Nordqvist käännyttää kahvikansaa teen juojiksi
Kolmostien varrella Nurmijärvellä ohikulkijan on vaikea olla huomaamatta kookasta harmaata teollisuusrakennusta, jonka seinässä lukee isoilla kirjaimilla NORDQVIST. Ilvesvuoren teollisuusalue on ollut vuodesta 2018 lähtien teen maahantuontiin, valmistukseen ja vientiin erikoistuneen Nordqvist Oy:n toimipaikka.
Brändijohtaja Kristiina Nordqvist kertoo, että perheyhtiö on investoinut tonttiin, uuteen tuotantolaitokseen ja laitteistoihin yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Pk-yritykselle se on iso panostus, joka vastaa suunnilleen yrityksen vuotuista liikevaihtoa.
– Päätös oli iso, mutta olemme aina halunneet kasvaa hallitulla tavalla. Aiemmat tilat vuokrakiinteistössä Vantaalla olivat käyneet ahtaiksi. Mietimme, että omissa tiloissa voisimme suunnitella toimintaa ja hallita kokonaisuutta entistä paremmin.
– Nykyisten tarpeiden ohella uusi toimipaikka mahdollistaa tulevan kasvun. Tontilla riittää tarvittaessa tilaa lisärakentamiseen, Nordqvist perustelee.
Kivijalkakaupoista tukkuliikkeeksi
Kaupassa asioivalta kuluttajalta Nordqvist voi mennä sekaisin ruotsalaisen kahvibrändi Arvid Nordquistin kanssa. Ensiksi mainittu on kuitenkin pesunkestävä suomalaisyritys, jonka Kristiinan äiti Sirpa Nordqvist perusti vuonna 1979.
Hän pyöritti Helsingissä kolmea kivijalkakauppaa, jotka erikoistuivat itse maahantuotuihin maustettuihin ja maustamattomiin teelaatuihin. Vastaavaa ei ollut Suomessa aiemmin nähty, joten erikoisliikkeet herättivät teen ystävien kiinnostuksen laajemminkin. Pian muutkin kauppiaat ympäri Suomen pyysivät, saisivatko he myyntiin Nordqvistin tuotteita.
Kasvavan menekin innoittamana Nordqvist päätti keskittyä teen tukkukauppaan. Maahantuonnin ohella tuotteisiin lähdettiin hakemaan lisäarvoa yhdistämällä laadukkaaseen teehen marjoista, hedelmistä ja kukista saatavia aromeja. Tästä perintönä on säilynyt aktiivinen tuotekehitys ja uusien tuotteiden tuominen markkinoille.
Kolme suurta hallitsee teenmarkkinoita
Nordqvistin liikeidea on toiminut, ja nyt sen kehittäminen on siirtynyt seuraavan sukupolven vastuulle. Perheyhtiön toimitusjohtajana toimii Kristiinan veli Riku Nordqvist. Sirpa Nordqvist on jäänyt eläkkeelle operatiivisesta toiminnasta, mutta hän on edelleen tiiviisti mukana hallituksen puheenjohtajana.
Nordqvistin tuotannossa ja toimistossa on Nurmijärvellä 25 työntekijää. Monen muun perheyhtiön tavoin työurat ovat pitkiä ja henkilöstön vaihtuvuus pientä.
– Varastossa ja tuotannossa töissä olevista yli puolet on ollut meillä töissä yli 15 vuotta, Kristiina Nordqvist kertoo.
Viime tilikaudella Nordqvistin liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa ja tulos 738 000 euroa.
Suomen teemarkkinoilla yritys kamppailee tasapäisesti markkinajohtajan paikasta kansainvälisten Twinings- ja Lipton-brändien kanssa.
Kolmen suuren toimijan ohella teemarkkinoilla toimii muun muassa liikevaihdoltaan Nordqvistiä yli puolet pienempi Forsman ja joukko pienempiä teetaloja.
– Pienillä teetaloilla ei ole välttämättä omaa valmistusta, vaan ne ostavat valmiiksi maustetun teen ja pakkaavat sen. Oma tuotanto vaatii investointeja laitekantaan, kuten teepussien valmistukseen, Nordqvistin varatoimitusjohtaja Mikko Saarenpää sanoo. Hän vastaa yrityksessä talousasioista, hankinnoista ja tuotannosta.
Trendit muokkaavat tuotevalikoimaa
Nordqvistin teevalikoimassa on peräti noin 150 tuotenimikettä. Lukumäärää lisää se, että kuluttajien ohella tuotetarjontaa on oltava myös hotellien, ravintoloiden ja kahviloiden tarpeisiin.
– Tuotevalikoimaa päivitetään koko ajan. Vuosittain mukaan tulee muutama uusi tuote. Vastaavasti valikoimasta poistuu tuotteita, Saarenpää kertoo.
Kristiina Nordqvist seuraa tarkasti teetrendejä maailmalla. Samalla hän miettii, millainen uusi tuote toimisi Suomessa ja millainen taas soveltuisi vientiin.
Kehitämme teen nauttimiseen jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja, jotka puhuttelevat etenkin nuorta sukupolvea.
Nouseviin trendeihin esimerkiksi kuuluu, että teetä juodaan yhä enemmän myös kylmänä, vaikkapa kuplateenä. Lisäksi teetä käytetään mocktailien eli alkoholittomien drinkkien pohjana. Myös kofeiinittomat juomat lisäävät suosiotaan.
Kristiina Nordqvistin mukaan suomalaiset arvostavat laadukasta teetä ja monipuolista teevalikoimaa. Nordqvist on pyrkinyt osaltaan edistämään teekulttuurin juurtumista Suomeen ja kääntämään kahvin sijaan katseita myös kauppojen teevalikoimiin.
– Sinnikkään työn tulokset näkyvät konkreettisesti suomalaisissa ruokakaupoissa, joiden teehyllyt ovat vaikkapa Ruotsia tai Saksaa huomattavasti monipuolisemmat.
Kahvikansaa käännytetään teen ystäväksi
Suomalaiset ovat kuitenkin edelleen vahvasti kahvikansaa, vaikka kahvin kulutus henkeä kohden onkin laskenut kymmenestä kilosta runsaaseen kahdeksaan kiloon vuodessa. Teestä vastaavia kulutustietoja ei ole saatavilla.
– Trendikasvua teen kulutuksessa on selvästi nähtävissä. Olemme joutuneet kuitenkin ponnistelemaan kovasti, että saamme kuluttajan kiinnostuksen heräämään, Nordqvist pohtii.
Hän korostaa, että vahvan jalansijan säilyttäminen kotimaan teemarkkinoilla vaatii jatkuvaa työtä.
– Kehitämme teen nauttimiseen jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja, jotka puhuttelevat etenkin nuorta sukupolvea. Toisaalta pyrimme tekemään kahvinjuojista entistä enemmän kahvin ja teen ”sekakäyttäjiä”.
Kasvua haetaan vientimarkkinoilta
Investointi uuteen tuotantolaitokseen liittyy oleellisesti Nordqvistin kasvusuunnitelmiin kansainvälisillä markkinoilla. Viennin osuus liikevaihdosta on tällä hetkellä 5–10 prosentin luokkaa.
Pienimuotoista vientiä Nordqvist on harjoittanut 1990-luvulta lähtien. Asiakkuuksia erikoiskaupoissa ja kahviloissa on tullut Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Yksi kanava ovat eri maissa sijaitsevat Muumi-kaupat, joiden teetuotteet tulevat Nordqvistiltä.
– Haemme nyt uusia asiakkaita ja panostamme esimerkiksi elintarvikealan suurille messuille, joissa pääsee tapaamaan potentiaalisia asiakkaita, Mikko Saarenpää kertoo.
Viennin kasvattaminen vaatii paljon jalkatyötä ja yhteydenottoja potentiaalisiin asiakkaisiin. Tätä varten yritykseen on rekrytoitu vientivastaava laajentamaan kansainvälisiä verkostoja ja tekemään uusia avauksia.
– Ruotsi ja Saksa ovat pääkohteitamme. Saksassa pääsimme jo erään luomutuotteita myyvän kauppaketjun valikoimiin, Saarenpää sanoo.
Laatu ja vastuullisuus ratkaisevat
Nordqvistin tee tulee Suomeen valmiiksi kuivattuna pääasiassa Keniasta, Kiinasta, Japanista ja Sri Lankasta. Hankintoja tehdään paikallisilta teetaloilta, jotka ostavat teen teetiloilta tai huutokaupoista.
Kristiina Nordqvistin mukaan teen hankinnassa on katsottu aina tarkasti, mistä teetä ostetaan ja millaisissa olosuhteissa se on kasvatettu. Ympäristö- ja sosiaalisen vastuun merkitys
on korostunut viime vuosina entistä enemmän myös kuluttajien valinnoissa.
Toimitusketjun vastuullisuuden varmistamisessa tärkeä työväline ovat kansainväliset sertifiointijärjestelmät, joissa riippumattomat auditoijat käyvät tarkastamassa säännöllisesti esimerkiksi teeplantaasien ympäristöasiat ja työntekijöiden olosuhteet.
Nordqvistille keskeisin sertifikaatti on sammakkomerkistä tunnettu Rainforest Alliance. Yritys ostaa myös Reilun Kaupan- ja Luomu-sertifikaatin saanutta teetä.
Teehankintoja varten yrityksellä on laatutiimi, joka maistaa teetalojen lähettämät näytteet ja Suomeen toimitettavat tee-erät useaan otteeseen. Työhön kuuluu teehuoneiden lähettämien näytteiden maistaminen. Sen jälkeen valitusta tee-erästä tehdään niin sanottu laivausnäyte, jonka läpäissyt tee saa laivausluvan Suomeen. Tehtaalle saapunut teetoimitus maistetaan vielä kertaalleen, jotta se varmasti vastaa sovittuja laatuvaatimuksia. Viimeisen maistelun tiimi tekee vielä sen jälkeen, kun tee-erät on sekoitettu ja maustettu tehtaalla ennen pakkaamista.
Kansainvälinen rahaliikenne hallittava
Tuotteiden tuontia ja vientiä harjoittavan yrityksen taloushallinnon on hallittava hyvin kansainvälinen rahaliikenne. Tämä pätee etenkin, kun kauppakumppanit ovat euroalueen ulkopuolella.
– Silloin on esimerkiksi varmistettava, että vastapuoli on verifioitu ja maksuosoitteet ovat varmasti oikein. Tässä auttavat pitkät yhteistyösuhteet.
– Euroopan ulkopuolisissa maksuissa pankki saattaa vaatia lisäselvityksiä, kenelle suoritus maksetaan ja millä perusteella. Onneksi selvityspyyntöjä tulee vähemmän, kun ostoja tekee samoilta toimittajilta, Saarenpää toteaa.
Kenian shillingeinä tai Sri Lankan rupioina valuuttamaksuja ei sentään tarvitse tehdä, vaan teekauppaa käydään euroilla ja dollareilla. Maksukäytännöt vaihtelevat kauppakumppanin mukaan. Jotkut teetoimittajat saattavat edellyttää ennakkomaksua, mutta vakiintuneissa kauppasuhteissa sovitaan yleensä pidemmistä maksuajoista.
– Pyrimme siihen, että tavara olisi meillä Nurmijärvellä ennen maksamista. Näin voimme varmistua, että maksamme varmasti siitä, mitä olemme tilanneet. Tämä sopii tavallisesti toimittajille, joiden omat rahoitusjärjestelyt mahdollistavat pitkät maksupostit, Saarenpää sanoo.
EU:n ulkopuolisessa kaupassa on hallittava myös tulliasiat. Aasiasta tai Afrikasta tulevasta teestä ei tarvitse yleensä maksaa tullia. Sen sijaan rooibos-teestä saatetaan periä tullia, jos toimituserä ei ole tullut suoraan kasvatusmaa Etelä-Afrikasta.
Kassanhallinta korostuu syklisellä alalla
Mikko Saarenpään mielestä Nordqvistin liiketoiminnan johtamisessa tärkein talousmittari on kassavirta ja sen ennustaminen. Teetalon liiketoiminta on syklistä, sillä kesällä tuotteiden kysyntä laskee ja kääntyy syksyllä taas nousuun.
– Syyssesonkia varten tavaraa on oltava riittävästi varastossa. Toisaalta pyrimme optimoimaan varaston arvon niin, ettei se sido liikaa käyttöpääomaa. Huolellinen kassanhallinta on tärkeää myös siksi, jotta saamme lyhennettyä suunnitellusti tehdasinvestoinnin lainaa.
Viime aikoina Nordqvist on joutunut huomioimaan hankinnoissaan riskienhallinnan entistä tarkemmin. Punaisenmeren turvallisuusuhkien vuoksi rahtilaivat joutuvat nyt
Suezin kanavan sijaan kiertämään Afrikan. Se lisää toimitusaikoja 2–3 viikolla.
– Tavaraa on oltava aina tarpeeksi varastossa, ja joudumme varmuuden vuoksi tekemään tilauksia nyt aiemmin. Silloin kysyntää joudutaan ennustamaan epävarmemmalta pohjalta. Hyvä puoli kuivassa teessä kuitenkin on, että se kestää varsin hyvin varastointia.
Työnjako tilitoimiston kanssa toimii
Tee-erien tilaaminen eri puolilta maailmaa ja laaja tuotevalikoima on monimutkainen palapeli, jonka
hallitseminen vaatii tehokkaan toiminnanohjausjärjestelmän. Nordqvistillä on käytössään Hansaworld ERP-järjestelmä, johon rakennettujen lisäosien ansiosta samalla järjestelmällä hoituvat
muun muassa tuotannon toiminnanohjaus, varastonhallinta ja ostojen suunnittelu. ERP-järjestelmä on integroitu tilitoimiston taloushallinto-ohjelmiin.
Nordqvistin kirjanpito ja verotukseen liittyvät asiat on ulkoistettu Aallon Groupille, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Siellä Nordqvistin hoitaa nimetty henkilö, joka tietää, mitä yrityksessä tapahtuu.
– Työnjako toimii hyvin. Olen meidän päässämme ainoa taloushallinnosta vastaava ja päivittäisten kirjanpitoasioiden sijaan pystyn keskittymään muihin talousasioihin ja analysointiin, varatoimitusjohtaja Mikko Saarenpää sanoo.
Viime tilikaudella Nordqvistin liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa ja tulos 738 000 euroa.



