Työnantajan kuittausoikeus on rajattu
Työnantajan kuittausoikeudesta säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä. Sen mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista omalla vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan oikeus kuitata saatavia on rajoitettu samaan määrään, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo seuraavaan palkanmaksupäivään saakka.
Työnantaja saa kuitata työntekijän palkkaa omalla saamisellaan, kuten työsuhdeasunnon vuokralla, ostoveloilla, luontoisetujen käyttökorvauksilla ja vahingonkorvauksilla. Työnantaja voi kuitata palkkasaamista yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta. Saatavan ei myöskään tarvitse olla tuomioistuimen vahvistama. Saatavaa on kuitenkin vaadittava vastapuolelta ennen kuin ryhdytään kuittaukseen. Kuittauksen edellytyksenä on, että työnantajan saatava työntekijältä on selvä, riidaton ja erääntynyt.
Työnantajan kuittausoikeutta on rajoitettu
Palkasta on jätettävä kuittaamatta ulosotossa ulosmittaamatta jätettävä määrä. Tästä johtuen työnantajan tulee ennen kuittausta selvittää työntekijän suojaosuus ja laskea ulosottopidätyksen määrä. Suojaosuuden laskemista varten työnantajan tulee selvittää työntekijän elatuksen varassa olevien määrä.
Palkasta jätetään ulosmittaamatta aina velallisen suojaosuus. Jos nettopalkka on tätä suurempi, mutta enintään kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä, suojaosuuden ylittävästä palkasta jätetään ulosmittaamatta kolmasosa (tulorajaulosmittaus).
Jos velallisen nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, nettopalkasta ulosmitataan yksi kolmasosa.
Asteikkoulosmittaus toimitetaan, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä. Asteikkoulosmittauksessa palkasta ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Asteikkoulosmittausta sovelletaan myös työnantajan kuittaukseen. Asteikkoulosoton käyttöönoton jälkeen on epäselvää, kuinka ulosottopidätys lasketaan lopputilin yhteydessä. Aiemmin suojaosuus voitiin lopputilissä laskea viimeisen palkkakauden pituuden perusteella. On huomattava, että tällöin suojaosuuslaskenta saattoi johtaa ainoastaan pienempään ulosottopidätykseen kuin säännönmukainen 1/3-pidätys. Nyt asteikkoulosmittaus voi johtaa myös suurempaan pidätykseen kuin 1/3 palkasta.
Esimerkki kuitattavan määrän laskemisesta
Työntekijä on irtisanoutunut 30.4.2014 noudattamatta irtisanomisaikaa. Tämän seurauksena työnantaja perii lopputilissä vahingonkorvauksena 14 päivän irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen 1 900 euroa. Työnantaja maksaa lopputilin viimeisenä työpäivänä 30.4.
Kuinka paljon työnantaja voi kuitata lopputilissä?
Lopputilissä maksetaan seuraavat palkat:
Rahapalkka 3 600 euroa
+ autoetu 600 euroa
+ lomakorvaus 5 000 euroa
– ennakonpidätys ja työntekijämaksut 4 200 euroa
Ulosottopidätyksen laskentaperuste 5 000 euroa
Työntekijän suojaosuus on 38,81 euroa päivässä (2 lasta). Jos suojaosuus lasketaan viimeisen palkkakauden (huhtikuu) pituuden mukaan, suojaosuuspäiviä on 30. Suojaosuus lopputilissä on 1164,30 euroa (38,81 x 30).
Ulosottopidätyksen laskentaperuste eli nettopalkka 5 000 euroa on suurempi kuin 4 kertaa suojaosuus 4657,20 euroa. Tällöin ulosottopidätys toimitettaisiin asteikkoulosmittauksena. Ulosmitattava määrä lasketaan seuraavasti.
- Ulosottopidätys = (4657,2/3) + (5000–46 57,2) x 0,8 = 1 826,64 euroa
- Työnantaja voi kuitata palkasta 1 826,64 euroa.
- Työnantaja saa laskea kuitattavan määrän 1/3-säännöllä (= 5000/3), koska kuitattava määrä 1 666,67 euroa on pienempi kuin asteikkoulosmittauksessa. Jos katsotaan, että lopputilissä suojaosuuspäivälaskentaa ei voida soveltaa, toisin sanoen seuraavaa maksupäivää ei voida määritellä, palkasta ulosmitattaisiin yksi kolmasosa palkkaerän nettomäärästä.
Antti Kondelin
palkkahallinnon asiantuntija