Konkurssi ja työ­suhteet – mitä tapahtuu työn­tekijälle?

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, on konkurssipesän pesänhoitajan ensi tilassa huolehdittava työntekijöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista, kuten työsopimusten irtisanomisesta, palkkasaatavien selvittämisestä ja palkkaturvasta. Konkurssi johtaa yleensä liiketoiminnan lopettamiseen ja työsuhteiden päättämiseen, mutta työsuhteet voivat myös jatkua, jos konkurssipesä suorittaa liikkeen luovutuksen tai jatkaa velallisen liiketoimintaa.

Työnantajan konkurssi ja työsuhde

Työnantajan konkurssi ei automaattisesti päätä työntekijän työsuhdetta, vaan työsuhde jatkuu entisin ehdoin. Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, palkanmaksuvelvollisuus mukaan lukien, siirtyvät kuitenkin konkurssin alkamisesta lähtien työnantajan konkurssipesälle.

Pesänhoitajan ensimmäisiin tehtäviin konkurssin alkaessa kuuluu lähes aina työntekijöiden irtisanominen. Konkurssitilanteessa irtisanomisaika on 14 päivää. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään konkurssin perusteella työsopimuksen kestosta ja tyypistä riippumatta, eli määräaikainenkin työsuhde voidaan irtisanoa konkurssin perusteella. Konkurssipesä voi irtisanoa myös ennen konkurssin alkamista irtisanotun tai irtisanoutuneen työntekijän, jos työntekijän irtisanomisaika saadaan konkurssin perusteella suoritettavalla irtisanomisella lyhenemään muutoin sovellettavasta irtisanomisajasta. Työntekijää ei voida irtisanoa konkurssin perusteella ennen konkurssin alkamista.

Konkurssitilanteessa irtisanomisaika on 14 päivää.

Tietyissä tilanteissa työsuhde voi jatkua konkurssista tai sen vuoksi suoritetusta irtisanomisesta huolimatta. Konkurssi eräännyttää pääsääntöisesti kaikki saatavat velallisen ja velkojan välisessä suhteessa. Näin ollen myös esimerkiksi korvaukset konkurssiin asti kertyneistä pitämättömistä lomista tai työajanlyhennysvapaista erääntyvät maksettavaksi konkurssihetkellä. Tästä syystä konkurssitilanteissa pääsääntöisesti esimerkiksi lomalaskenta alkaa konkurssin jälkeen alusta, vaikka työntekijän työsuhde jatkuisikin muilta osin ehdoiltaan ennallaan.

Konkurssipesä työnantajana

Toisinaan konkurssipesällä on tarjota työtä irtisanotulle työntekijälle irtisanomisajan päättymisen jälkeen solmittavan lyhyen määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Esimerkiksi velallisen työsuhteinen kirjanpitäjä on usein tarkoituksenmukaista palkata konkurssipesään velallisen kirjanpidon loppuunsaattamisen ajaksi.

Mitään velvollisuutta konkurssipesällä ei kuitenkaan ole palkata vanhoja työntekijöitä, ja konkurssipesä voi vapaasti valita, kenen kanssa se haluaa solmia työsopimuksen. Työntekijä ja konkurssipesä voivat soveltuvan lainsäädännön puitteissa sopia tällaisen työsuhteen ehdoista, eikä työsuhdetta ole välttämätöntä jatkaa entisin ehdoin. Tällöin työntekijän vanha työsuhde ei jatku, vaan työntekijä solmii uuden työsopimuksen konkurssipesän kanssa vanhan työsuhteen päättymisen jälkeen.

Konkurssipesä voi myös joskus poikkeuksellisesti päättää olla irtisanomatta työntekijöiden työsuhteita konkurssin alkamisen yhteydessä. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi liikkeen luovutusta valmisteltaessa tai silloin, jos konkurssipesä aikoo ryhtyä jatkamaan velallisen liiketoimintaa. Mikäli konkurssipesä ei irtisano työsuhteita, jatkuvat työsuhteet ennallaan entisin ehdoin konkurssista huolimatta. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin käytännössä harvinaisia, sillä konkurssipesän intressissä on lähes aina irtisanoa työntekijät konkurssin ensimmäisinä päivinä olosuhteista riippumatta.

Liikkeen luovutus konkurssissa

Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti – kuitenkin siten, että luovuttaja on luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Konkurssitilanteessa luovutuksensaajan vastuuseen on kuitenkin säädetty merkittävä poikkeus edellä mainittuun. Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei nimittäin vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista. Säännöksen taustalla on pyrkimys helpottaa liikkeen luovutusta konkurssissa. Lain kiertämisen estämiseksi on kuitenkin säädetty, että luovutuksensaaja joutuu vastaamaan kyseisistä saatavista, jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

Tavanomaisesti liikkeen luovutus konkurssissa tapahtuu tilanteessa, jossa konkurssipesä luovuttaa velallisen toiminnallisen osan osana konkurssirealisaatiota kolmannelle. Toisinaan konkurssiyrityksen liiketoimintaa ryhtyy jatkamaan uusi toimija ilman, että konkurssipesä varsinaisesti luovuttaa tälle konkurssipesän omaisuutta tai on muullakaan tavalla myötävaikuttamassa toiminnan jatkamiseen.

Tällaisessakin tilanteessa voidaan tulkita olevan kysymys liikkeen luovutuksesta, jos liikkeen luovutuksen tunnusmerkit täyttyvät, jolloin liikkeen luovutusta konkurssitilanteessa koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi. Mikäli kyseessä ei katsota olevan liikkeen luovutus, ei toiminnan jatkamisesta seuraa pääsääntöisesti mitään velvoitteita velallisyhtiön työntekijöitä kohtaan.

Liikkeen luovutustilanteissa lähtökohtaisesti työsuhteen ehdot säilyvät ennallaan, eikä luovutuksensaajalla ole oikeutta poiketa niistä työntekijän vahingoksi. Jos konkurssipesä on irtisanonut työntekijöitä konkurssin perusteella ennen liikkeen luovutusta, luovutuksensaaja ei ole velvollinen ottamaan konkurssipesän irtisanomia työntekijöitä takaisin työsuhteeseen, jos työsuhde on ehtinyt päättyä ennen liikkeen luovutusta. Työsopimuslaissa säädettyä takaisinottovelvollisuutta ei nimittäin ole tilanteessa, jossa työsopimus on irtisanottu työnantajan konkurssin perusteella. Toisaalta oikeuskäytännössä on katsottu, että jos konkurssipesä on irtisanonut työsopimukset konkurssin alettua, mutta työsuhteet eivät ole ehtineet päättyä ennen konkurssipesän toimesta tapahtuvaa liikkeen luovutusta, konkurssipesän suorittamat irtisanomiset jäävät tehottomiksi.

Palkkaturva konkurssitilanteessa

Palkkaturva on menettely, jossa valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvahakemusten käsittelyä hoitaa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö. Työnantajan konkurssissa palkkaturvaa voi hakea työntekijöiden lukuun myös konkurssipesä.

palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 19 000 euroa.

Palkkaturvana voidaan maksaa vain selvät ja riidattomat työsuhdesaatavat, ja palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 19 000 euroa. Saatavaa on haettava maksettavaksi palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Määräaika perustuu lakiin ja on ehdoton. Pääsäännön mukaan konkurssi eräännyttää saatavat velallisen ja velkojan välisessä suhteessa. Näin ollen konkurssin alkamiseen mennessä kertyneet erääntymättömät saatavat pääsääntöisesti erääntyvät maksettaviksi konkurssiin asettamispäivänä.

Palkkaturvaviranomainen arvioi saatavakohtaisesti, voidaanko saatava maksaa palkkaturvana. Lähtökohtaisesti palkkaturvana maksetaan kaikenlaiset työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten palkka, erilaiset palkan lisät, ylityökorvaukset, lomakorvaukset ja lomarahat. Esimerkiksi lomaraha maksetaan kuitenkin vain, jos sovellettavassa työehtosopimuksesta on siitä nimenomaisesti mainittu. Palkkaturvana maksetaan myös tavanomaiset ja kohtuulliset, työn suorittamisesta aiheutuneet matka- tai muut kustannukset, jotka kuuluvat työnantajan maksettaviksi.

Konkurssipesän nopeutettu palkkaturvahakemus

Pesänhoitaja voi KEHA-keskuksen suostumuksella hakea työntekijöiden saatavia työntekijöiden lukuun konkurssipesän palkkaturvahakemuksella. Tällöin palkkaturvan hakeminen tapahtuu niin sanotussa nopeutetussa palkkaturvamenettelyssä, jossa pyritään siihen, että työntekijöiden lopputilit saadaan maksettua kahden viikon irtisanomisajan päättymiseen mennessä, jolloin konkurssipesä välttyy maksamasta odotusajan palkkaa.

Konkurssipesän hakiessa palkkaturvaa työntekijöiden lukuun, voi usein sinällään aiheellisiakin työsuhdesaatavia jäädä palkkaturvaviranomaisen määräyksestä nopeutetun palkkaturvahakemuksen ulkopuolelle. Palkkaturvaviranomainen saattaa menettelyn sujuvuuden varmistamiseksi jättää hyväksymättä nopeutetussa menettelyssä saatavia, joiden perusteeseen, määrään tai palkkaturvana maksamisen edellytyksiin liittyy selvitystarvetta tai tulkinnanvaraisuutta. Tällaisia saatavia voivat tyypillisesti olla esimerkiksi työaikapankkiin perustuvat saatavat. Tällaisessa tilanteessa pesänhoitajan tulee ohjeistaa työntekijöitä tekemään omat palkkaturvahakemukset.

Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä. Konkurssipesä on velvollinen maksamaan valtiolle takaisin palkkaturvana maksetut massavelkaiset työsuhdesaatavat. KEHA-keskus valvoo konkurssissa sellaiset palkkaturvana maksetut työsuhdesaatavat, jotka kuuluvat konkurssivelallisen maksettaviksi.

Palkkaturvahakemus ja palkanlaskenta konkurssitilanteessa käytännössä

Velallisen palkanlaskijalla on käytännössä keskeinen rooli maksamattomien työsuhdesaatavien selvittämisessä. Pesänhoitajan tulee luoda keskusteluyhteys palkanlaskijan ja KEHA-keskuksen välille palkkaturvamenettelyn kannalta oikeansisältöisten palkkalaskelmien laatimiseksi, ja palkanlaskijan tulee käytännössä aloittaa palkanlaskenta pesänhoitajan ja palkkaturvaviranomaisen ohjauksessa välittömästi konkurssin alettua.

Palkanlaskenta voidaan konkurssissa tehdä velallisen palkanlaskentajärjestelmässä. Palkkaturvana haettavat saatavat tulee sisällyttää eri palkkalaskelmille jaoteltuina valvottaviin saataviin, massavelkaisiin saataviin ja mahdollisen konkurssimenettelyä edeltäneen yrityssaneerauksen aikaisiin saataviin. Yhtä työntekijää kohden saatetaan näin ollen tarvita kolme erilaista palkkalaskelmaa. Valmiit palkkalaskelmat tulee toimittaa KEHA-keskukselle tarkastettaviksi jo ennen konkurssipesän palkkaturvahakemuksen toimittamista.

Konkurssipesä hakee kaikkien työntekijöiden palkkoja yhdellä hakemuksella. Pesä liittää hakemukseen palkkalaskelmat sekä yhteenvedon saatavista. Konkurssipesä hakee bruttomääräisiä palkkasaatavia vähennettynä työntekijän eläkemaksulla ja työttömyysvakuutusmaksulla.

Kun konkurssipesä hakee saatavia työntekijöiden lukuun, palkkaturva maksetaan konkurssipesän tilille ja pesän vastuulla on tehdä tulorekisteriin kaikki tarvittavat ilmoitukset. Konkurssipesä voi myös valtuuttaa palkanlaskijan hoitamaan tulorekisteriasioinnin. Ennen palkkaturvana maksettavien varojen siirtämistä työtekijöiden tileille konkurssipesän on toimitettava ennakonpidätys ja tehtävä mahdolliset muutkin pidätykset ja tilitykset, kuten ammattiyhdistyksen jäsenmaksu.

Silloin, kun palkkaturvaviranomainen maksaa palkkaturvaa työntekijän oman hakemuksen perusteella, palkkaturvaviranomainen antaa tulorekisteriin sijaismaksajan ilmoituksen. Konkurssipesän vastuulla on tällöinkin antaa tulorekisteriin varsinaisen työnantajan palkkatietoilmoitus sekä työnantajan erillisilmoitus.