Mitä tarkoitetaan osingolla in natura, ja mitä seikkoja asiassa tulee ottaa huomioon?
Osinko voidaan maksaa myös muuna omaisuutena kuin rahana (osinko in natura), jos näin yhtiöjärjestyksessä määrätään tai yhtiökokouksessa päätetään, esimerkiksi yhtiön omina osakkeina.
Jos yhtiön kaikki osakkeenomistajat yksimielisesti tai yhtiön ainoa osakkeenomistaja päättävät, osinko voi olla periaatteessa minkä laatuista omaisuutta tahansa (OYL 5:1.2 ja OYL 13:6.4). Muuten yhtiökokouksen päätöksellä osinkona voitaneen kuitenkin jakaa vain sellaista omaisuutta, jota osakkeenomistajat voivat hyödyntää olennaisesti samalla tavoin ja jolla on taloudellista arvoa, kuten yhtiön omistamia toisen yhtiön osakkeita.
Osinko muuna omaisuutena kuin rahana jaetaan tavallisesti yhtenä eränä. Se voidaan jakaa myös kahdessa tai useammassa erässä. Lisäksi se voidaan jakaa kokonaan tai osaksi myöhempänä tilikautena kuin minkä kuluessa siitä päätetään.
Osingonjaossa muuna omaisuutena kuin rahana ei saa asettaa osakkeenomistajia olennaisesti epätasa-arvoiseen asemaan tai tuottaa kenellekään epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella (OYL 1:7). Tällaisena ei ole yleensä pidettävä esimerkiksi sitä, että vähän osakkeita omistaville osakkeenomistajille osinko maksetaan kokonaan rahana ja muille osakkeenomistajille toisen yhtiön osakkeina ja rahana se osa osingosta, joka jää vajaaksi seuraavasta täydestä osakkeesta.
Menettely ei yleensä loukkaa vähän osakkeita omistavia osakkeenomistajia, jos yhden tai vain muutaman toisen yhtiön osakkeen saamisella ei ole suurta taloudellista merkitystä. Lisäksi tässä tilanteessa, jos osakkeet osinkona saava osakkeenomistaja haluaisi rahaa osinkona saamistaan osakkeista, osakkeiden luovutuskustannukset voivat muodostua jopa suuremmiksi kuin osinkona saatujen osakkeiden arvo tai suhteettoman suureksi osaksi siitä.
Osingonjaossa muuna omaisuutena kuin rahana osingon määrä osaketta kohti tulee olla arvoltaan sama. Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, osingon määrä osaketta kohti voi olla erilainen toiseen osakelajiin kuuluvan osakkeeseen verrattuna (OYL 3:1.1–2). Jos osakkeenomistajien saamien osinkojen arvot osaketta kohti ovat eri suuruiset yhtiössä, jossa on yhdenlajisia osakkeita, osakeoikeudesta poikkeavaan osingonjakoon edellytetään kaikkien osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä (OYL 13:6.4).
Omaisuuden, joka osinkona luovutetaan, käypä arvo tulee selvittää, koska osingonjaossa muuna omaisuutena kuin rahana osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa.
Selvityksen tekemisestä huolehtii yhtiön hallitus. Hallitus voi siirtää selvityksen tekemisen toimitusjohtajalle, tämän alaisille tai yhtiön ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Selvitys tulee säilyttää asianmukaisesti. Laissa ei ole säädetty mitään maksimiaikaa selvityksen säilyttämiselle. Selvitystä tulee säilyttää niin kauan kuin sillä voidaan olettaa olevan oikeudellista merkitystä, esimerkiksi hallituksen jäsenen vastuun kannalta.
Yhtiökokous tai hallitus silloin, kun yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään osingosta, voi vapaasti päättää myöhemmän ajankohdan osingonjaolle kuin päätöspäivän. Jos yhtiökokous ei ole päättänyt osingonmaksun ajankohdasta silloin, kun yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään osingosta, mutta on kuitenkin päättänyt tietyn suuruisesta osingosta, hallituksen myöhemmin tekemä osinkopäätös on yleensä tulkittava niin, että osinko on nostettavissa samana päivänä kuin osinkopäätös on hallituksessa tehty.
Suositeltavaa on, että osinkona luovutettavan omaisuuden kirjanpitoarvo ja käypä arvo esitetään sekä hallituksen osingonjakoehdotuksen yhteydessä että yhtiökokouksen pöytäkirjassa.
