Toimitusjohtaja Antti Soro: Tilitoimistojen neuvonantajan rooli korostuu

Diplomi-insinööri Antti Soro on konsulttina auttanut pörssiyhtiöitä kehittämään taloushallinnon roolia entistä neuvoa-antavampaan suuntaan. Taloushallintoliiton tuore toimitusjohtaja uskoo, että sama muutosprosessi on lähivuosina edessä myös tilitoimistoissa. Digitalisoituminen vain vauhdittaa prosessia.
17.1.2017

Jari Jokinen

Kuva Vesa Tyni

Kun Antti Soro, 38, sai puhelun headhunterilta, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että nyt puhelu tuli väärään numeroon. Taloushallintoliitto haki uutta toimitusjohtajaa ja Soro oli headhunterin listalla.

– Kun kuulin, että kyseessä olisi taloushallintoa, liiton johtaminen ja lehtien päätoimittajuus, sanoin aika nopsaan, että soititte varmaan väärälle henkilölle.

Antti Soro toimi puhelun saadessaan Accenturella talousjohdon ja perusteollisuuden strategiakonsultoinnista vastaavana johtavana konsulttina. 

Vaikka Antti Soro on tuttu hahmo suomalaisten pörssi­yhtiöiden johdon kulmahuoneissa, hän osallistuu myös aktiivisesti maa- ja metsätaloudessa toimivan perheyhtiö Soro Oy:n toimintaan. Saappaat ovat syvällä savessa ja haastatteluunkin hän tuli suoraan sukutilalta.

– Headhunter oli sitkeä ja hän perusteli monisanaisesti, miksi oli luontevaa lähestyä minua. Hän kehotti minua olemaan yhteydessä liiton puheenjohtajaan Vuokko Mäkiseen, joka on hyvä innostamaan. Kun Vuokko kertoi tarkemmin työnkuvasta, niin ajatukseni alkoivat muuttua. Olen itsekin helposti innostuva. Työssä pitää olla intohimoa, muuten elämä muuttuu tylsäksi.

Antti Soro aloitti Taloushallintoliiton toimitusjohtajana joulukuun alussa.

 

Toimintaympäristö muuttuu

Soro on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän opiskeli Otaniemessä teknillisen fysiikan laitoksella sovellettua matematiikkaa ja yritysstrategiaa. 

– Koulutus on sellainen, joka ei oikeastaan valmista mihinkään konkreettiseen ammattiin. Koska opiskelu on teoreettista, osa fyysikoista jatkaa tutkijoiksi, osa lähtee pankkiireiksi, konsulteiksi tai suoraan teollisuuteen. Koulutukseen on aika vaikea päästä ja siksi konsultointifirmat ja pankkiiri­liikkeet houkuttelevat opiskelijoita palvelukseensa suoraan. 

Soro päätyi konsultointiin, vaikka kävi Lontoossakin työhaastattelussa. Jälkeenpäin ajatellen onneksi tuo vierailu ei ”napannut”. Hän siirtyi Accenturelle.

– Muutaman Accenture-vuoden jälkeen päädyin pienempään talousjohtamiseen ja strategiakonsultointiin erikoistuneeseen August Associatesiin, jossa agendana oli enemmän talousjohtaminen, kertaa Soro aiempia työvuosiaan.

– Yritysten johtamisjärjestelmät alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Kun palasin sieltä Accenturelle, sain pian vedettäväkseni talousjohdon konsultoinnin Suomessa.

Soro on taloushallinnon ulkoistamisen, robotiikan, automatisaation ja digitalisoinnin huippuammattilainen. Nämä teemat muuttavat myös tilitoimistojen työnkuvaa ja liike­toimintaympäristöä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Isoille pörssiyhtiöille ne ovat jo tätä päivää.

– Olen ollut jo tekemässä niitä prosesseja, jotka ovat tilitoimistoissa vielä tekemättä. Automatisaation myötä perinteisen tiliöinnin, kirjanpidon ja raporttien tuottamisen osuus pienenee ja tilitoimiston pitää ottaa enemmän roolia neuvonantajana. Toki nuo perustehtävätkin säilyvät.

Soro korostaa sitä, että hänellä on perheyrityksen myötä selkeä kuva tilitoimistojen merkityksestä. Ne ovat tärkeitä kumppaneita, mutta Soro toivoo, että tulevaisuudessa ne voisivat olla aktiivisempia suhteessaan asiakkaaseen. Suomessa pienyrittäjällä ei ole oikein ketään muuta, kenen puoleen kääntyä.

– Pankinjohtajan puheille ei oikein uskalla mennä, se suhde ei ole aina luottamuksellinen puolin ja toisin. Sinne mennään usein vähän nöyränä lakki kourassa.

Talousjohdon konsulttina Soro on katsonut yrityksen numeroita ulkoapäin ja rakentanut neuvonantajasuhdetta. Tässä tehtävässä tilitoimistoilla on paljon enemmän annettavaa, jolloin yrittäjä voi keskittyä ydinosaamiseensa. 

– Pidän numeroista, niiden analysoinnista ja niillä johtamisesta. Kun numeroiden pohjalta tekee suositukset ja näkee niiden voiman, voi saada isoja asioita liikkeelle.

 

Digitalisaatio on uusi teollinen vallankumous

Taloushallinto muuttuu seuraavien 5–10 vuoden aikana merkittävästi. Muutoksen nopeus hypestä käytäntöön on kuitenkin yllättänyt. 

– Asiakaspalveluun tulleet kognitiiviset, tekoälyä hyödyntävät ohjelmistot ovat jo arkipäivää isoissa kansainvälissä yrityksissä. Nyt Intiaan tai muualle ulkoistettuja palveluja voidaan tuoda takaisin Suomeen. Näen kustannustehokkuutta tuovan digitalisaation seuraavana teollisena vallankumouksena. Se mahdollistaa käytännössä hyppäyksen työn tuottavuudessa, joka sitten näkyy kaikissa konkreettisissa mittareissa bruttokansantuotteesta ihmisten hyvinvointiin. Nyt se aika alkaa olla käsillä. Sanon tämän henkilönä, jonka toinen saapas on edelleen savessa. En näe itseäni diginatiivina.

Soro sanoo, että hänen mielestään muutoksen voi kuvata kolmiona, jossa alin taso eli kuittien ja sääntömääräisten raporttien käsittely automatisoituu. Toisella tasolla on reaali­aikainen, toistuva ja määrämuotoinen raportointi, jonka softa hoitaa. 

– Kolmannella tasolla kirjanpitäjän tai controllerin työ ei ole enää niin määrämuotoista. Eräs asiakkaani kertoi, että hän odottaa tältä portaalta kerran kuukaudessa kolme eri ehdotusta, joissa on esimerkiksi kustannussäästöä tai kannattavuusparannusehdotus. Ne pitää vielä laittaa arvojärjestykseen. Se alue on paljon luovempi, ja silloin keskitytään poikkeamiin tai eri tavalla tekemiseen. Tätä työtä taloushallinnon ihmisen pitäisi tehdä, se tuottaa enemmän lisäarvoa.

Soron kolmiossa ylimpänä on tekoäly, joka louhii ”big dataa” yötä päivää eli tekee sitä työtä, mihin ihminen ei pysty.

– Koneet supistavat perustoimintaa sekä ylhäältä että alhaalta, ja taloushallinnon asiantuntijan pitää toimia siinä välissä. Tuon työn prosenttiosuus voi olla vaikka viisi, mutta sen vaikutus liiketoimintaan on satakertainen verrattuna tähän päivään.

Antti Soro korostaa, että nämä samat lainalaisuudet pätevät myös pk-yrityksiin. Kaikkia yrittäjiä koskevat samat operatiiviset haasteet: kassan riittävyys, palkkojen maksaminen, tuntikirjanpito, laskutus, vuokrat ja niin edelleen. 

– Kohta jokaisella on taskussaan joku sovellus, joka tuottaa tietoa. Toivottavasti sen vielä suunnittelee joku taloushallinnon järjestelmiin keskittynyt suomalainen yritys. Tarve tällaisille sovelluksille on, mutta milloin ne ovat käytössä, niin en osaa sanoa.

 

On mentävä epämukavuusalueelle

Antti Soro on tietoisesti lähtenyt jo nuoruudessaan kehittämään niitä osa-alueita, jotka on kokenut ”heikkouksikseen”. Kun Soro kutsuttiin P+SBD Oy:n hallitukseen, hän ei miettinyt hetkeäkään. Yrityksessä tarvittiin apua konsultointiliiketoiminnan kasvattamiseen. Samalla Soro pääsi aika syvälle digistrategian suunnitteluun ja digitransformaatioon.

– Itse uskon epämukavuusalueelle menemiseen. Se on aluksi pirun ahdistavaa, mutta jälkeenpäin palkitsevaa. 

Soro sanoo, että hän oli nuorena mielestään ujo. Siksi hän hankkiutui nuorisoteatteriin. Lisäksi hän koki, että puhelimella soittaminen oli äärimmäisen epämiellyttävää. Opiskeluaikana hän meni töihin telemyyntiin. Nykyisin sekään ei ole ongelma.

– Emme ole juro kansa, emme vain ole saaneet koulussa tarpeeksi viestintä- ja esiintymiskoulutusta.

 

Pitää olla proaktiivinen

Rekrytointiprosessin aikana tulivat aika selkeästi esille asiat, jotka Taloushallintoliitossa pitäisi saada liikkeelle. Omasta työkuvastaan hänellä on selkeitä hypoteesejä.

– Suomen yrityskenttä on hyvin polarisoitunut. On isot yritykset kuten UPM tai Neste Oil ja sitten on maatiloja ja parturi-kampaajia. Meiltä puuttuu se keskisektori verrattuna esimerkiksi Saksaan tai Ruotsiin. Tilitoimistot ovat ainoa potentiaalinen neuvonantaja, tuki ja turva niille sadoille tuhansille suomalaisille pienyrittäjille.

Soro uskoo, että näihin asioihin pureutumisella voi olla suuri vaikutus pienyrityksille.

– Alueellisessa tilitoimistokentässä saattaa olla selkeitä toimialakeskittymiä. Tällöin tilitoimisto tietää asiakkaansa liiketoiminnasta aika paljon, ja vertailemalla lukuja saman toimialan yrityksiin proaktiivinen ote voi tuoda paljon apua asiakkaalle. 

Soron mielestä ylipäätään työnkuvan muuttaminen kirjanpitäjästä neuvonantajaksi on uskallus lähteä heikoille jäille. Konsultiksi tai neuvonantajaksi ei synnytä, sitä pitää harjoitella.

– Jos loimaalainen insinööri oppi toimimaan talousjohtajien kanssa, niin miksi ei kuka tahansa. Se vaatii vain rohkeutta.

Soro muistuttaa, että tilitoimisto tuntee liiketoiminnan ja numerot, mutta ei ehkä aktiivisesti myy osaamistaan samalla tavalla kuin konsultti. Jotta tilitoimisto pääsee neuvonantajana yrityksen liiketoimintaan sisälle, se ottaa aikansa. Ja aina kaikki yritykset eivät tätä edes halua.

– Usein yrittäjät haluavat kuitenkin puhua bisneksistään ja miten heillä menee. Sitä aikaa ei kannata käyttää palvelujen myymiseen. Silloin pitää antaa asiakkaalle omaa osaamistaan. Kun neuvonannon tai palvelut pystyy paketoimaan laskutettavaksi toiminnoksi, sillä voi olla suuri vaikutus sekä toimistolle että yrittäjälle.

 

Asiantuntijuus on liiton kova ydin

Toimitusjohtaja Antti Soro sanoo, että Taloushallintoliitto on kiihdyttämässä prosessia, jossa tilitoimiston perinteinen rooli muuttuu nopealla tahdilla. Samalla se tarkoittaa, että liiton pitää ottaa suuri vastuu koulutuksesta ja kohdentaa sitä edessä oleviin muutoksiin; ei pelkästään auktorisointeihin tai tutkintoihin.

– Meidän pitää tarjota kaikkien parhaiden yhteistyökumppanien avulla muuntokoulutusta. Kukaan ei pysty itse päättämään, että tänään olen kirjanpitäjä ja huomenna neuvonantaja. Siihen tarvitaan valmennusta, tukea, koulutusta ja sparrausta. Liiton pitää olla tosi aktiivinen ja mahdollistaa tämä.

Taloushallintoliitto on Antti Soron mielestä selkeä asiantuntijaorganisaatio. Tuo osaaminen on liiton kova ydin. Siksi myös auktorisoidun tilitoimiston roolia on korostettava, se on merkki työn laadusta ja luotettavuudesta.

– Auktorisointiprosessi ja tapa pitää todennäköisesti myös uudistaa. Laadullisen osaamisen pitää olla aukotonta. Silloin myös yhteistyö esimerkiksi verottajan kanssa on hyvällä pohjalla.

Maailma on tulevaisuudessa yhä enemmän pieni kylä, ja monella alalla markkina on maailmanlaajuinen. Siitä pitää huolen digitalisaatio. Samalla regulaatio lisääntyy. Raportteja vaaditaan jatkossa yhä enemmän, ja jatkossakin tilitoimiston tehtävä on auttaa yritystä selviämään asetusten, tarvittavien raporttien ja viranomaisten viidakossa. Raporttien tuottaminen vain automatisoituu tulevaisuudessa. Tilitoimistojen tehtävä on tulkita syntyvää numerotietoa. 

– Näissä asioissa tilitoimisto voi ottaa hyvinkin merkittävän roolin. Pk-sektori tarvitsee neuvonantajia, niillä ei ole ketään muuta kenelle soittaa.

 

Antti Soro

  • Syntynyt: 14.3.1978 Loimaalla
  • Perhe: vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta
  • Asuu: viikolla Helsingissä, viikonloput Loimaalla
  • Koulutus: diplomi-insinööri
  • Ura: Accenture, August Associates, Accenture, Taloushallintoliitto 2016–
  • Harrastukset: purjehdus, metsästys, tennis