Toimialan määrittely osakeyhtiössä

OYL:n mukaan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön toimiala ja se, että yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa (OYL 2:3.1:n 3-kohta ja OYL 6:27.2). Lisäksi OYL:ssa on säädetty, että yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on OYL:n tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen (OYL 1:9). Muita yhtiöjärjestyksen toimialamääräystä koskevia säännöksiä OYL:ssa ei ole.

Yhtiön toimiala

Yhtiön toimialalla tarkoitetaan sitä liiketoiminnan alaa, jolla yhtiö toimii. Yhtiön toimiala voi olla esimerkiksi kauppa, koulutus, maatalous, erilaiset palvelut, kuten laki- tai taloushallintopalvelut, rakentaminen, teollisuus, terveydenhuolto, tai mikä tahansa muu ala, jolla yhtiö tuottaa tuotteita tai palveluita. Yhtiön toimialana voi olla myös pelkästään arvopapereiden omistaminen ja hallinta.

Kaksi tai useampi toimiala

Yhtiö voi toimia myös kahdella tai useammalla eri toimialalla. Jos yhtiö toimii yhtä useammalla eri toimialalla (monitoimialayhtiö), kaikkien eri toimialojen on ilmettävä yhtiöjärjestyksen toimialaa koskevasta määräyksestä.

Yleistoimiala

Yhtiöjärjestyksessä yhtiön toimiala voidaan ilmoittaa niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta (HE 109/2005 vp s. 44). Hallituksen esityksessä kaikkea laillista liiketoimintaa ei ole tarkemmin määritelty. Kaupparekisterin internetsivujen ohjeiden mukaan yleistoimiala voidaan ilmoittaa esimerkiksi muodossa ”yleistoimiala” tai ”kaikki laillinen liiketoiminta”.

Pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastainen toimialamääräys

Yhtiöjärjestykseen ei saa ottaa toimialamääräystä, joka on OYL:n tai muun lain pakottavan säännöksen tai hyvän tavan vastainen. Tällaisia yhtiöjärjestyksen määräyksiä ovat esimerkiksi sellaiset toimialamääräykset, jotka ovat yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja arvojen vastaisia, kuten esimerkiksi laillisen valtiovallan kyseenalaistaminen, yleisen järjestyksen vaarantaminen, vähemmistöryhmien syrjiminen, tasa-arvon vähentäminen, ympäristön turmeleminen, vaarallisten tartuntatautien levittäminen ja rikollisen toiminnan edistäminen.

Toimialan määräämisestä yhtiöjärjestyksessä

OYL:ssa ei ole säännöksiä siitä, kuinka täsmällisesti tai yksityiskohtaisesti yhtiön toimiala tulisi yhtiöjärjestyksessä määrätä. Yhtiön toimialaa ei kuitenkaan tule yhtiöjärjestyksessä määrätä epämääräisesti tai niin laveasti, ettei yhtiöjärjestyksestä tosiasiassa käykään ilmi, millä toimialalla tai millä eri toimialoilla yhtiö toimii.

Laaja toimiala tai yleistoimiala voi vaikeuttaa yhtiön toiminimen rekisteröintiä. Syynä tähän on se, että yhtiön toiminimen täytyy erottua selvästi jo rekisteröidyistä toiminimistä, ja että toiminimi ei saa olla sekoitettavissa suojattuun toiminimeen, rekisteröimättömään (toissijaiseen) tunnukseen tai tavaramerkkiin. Sekoitettavuus tulee yleensä kyseeseen silloin, kun kyseessä on sama tai samankaltainen toimiala. Kaupparekisterin internetsivujen ohjeiden mukaan samalla tai samantyyppisellä toimialalla toimivien yhtiöiden nimien on erotuttava toisistaan selkeämmin kuin eri toimialalla toimivien.

Yhtiön toiminimisuoja määräytyy viime kädessä yhtiön tosiasiallisen toiminnan perusteella eikä sen mukaan, miten yhtiön toimiala on määrätty yhtiöjärjestyksessä. Yhtiön varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan tavanomaisesti yhtiön tarkoituksen ja toimialan mukaista toimintaa, jota myös tosiallisesti harjoitetaan, sekä vakiintunutta toimintaa, vaikkei sitä yhtiöjärjestykseen merkityssä toimialamääräyksessä mainittaisikaan (KILA 2001/1642).

Yleistoimiala voi olla erityisesti vähemmistöosakkeenomistajien kannalta ongelmallinen, koska tällöin yhtiön hallitus pystyy pelkästään omin päätöksin muuttamaan yhtiön toiminnan aivan toisenlaiseksi siitä, mitä se oli silloin, kun osakkeenomistajat sijoittivat varojaan yhtiöön.

Yleistoimialamääräyksen käyttö yhtiöjärjestyksessä on suositeltavaa lähinnä vain silloin, kun yhtiöllä on yksi osakkeenomistaja tai kun yhtiö on tarkoitettu tosiasiassa olemaan vain yhden henkilön määräysvallassa. Muissa tilanteissa on syytä yksityiskohtaisesti harkita toimialamääräyksen sisältöä.

Luvanvarainen toiminta

Toimialamääräys yhtiöjärjestyksessä ei ole puhtaasti yhtiön sisäinen asia. Eräillä toimialoilla toimiminen vaatii viranomaisen tai muun tahon vahvistuksen tai hyväksymisen. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi pankki- ja vakuutustoiminta, sijoituspalvelutoiminta, asunnonvälitys, vartiointiliike, teletoiminta sekä asianajotoiminta. Vahvistuksen tai hyväksymisen saamisen edellytykset vaihtelevat eri toimialoilla. Jotta yhtiö voi harjoittaa esimerkiksi asianajotoimintaa, sen on saatava lupa Suomen Asianajajien hallitukselta. Luvan saaminen edellyttää, että se täyttää tietyt tarkemmin määritettävät ehdot yhtiöjärjestyksen määräysten ja muiden asianajotoimintaan liittyvien asioiden osalta.

Toimialamääräyksen tulkitseminen

Toimialaa koskevaa yhtiöjärjestyksen määräystä ei yleensä saa tulkita kovin kirjaimellisesti. Asian luonteesta johtuva lähellä yhtiöjärjestyksessä määrättyä toimialaa oleva toiminta on sallittua samoin kuin toiminta, joka palvelee yhtiön toimintaa toimialallaan (toimialaliukuma; HE 27/1977 vp s. 58).
Käytännössä yhtiön toimialaksi mainitaan usein myös kiinteistöjen tai arvopaperien omistaminen.

Edellinen määräys lienee usein otettu yhtiöjärjestykseen lainhuudon saamisen helpottamiseksi. Ilman tällaista yhtiöjärjestyksen määräystäkin yhtiö saa omistaa ja hallita kiinteistöjä, jos tämä palvelee yhtiön toimintaa sillä tai niillä toimialoilla, jotka yhtiöjärjestyksessä on määrätty yhtiön toimialaksi tai toimialoiksi. Samoin yhtiö voi sijoittaa liikeneviä rahoitusvarojaan tilapäisesti arvopapereihin ilman tätä tarkoittavaa määräystä yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiö kuitenkin alkaa muun toimintansa ohella harjoittaa varsinaista arvopaperikauppaa, tämä on määrättävä yhtiöjärjestyksessä yhtiön yhdeksi toimialaksi.

Monitoimialamääräyksen mukainen toiminta

Jos yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on kaksi tai useampia toimialoja, tämä ei velvoita yhtiötä toimimaan jokaisella yhtiöjärjestyksessä määrätyllä toimialalla. Jos yhtiö kuitenkin aikoo muuten kuin tilapäisesti luopua toimimasta sellaisella yhtiöjärjestyksessä mainitulla tietyllä toimialalla, joka muodostaa pääosan yhtiön toiminnasta, tämä ei ole yleensä laillista muuten kuin yhtiöjärjestystä muuttamalla. Yhtiöjärjestyksestä tulisi poistaa tämä toimiala. Tilanne on sama, jos yhtiön toimielimet tekevät sellaisen päätöksen, joka tosiasiassa merkitsee, että yhtiö ei enää sen jälkeen toimi pääasiallisella toimialallaan. Näin on esimerkiksi silloin, jos yhtiö myy kaiken tähän toimialaan kuuluvan varallisuuden. Yleensä yhtiön päätoimialaksi on katsottava toiminta, josta kertyy yli 50 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Ratkaisut tässä yhteydessä ovat kuitenkin osittain tapauskohtaisia.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä osuus asianomaisella toimialalla on yhtiön tulokseen, ja muihinkin seikkoihin.

Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, yhtiön tilintarkastajan tehtävänä on hallinnon tarkastuksen yhteydessä arvioida, onko yhtiön toiminta ollut yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen mukaista vai ei. Jos yhtiön toiminta on olennaisesti vastoin yhtiöjärjestyksessä määrättyä toimialamääräystä, yhtiön tilintarkastajan on huomautettava tästä tilintarkastuskertomuksessa (TTL 3:5.5).

Toimialamääräyksen muuttaminen

Toimialaa koskevaa yhtiöjärjestyksen määräystä voidaan muuttaa kuten muitakin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Yhtiöjärjestyksen muutoksella yhtiön toimiala voidaan muuttaa toiseksi toimialaksi, lisätä yksi tai useampi uusi toimiala, jolloin yhtiö muuttuu monitoimialayhtiöksi tai jatkaa toimintaansa monitoimialaisempana yhtiönä kuin ennen yhtiöjärjestyksen muutosta taikka poistaa yhtiöjärjestyksestä yksi tai useampi toimiala, jolloin yhtiö muuttuu yhden toimialan yhtiöksi taikka jatkaa edelleen monitoimialayhtiönä.

Pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksen muutospäätös edellyttää, että sitä kannattaa vähintään 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja 2/3 siellä edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksessä tätä vaatimusta voidaan kiristää, mutta ei lieventää. Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity.

Toimialamääräyksen rajoitus

Toimialaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys rajoittaa yhtiön toimielinten päätöksenteko oikeutta (toimivaltaa). Yhtiön toimielimet saavat toimia vain yhtiön toimialan puitteissa. Tämä koskee sekä yhtiön toimintaa yleensä että yhtiön yksittäisiä oikeustoimia.

Yhtiön toimiala ei kuitenkaan yleensä rajoita kaikkien osakkeenomistajien oikeutta heidän ollessa yksimielisiä tai yhtiön ainoan osakkeenomistajan oikeutta päättää oikeustoimista, jotka menevät yhtiön toimialan ulkopuolelle.

Yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa myös edustajan toimivaltaa (OYL 6:27.2). Edustajan kelpoisuutta ei kuitenkaan voida tehokkaasti rajoittaa tällaisella määräyksellä (HE 109/2005 vp s. 89). Yhtiön edustaja saa edustaa vain yhtiön toimialan puitteissa.

Edustajan kelpoisuudella tarkoitetaan oikeutta tehdä oikeustoimia yhtiön puolesta, mikä määräytyy lähinnä OYL:n nojalla (OYL 6:17 ja OYL 6:25). Lisäksi edustajan kelpoisuutta voidaan säännellä yhtiöjärjestyksen määräyksin tai yhtiön asianomaisen toimielimen päätöksellä yksittäisten edustajien osalta niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus edustaa yhtiötä.

Edustajan toimivalta määräytyy yhtiöjärjestyksen määräysten sekä yhtiön edustajaa ylempien toimielimien eli yhtiökokouksen ja hallituksen pätevien päätösten tai näiden antamien ohjeiden nojalla. OYL:n mukaan toimivaltaan luetaan kuuluvaksi myös yhtiöjärjestyksessä määrätty yhtiön toimiala, jolloin myös yhtiön tarkoitus voidaan lukea siihen kuuluvaksi. Edustajan toimivallassa on kysymys siitä, millaisten oikeustoimien tekemiseen edustaja on oikeutettu suhteessa yhtiöön. Edustaja ylittää toimivaltansa esimerkiksi, jos hän tekee oikeustoimen yhtiön puolesta, vaikka siitä ei ole yhtiössä asianmukaisesti päätetty.

Toimien sitovuus

Jos yhtiön toimielimet sitoutuvat yhtiön puolesta oikeustoimeen, joka menee yhtiön toimialan ulkopuolelle, oikeustoimi sitoo siitä huolimatta yhtiötä, paitsi jos se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä (OYL 6:27.2 ja OYL 6:28.1:n 3-kohta). Riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena ollut henkilö tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on rekisteröity (OYL 6:28.2). Yhtiöllä on siten todistustaakka siitä, että kolmas henkilö tiesi yhtiön toimialasta tai että olosuhteet asiassa olivat sellaiset, ettei hän voinut olla siitä tietämätön.

Jos yhtiön puolesta tehty oikeustoimi perustuu kaikkien osakkeenomistajien päätökseen tai on saanut heidän hyväksymisensä tai yhtiön ainoan osakkeenomistajan hyväksymiseen, oikeustoimi sitoo yhtiötä, vaikka oikeustoimen toinen osapuoli olisi ollutkin tietoinen siitä, että oikeustoimi ei mahdu yhtiöjärjestyksessä määrätyn toimialan puitteisiin.

Vahingonkorvaus

Jos muiden kuin kaikkien osakkeenomistajien päättämästä tai hyväksymästä tai yhtiön ainoan osakkeenomistajan hyväksymästä yhtiön toimialan ulkopuolelle menneestä oikeustoimesta on aiheutunut yhtiölle tai muulle vahinkoa, yhtiön puolesta asiasta päättäneet tai muuten toimineet yhtiön toimielinten jäsenet tai jopa osakkeenomistajat ovat velvolliset korvaamaan aiheuttamansa vahingon niiden periaatteiden mukaan, jonka yhtiöjärjestyksen vastainen menettely aiheuttaa. Korvaus-
vastuu on riippumaton siitä, sitooko toimialan ulkopuolelle mennyt oikeustoimi yhtiötä vai ei.