Työsopimuksen irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä
Hanki rajaton lukuoikeus
Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.
TILAA TILISANOMAT KIRJAUDU SISÄÄNIrtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä
Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan yleissäännöksen mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tämän sanaparin merkitystä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessakin yleissäännöksen merkitystä on analysoitu niukasti.
Asiallisuuden ja painavuuden vaatimus edellyttää irtisanomisperusteelta objektiivista hyväksyttävyyttä. Työsuhteen päättäminen ei voi perustua mielivaltaan, syrjivään tarkoitukseen tai esimerkiksi siihen, että työntekijä käyttää laissa turvattuja oikeuksiaan. Asiallisen ja painavan syyn konkreettinen sisältö on arvioitava tapauskohtaisesti, kun irtisanomisperusteen riittävyyttä harkitaan kokonaisarviolla. Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanottaessa kokonaisarviointi kohdistuu siihen, voidaanko työnantajan edellyttää ryhtyvän irtisanomisen sijasta muihin toimenpiteisiin.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen kohdalla laki muuttuu vuonna 2026 siten, että irtisanomiseen riittäisi yksin asiallinen syy. Tuotannollisen ja taloudellisen perusteen kohdalla edellytetään kuitenkin jatkossakin irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta.
Perusteettoman irtisanomisen seuraamukset
Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevat säännökset ovat pakottavia. Niistä ei voida sopimuksin poiketa työntekijän vahingoksi. Jos työntekijä irtisanotaan ilman työsopimuslain mukaista perustetta, työnantajalle voi seurata korvausvelvollisuus työntekijälle.
Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittava korvaus on työsopimuslain mukaan suuruudeltaan 3–24 kuukauden palkka. Puutteellisten tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisperusteiden tilanteissa korvaus voi alittaa kolmen kuukauden palkan, jos työnantajan virheellinen toiminta on vähäinen eikä lainvastaisuus kohdistu työntekijän henkilöön loukkaavasti tai epäasiallisesti.
Korvaus voi koostua työntekijän työttömyydestä aiheutuneiden palkkaetujen menetyksen korvaamisesta (aineellinen vahinko) ja työntekijään kohdistetun loukkauksen korvaamisesta (aineeton vahinko). Työsopimuslain mukainen korvaus on yksinomainen, eli perusteettomasta irtisanomisesta ei voida tuomita muita vahingonkorvauksia. Jos kuitenkin irtisanomisen yhteydessä on esimerkiksi laiminlyöty yhteistoimintalain mukaisia velvollisuuksia tai syyllistytty syrjintään, työntekijä voi olla oikeutettu saamaan hyvitystä vahingonkorvauksen lisäksi.
55 vuotta täyttäneiden laajennettu muutosturva
55 vuotta täyttäneillä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotuilla työntekijöillä muutosturva on muita työntekijöitä laajempi. Siihen kuuluu muutosturvaraha, työvoimaviranomaisen järjestämä vapaaehtoinen muutosturvakoulutus sekä muita työntekijöitä pidempi työllistymisvapaa.
Edellytyksenä laajennettuun muutosturvaan on, että työntekijä on täyttänyt 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivänä ja hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta enintään 30 päivän keskeytyksin. Työnantajan työntekijämäärällä ei ole merkitystä 55 vuotta täyttäneen työntekijän muutosturvan määräytymiseen.
Muutosturvaraha on kertaluonteinen etuus, jonka suuruus vastaa työntekijän noin yhden kuukauden keskimääräistä kuukausipalkkaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Muutosturvaraha rahoitetaan Työllisyysrahastolle maksettavalla työnantajan muutosturvamaksulla. Muutosturvamaksu on maksettava, jos irtisanovan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää vuosittain määritellyn summan (2 455 500 euroa vuonna 2025).
