Taloushallinto on huoltovarmuuskriittinen toimiala
Tällä vuosikymmenellä käsitettä huoltovarmuus on käytetty ja liitetty varsin hövelisti eri asioihin, tuotteisiin, palveluihin tai toimenpiteisiin. Termistä muodostui jossain vaiheessa julkisessa keskustelussa kaikkivoipainen valttikortti, jolla perusteltiin päätöksiä tai ehdotuksia poliittisen kentän koko spektrillä puolesta ja vastaan.
Huoltovarmuuden toteuttamista on hankalaa tai käytännössä mahdotonta määrätä yksinomaan viranomaispäätöksellä, vaan sen tavoitteiden toteutuminen perustuukin suomalaisen yrityskentän tahtoon toteuttaa vapaaehtoisia toimia oman varautumisensa kohentamiseksi. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta varautumisesta puhuttaessa ei voida ohittaa käsitettä liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta. Tämä tarkoittaa menetelmää ja prosessia, jolla yksittäinen yritys pyrkii turvaamaan oman liiketoimintansa jatkuvuutta tunnistamalla mahdollisia riskejä ennalta ja valmistautumaan häiriön aiheuttamasta tuotanto- tai palvelukatkoksesta palautumiseen.
Yhteinen etumme on pitää talouselämän tuotanto käynnissä vaikeimmissakin olosuhteissa.
Liiketoiminnan kannalta jatkuvuuden suunnittelu tuo turvaa ja vahvistaa asiakkaiden luottamusta palveluntuottajan kykyyn reagoida odotettuihin ja odottamattomiin häiriöihin. Suunnittelussa on hyvä muistaa taloushallintoalan liiketoiminnan perusluonne, eli tuotamme palveluita asiakkaillemme, jotta he voivat keskittyä oman liiketoimintansa harjoittamiseen häiriöttömästi ja laadukkaasti. Kuten me taloushallintoalalla, myös moni asiakkaistamme tuottaa huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kannata keskeisiä palveluita, joita ilman meidänkin arkemme hankaloituu. Siksi on yhteinen etumme pitää talouselämän tuotanto käynnissä vaikeimmissakin olosuhteissa.
Taloushallinto osaksi Huoltovarmuusorganisaatiota
Huoltovarmuusorganisaatio on järjestäytynyt sektoreihin ja pooleihin, joista kukin edustaa yksittäistä huoltovarmuuskriittistä toimialaa ja pyrkii parantamaan toimialan vapaaehtoista varautumista.
Huoltovarmuuskeskuksen hallitus päätti syksyllä 2023 taloushallintoalan poolin perustamisesta osaksi finanssialan sektoria, ja poolin varsinainen toiminta käynnistyi kevään 2024 aikana. Tällä päätöksellä taloushallintoala tunnistettiin huoltovarmuuskriittiseksi toimialaksi, jolla on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta myös poikkeusoloissa. Jokainen taloushallintoalalla työskentelevä siis turvaa omalta osaltaan Suomen huoltovarmuutta.
Taloushallintoalan huoltovarmuuden tavoitteet on johdettu laista huoltovarmuuden turvaamiseksi, joka edellyttää väestön toimeentulon turvaamista sekä talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen turvaamista. Vuonna 2024 toteutetun taloushallintoalan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan nykytilan selvityksen tulokset eivät kaikilta osin mairittele toimialamme kykyä reagoida häiriöihin ja toipua niistä kohtuullisessa ajassa. Moni organisaatio uskoo kykenevänsä ratkaisemaan ongelmat ilman ennakkovalmistautumista tai -suunnittelua.
Toisaalta selvitys paljasti asenteen varautumisen toimenpiteitä kohtaan olevan myönteinen ja tahtoa tehdä toimenpiteitä oman yrityksen jatkuvuudenhallinnan eteen löytyvän. Tähän tahtoon ja potentiaaliin taloushallintoalan pooli pyrkii tukeutumaan tarjoamalla erilaisia työkaluja, joilla kaikenkokoiset ja -tyyppiset alamme toimijat kykenevät toteuttamaan omaa varautumista ja jatkuvuudenhallintaa parantavia toimia itsenäisesti.
Nykytilan selvityksen tulosten perusteella taloushallintoalan tietoturvan käytännöt ovat yksi merkittävä parannusalue.
Tietojärjestelmät ja tietoturva korostuvat
Nykytilan selvityksen tulosten perusteella taloushallintoalan tietoturvan käytännöt ovat yksi merkittävä parannusalue. Tätä tilannetta paikkaamaan vuosien 2024 ja 2025 aikana Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Taloushallintoliitto ovat tuottaneet koulutuspaketin, joka on räätälöity taloushallintoalan yrityksille parantamaan tietoturvan tasoa.
Koulutuskokonaisuudessa on kohdennettuja sisältöjä taloushallintoalan asiantuntijoille, johdolle ja IT-hallinnosta vastaavalle henkilöstölle. Koulutuspaketti sisältöineen on saatavilla Taloushallintoliiton verkkosivuilla ja sitä ylläpidetään, eli se säilyy ajantasaisena myös tulevaisuudessa, joten suosittelen lämpimästi näiden koulutusten sisällyttämistä vaikkapa tilitoimiston omaan vuosikelloon.
Jo julkaistujen koulutusten teemaa jatkamaan taloushallintoalan pooli valmistelee Taloushallintoalan Tietoturvan Tiekartta -nimisen palvelun julkaisua vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla. Tiekartta hyödyntää aiemmassa projektissa luodun TAKTI-mallin mukaisia tietoturvan käytänteitä ja tarjoaa käyttäjälleen verkkopohjaisen palvelun, jossa yritys voi selvittää oman tietoturvansa tason ja laatia sen pohjalta selkeän aikataulutetun suunnitelman tietoturvan parantamiseksi halutulle tasolle. Sekä opetussisällöt että tiekartan aineisto on räätälöity nimenomaisesti taloushallintoalan erityispiirteitä, esimerkiksi pilvipalveluiden laajaa käyttöä, ajatellen.
Vaikka tietoturva on keskeinen ja näkyvä osa toimialamme varautumista, on silti syytä muistaa, että tietoturva on vain yksi osa-alue laajemmasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi henkilöstön saatavuutta, jaksamista ja kriisinsietokykyä on aiheellista pohtia ennen varsinaisen häiriön kohtaamista.
Vuosi 2026: koulutuksia, viestintää ja varautumissuunnittelua
Yksi taloushallintoalan poolin vuoden 2026 painopisteistä tulee olemaan viestintä. Pooli tulee järjestämään kuukausittaisia webinaareja, joissa on vaihtuva teema. Yhteistä kaikille aiheille on kytkös varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan taloushallinnon alalla. Webinaareissa käydään läpi käytännönläheisesti yksi aihe tai osa-alue kerrallaan ja osallistujille annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheesta. Koulutuksen jälkeen osallistuja kykenee suunnittelemaan ja toimeenpanemaan varautumista parantavia toimia omassa organisaatiossaan.
Näiden tilaisuuksien tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen tukea oman varautumisen kehittämiseksi taloushallintoalan yrityksissä, eli webinaareihin voi ja kannattaa osallistua, vaikka yrityksessänne ei vielä olisikaan valmista varautumissuunnitelmaa tai häiriötilanteiden pelikirjaa. Lisätietoa webinaarisarjasta julkaistaan Taloushallintoliiton verkkosivuilla loppuvuonna 2025.
Taloushallintoalalle on määritetty kolme huoltovarmuuskriittistä prosessia: 1) Palkkahallinnon prosessi, 2) Yritysten välisen maksuliikenteen varmistaminen ja 3) Arvolisäverojen maksuun liittyvä prosessi. Nämä perustuvat jo aiemmin mainittuun lakiin huoltovarmuuden turvaamisesta sekä lokakuussa 2024 julkaistuun valtioneuvoston päätökseen koskien huoltovarmuuden tavoitteita. Poolin tehtävänä on edistää näiden tavoitteiden toteutumista omassa toiminnassaan, ja siksi pooli on keskittynyt vuonna 2025 luomaan pohjaa koko toimialan yhteiselle varautumissuunnittelulle.
Kuluvan vuoden aikana tulemme julkaisemaan mallin ja dokumenttipohjan, jonka avulla taloushallintoalan yritykset voivat kirjata omia suunnitelmiaan ja toimenpiteitään, joilla turvataan kolmen huoltovarmuuskriittisen prosessin toteutuminen mahdollisen häiriön sattuessa. Varautumisen malli ja dokumenttipohjat tulevat vapaasti ja maksuttomasti kaikkien alan yritysten käyttöön. Vuoden 2026 aikana järjestettävissä webinaareissa tähän kokonaisuuteen tullaan viittaamaan ja palaamaan useasti, ja tilaisuuksissa osallistujat voivatkin sparrata omia suunnitelmiaan.
Finanssisektori huoltovarmuuden mahdollistajana
Taloushallintoalan pooli on osa finanssialan sektoria, jossa teemme läheistä yhteistyötä rahoitus- ja vakuutusalojen poolien kanssa. Nämä ovat meille luontaiset yhteistyötahot, koska keskinäisriippuvuus ja yhteiset prosessit ohjaavat kaikkien kolmen toimialan päivittäistä työtä. Ilman pankkeja maksuaineistot tai palkka-aineistot eivät liikahda eteenpäin, ja toisaalta nykypäivänä pankit ovat täysin riippuvaisia taloushallinnon tuottamasta maksuaineistosta.
Yleistäen voisi sanoa, että taloushallinto ja sen järjestelmät ovat nykypäivänä yritysten pääasiallinen käyttöliittymä omiin varoihin ja rahaliikenteeseen. Yhteistä finanssisektorin toimialojen tuottamille palveluille on, että useimmat niistä ovat päivittäisessä elämässä näkymättömiä, mutta moderni yhteiskuntamme on niistä täysin riippuvainen. Ilman finanssisektorin tuottamia palveluita laivat tai rekat eivät liiku. Yritysten henkilöstö tuskin tule töihin ilman luottamusta palkanmaksuun.
Keskustelussa varautumisesta ja huoltovarmuudesta nämä itsestään selvinä pidetyt palvelut jäävät usein taka-alalle. Materiaalinen varautuminen ja varmuusvarastot ruuan, veden tai lääkkeiden osalta ovat yksinkertaisia konsepteja ymmärtää ja toimeenpanna, mutta niiden tarjoama apu on hetkellinen ja tilapäinen. Jotta yhteiskunta voi palautua häiriöstä ja käynnistää tuotantoa uudestaan, tarvitaan taloushallintoalan ja finanssisektorin toimivia palveluita. Tämä edellyttää finanssisektorin joskus monimutkaistenkin arvoketjuun nojaavien prosessien turvaamista ja ripeää palautumista.
Jos tarkastelemme oppeja Ukrainasta ennen ja jälkeen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan, voidaan nähdä, että finanssisektoriin kohdistui laajasti tietoverkkohyökkäyksiä jo ennen varsinaista sotilaallisen voimankäytön vaihetta. Pian alkushokin jälkeen yhteiskunnallisten toimintojen palautuessa mahdollisimman lähelle normaalitilannetta finanssisektorin palveluiden odotettiin toimivan häiriöttömästi.
Suomessakin on viime vuosina spekuloitu laajasti sotilaallisen uhan kohdistumisesta meihin, ja siksi kannattaa pohtia myös sotilaallisen voimankäytön vaikutuksia meidän toimialaamme. Alkuvaiheessa toimialamme kohdistuu todennäköisesti erilaisia kyberhyökkäysyrityksiä, ja niin sanotun harmaan vaiheen tai hybridisodankäynnin vaiheessa talouden infrastruktuuria voidaan pyrkiä horjuttamaan.
Tavoitteena tällä voi olla yleisen mielialan heikentäminen ja kansallisen puolustuskyvyn toimintaedellytysten kaventaminen. Sotilaallisen voimankäytön uhan ohella taloushallintoalaa uhkaa arkipäiväisempi verkkorikollisuus. Tämä ilmenee erilaisina tunnusten kalastelukampanjoina, joiden pyrkimyksenä on saada käyttäjätilejä hallintaan ja siten saavuttaa taloudellista hyötyä rikollisille.
Erilaisista uhkakuvista riippumatta taloushallintoalalla työskentelevinä meidän tehtävämme on turvata kolmen huoltovarmuuskriittisen prosessin riittävä toiminta kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttää varautumista ja suunnittelua etukäteen, jotta häiriön sattuessa meillä on suunnitelma, miten palautamme tilanteen mahdollisimman lähelle normaalia mahdollisimman nopeasti.
