Taloushallinnon alalla on imua

Finlandia-talossa 23.–24. tammikuuta järjestettyjen Tili- ja veropäivien pääteema oli ”Suhdanteiden vaikutukset yrityksen taloushallintoon”. Päivät avasi valtio­sihteeri Raimo Sailas painavalla puheenvuorollaan, joka enteili rajua säästökuuria Suomelle.Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Niemisen ajankohtaiskatsaus alan ammattilaisille avasi toisen seminaaripäivän. Katso Leenan esitys Tili- ja veropäivillä:  Tilisanomat teki Finlandia-talon käytävällä viidelle osallistujalle pienen kyselyn, millaisena he näkevät alan haasteet lähivuosina. Kaksi teemaa nousi keskusteluissa esiin: osaajista on pulaa ja ala vaatii jatkuvaa kouluttautumista.Jukka Rajala: Taloushallinnon alalla on imuaTaloushallinnon alan koulutuksessa on tällä hetkellä hyvä imu. Liiketalouden alalla se on esimerkiksi Satakunnan Ammattikorkeakoulussa suosittu linja.– Merkittävä tekijä tässä on varmasti se, että alalla on hyvät työllistymisen mahdollisuudet, liiketalouden ohjelmavastaavan tehtävän lisäksi taloushallintoa ja oikeustieteitä opettava Jukka Rajala arvioi. Hänellä on itselläkin noin kymmenen vuoden kokemus tilitoimistosta.Rajala sanoo, että tiliammattilaisen pitää nykypäivänä olla jo perusasioiden suhteen hyvä osaaja ja urakehitys vaatii myös analysointikykyä.– Ala on jatkuvan muutoksen vaiheessa. Digitaalisuuden vauhdikas kasvu vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, Rajala jatkaa.
Satakunnan Ammattikorkeakoulu järjestää myös jatkokoulutusta suoraan tilitoimistoille.Minna-Riitta Sarnikari: Alalla on pulaa hyvistä tekijöistäLahtelaisen Tilitoimisto Riitta Heikkilä Oy:n toimitusjohtaja Minna-Riitta Sarnikari, KLT, näkee taloushallinnon alan haasteena etenkin hyvän henkilökunnan löytämisen. Ikäjakauma alalla on vähän samanlainen kuin koko Suomella: tekijät ikääntyvät.Sarnikari sanookin, että he tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisen alan oppilaitoksen kanssa. Se on hyvä kanava hankkia uusia ja tietotekniikan ja alan perusteet jo omaksuneita nuoria.– Kirjanpitäjän titteli on vähän kummallinen eikä kovin trendikäs. Mutta nuoret ovat myös huomanneet, ettei varsinainen työ ole niin tylsää kuin luullaan, Sarnikari toteaa.Sähköistyminen puhuttaa alaa positiivisella tavalla ja tuo myös haasteita.– Meidän noin 150 asiakkaastamme vain osa on sähköistänyt lähes kokonaan taloushallintonsa. Jotta pienet ja keskisuuretkin yritykset pääsevät merkittäviin kustannussäästöihin, tässä on vielä töitä tehtävänä. Kustannukset koetaan vielä korkeina.Seppo Vesterinen: Taloushallinnon vastuu kasvaaKLT-tutkinnon suorittaneen ekonomi Seppo Vesterisen piti perustaa tilitoimisto, mutta nyt hän pyörittääkin kolmea tuotannollista toimintaa harjoittavaa yritystä. Esimerkiksi Vantaalla toimiva ErgoRej Oy on Suomen johtava kuorman­sidonta- ja nostoapuvälineitä valmistava ja myyvä yritys.– Suhdanneherkällä alalla toimivan yrityksen organisaation on oltava matala ja joustava, ja minä hoidan ja kehitän itse yritystemme taloushallintoa. Emme tarvitse ulkopuolista apua, Vesterinen kiittelee koulutustaan.– Talousasiantuntemus on yrittäjälle tärkeää. Tili- ja veropäivillä ensimmäisenä päivänä päästiin hyvin perille ympäristön muutoksista. Uskon, että palkkausta ja henkilöstöä koskevat asiat nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin.Vesterinen muistutti myös, että taloushallinnon työntekijöiden vastuu kasvaa: sähköistyvien järjestelmien myötä käsien läpi kulkee suuria rahamääriä.Seppo Lehti: Myös poliisi tarvitsee alan koulutustaItä-Uudenmaan poliisilaitoksella työskentelevä Seppo Lehti oli Finlandia-talossa työ­tehtävissä, mutta ei pitämässä yllä järjestystä. Hän työskentelee talousrikosyksikössä ja on suorittanut KLT-tutkinnon vuonna 1995.– Myös talousrikollisuus muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, ja esimerkiksi yritys­järjestelyillä yritetään hävittää rikollisen toiminnan jälkiä, Lehti sanoo.Työkseen Lehti tekee rikosperusteisia tarkastuksia, ja itseään ikuiseksi opiskelijaksi kutsuva mies on siirtynyt poliisiksi suoraan asiantuntijatehtäviin pakollisen kenttäjakson jälkeen. Parhaillaankin hän täydentää ammattitaitoaan opiskelemalla oikeustiedettä am­mattikorkeakoulussa.– Äitini oli tilitoimistoyrittäjä ja sitä kautta minäkin tulin alalle. Viimeiset kahdeksan vuotta olen ollut poliisi.Tili- ja veropäiviä Lehti pitää ammatti­taidon kehittämisen kannalta tärkeinä.– Koko ajan pitää pysyä ajan hermoilla, ja täällähän ovat maan parhaat asiantuntijat puhumassa, Lehti kiittelee.Ira Rautakoski: KLT-tutkinto äitiyslomallaKuopiolainen Ira Rautakoski työskentelee yrittäjänä isänsä perustamassa Tilitoimisto Jere Rautakoski Ky:ssä, jossa on kolmen yrittäjän lisäksi töissä neljä ihmistä.Iralle tämän vuoden Tili- ja veropäivät olivat monessa suhteessa tärkeät: hän opiskeli äitiyslomallaan ja sai KLT-todistuksensa iltatilaisuudessa.– Olen juuri palannut osapäiväisenä äitiyslomalta töihin. Onneksi vauva on kiltti ja on nukkunut yönsä hyvin, että äiti on jaksanut opiskella.Rautakoski sanoo, että tutkinnon suorittaminen oli sekä hänen oman uransa että tilitoimiston kannalta tärkeä, vaikka se ei hänen varsinaista työnkuvaansa ainakaan heti muuta.– Alalla on pulaa tilinpäätöstaitoisista ammattilaisista. Taloushallinto kuitenkin kiinnostaa myös nuoria, sillä saamme jatkuvasti hakemuksia harjoittelupaikkoihin.