porras. Siltä osin kuin lahja tai perintö ylittää 200 000 euroa, veroprosentti on 16 prosenttia (nykyisen 13 prosentin sijasta).
Lahjojen osalta uutta asteikkoa sovelletaan niihin lahjoihin, jotka on annettu lain voimaantulon jälkeen. Käytännössä muutoksella on vaikutusta vain suurimpiin lahjoihin. Niiden osalta voidaan miettiä lahjoituksen toteuttamista jo ennen lain voimaantuloa.
Yritysten sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan huojennusta, jonka muuttamisesta ei ainakaan hallitusohjelmassa ole mainintaa. Huojennusta sovellettaessa lahjavero jää usein kohtuulliseksi. Kun huojennusta sovellettaessa lahjaveron perusteena on käytännössä 40 prosenttia arvostamislakiin perustuvista arvoista, usein verotettava lahja jää alle tuon 200 000 euron rajan. Tällaisessa tilanteessa asteikkomuutoksella ei ole vaikutusta sukupolvenvaihdostilanteiden lahjaverotukseen, eikä sukupolvenvaihdosta ainakaan tästä syystä ole tarpeen kiirehtiä. Asia on tietysti arvioitava tapauskohtaisesti. Joskus huojennusperusteinenkin lahja nousee arvoltaan yli tuon rajan.
Yritysverotuksen selvitettävät asiat
Hallitus lupaa kartoittaa vaalikauden alussa yritysverotuksen uudistamistarpeita. Ohjelmassa mainitaan esimerkkeinä useita kehittämiskohteita. Mahdollisten muutosten sisältö ja toteuttamisajankohta on täysin avoin. Yrityksen verotusasemaa suunniteltaessa on kuitenkin hyvä tietää, mitä aihepiirejä kehittämissuunnitelmat koskevat.
Kartoituskohteena mainitaan yritysten tappiontasausjärjestelmän laajentaminen. Ongelmana on pidetty, että tappiot saa vähentää vain myöhempien vuosien voitoista. Olisi toivottavaa, että Suomeenkin tulisi monen muun maan tapaan mahdollisuus vähentää tappiot aiempien vuosien voitoista, mikä käytännössä tarkoittaisi aiempien vuosien verojen palauttamista. Tämä auttaisi esimerkiksi taantumatilanteessa vaikeuksiin ajautunutta yritystä.
Toisena kehittämiskohteena mainitaan tulolähdejaon poistamisen mahdollisuudet. Yrityksen tulojen jakaminen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteeseen on aiheuttanut monia ongelmia muun muassa kulujen kohdistamisen ja tappioiden käsittelyn kannalta. Olisi suotavaa, että ainakin osakeyhtiöissä tulolähdejaosta päästäisiin.
Muina kohteina mainitaan muun muassa konserniverotuksen uudistaminen, mikä voi merkitä konserniavustusjärjestelmän kumoamista, ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarve. Kun talouden näkymät ovat epävarmat, erityisesti korotetut poistot voivat olla hyvinkin perusteltuja investointien ja taloudellisen toiminnan ylläpitämiseksi.