Palkan­maksu arki­pyhä­päiviltä

Yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimusta noudatettavana, voidaan silti maksaa arkipyhäkorvaukset yrityksessä olevan käytännön perusteella. Käytännön muodostumiseen lienee vaikuttanut osaltaan se, että koska kuukausipalkkaisilla arkipyhä on ylimääräinen vapaapäivä, niin tasapuolisuden vuoksi on haluttu vapaapäivä korvata myös tuntipalkkaisille.

Osa-aikaisille arkipyhä korvataan sovituilta päivittäisiltä työtunneilta pääsääntöisesti silloin, jos päivä olisi ollut työntekijän työpäivä. Esimerkiksi jos on sovittu kiinteät työpäivät tiistai-keskiviikko, niin silloin ei arkipyhäkorvausta makseta maanantaille tai perjantaille osuvilta arkipyhiltä. Tilanteissa, jossa työpäivät vaihtelevat viikoittain, voidaan arkipyhäkorvaus maksaa sovitun viikkotuntimäärän suhteessa, esimerkiksi 20 tuntia jaettuna 5 päivällä.

Mikäli kyseessä on vaihtelevan työajan sopimuksen tehnyt työntekijä, jolle ei ole sovittu kiinteää viikkotuntimäärää ja tehtyjen tuntien määrä vaihtelee, niin silloin tarkastellaan poissaoloa edeltävien 12 viikon aikana tehtyä keskimääräistä viikkotuntimäärää (tai jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, kolmen poissaoloa edeltäneen kuukauden tuntimäärää, joka on helpompi laskea). Esimerkiksi jos keskimääräinen viikkotyöaika on ollut 15 tuntia, niin arkipyhäkorvaus maksetaan kolmelta tunnilta.

Varmistathan aina mitä  työehtosopimuksessa on sovittu arkipyhäkorvauksien maksamisesta, jos yrityksessä on sopimusta noudatettava.

Itsenäisyyspäivä on ainoa lakiin perustuva palkallinen arkipyhä. Päivä on palkallinen, jos se olisi muuten ollut työntekijän työpäivä. Edellytyksenä on myös se, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää, kun kyseessä on päivä-, tunti- tai urakkapalkalla tehtävä työ. Itsenäisyyspäivästäkin voi sovittu joissain työehtosopimuksissa laista poiketen.