Magsort: Kierto­talous kääntää bisnes­mallit päälaelleen

Kiertotalouden ympärille on syntynyt joukko suomalaisia startup-yrityksiä, joiden innovaatiot ja liikeidea perustuvat luonnonvarojen säästämiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Yksi kovaan kasvuun tähtäävistä kiertotalousyhtiöistä on metalleja erilaisista kuona-aineksista talteen ottava Magsort.

Suomalaisyrityksen teknologia sopii metallien tehokkaaseen erottamiseen jätteenpolttolaitosten kuonasta. Suurin potentiaali on kuitenkin terästehtaissa syntyvissä kuonissa, sanoo yrityksen perustaja Niklas Törnkvist.

– Jätteenpolton pohjakuonaa syntyy maailmassa 50–100 miljoonaa tonnia vuodessa. Meitä kiinnostaa kuitenkin eniten teräskuona, jota syntyy vuosittain 500 miljoonaa tonnia, Törnkvist suhteuttaa.

Toimiva ratkaisu löytyi kokeilujen kautta

Vuonna 2014 perustetun Magsortin tie tähän päivään ei ole ollut aivan suoraviivainen. Yrityksen alkumetreillä Törnkvist selvitti suolan erottamista merivedestä pyörivällä magneetilla, johon hän oli hankkinut patentin. Laitetta testattiin heikolla menestyksellä myös metallisuolojen erotteluun.

Sen jälkeen Magsortin ratkaisua kokeiltiin rautamalmin rikastamiseen eli rautahiukkasten erottelemiseen. Tekniikka toimi, mutta massiivisten malmimäärien käsittelyyn sen kapasiteetti olisi ollut auttamatta liian pieni.

Sitten Törnkvist kuuli sattumalta Fortumin ongelmasta, jossa jätteiden polttamisessa syntyvästä pohjakuonasta ei saatu metalleja kunnolla talteen. Fortum käsittelee asiakkaidensa lähettämiä kuonia.

Magsortin magneettikaan ei pohjakuonan erotteluun aluksi pystynyt. Mutta kun yhteensattumien kautta kokonaisuutta täydentämään löytyi yrittäjä Pertti Hännisen kehittämä murskain, menetelmä saatiin toimimaan tehokkaasti.

Magsortin ratkaisussa murskain hienontaa aluksi kuonan ja hakkaa sen pieniksi rakeiksi. Sen jälkeen murska johdetaan siivilän läpi, ja pyörivä magneetti erottelee massasta metallit.

– Menetelmämme etu on siinä, että se on kaikkein kannattavin tapa saada metalli talteen, Törnkvist sanoo.

Metalleja kuona-aineksista talteen ottavan Magsortin perustaja Niklas Törnkvist (vas.) ja talousjohtaja Mikko Saarnio.

Vähäpäästöinen raaka-aine sementille

Jätteenpolton pohjakuonaa käsittelevistä yhtiöistä tuli Magsortin ensimmäinen kohderyhmä. Fortumille yritys on myynyt tähän mennessä viisi laitteistoa Suomessa ja Ruotsissa.

Törnkvistin mukaan onnistuminen pohjakuonan käsittelyssä innosti laajentamaan näkökulmaa muihin kuona-aineksiin. Erityisen kiinnostuksen kohteeksi nousi terästeollisuuden sivuvirtana syntyvä kuona, jota syntyy valtavia määriä eri puolilla maailmaa.

Teräskuonaan jää terästä noin 7–10 prosenttia pieninä hippusina tai isompina möykkyinä.

Kuona on kuitenkin vaikeasti käsiteltävää, joten perinteisillä menetelmillä metallista saadaan takaisin teräksentuotantoon vain noin puolet.

– Magsortin menetelmällä pääsemme yli 90-prosenttiseen saantoon. Tehokas kierrätys säästää luonnonvaroja ja pienentää teräksen hiilijalanjälkeä, Törnkvist toteaa.

Teräskuonaa käytetään perinteisesti asvaltin täyteaineeksi ja maanrakennukseen, mutta Magsortin prosessin jälkeen se soveltuu esimerkiksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Näin voidaan vähentää sementin tärkeimmän ainesosan eli kalkkikiven prosessoinnista aiheutuvia päästöjä.

On arvioitu, että teräksen ja sementin valmistus on suurimpia ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjen lähteitä maailmassa.

– Jätekuonan tehokas hyödyntäminen ja uudelleenkäyttö aiheuttavat huomattavasti vähemmän päästöjä verrattuna neitseellisistä raaka-aineista valmistetun sementin päästöihin, Törnkvist huomauttaa.

Teräs- ja sementtiteollisuuden päästöihin kohdistuva sääntely kiristyy jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Molemmilla toimialoilla haetaan nyt kuumeisesti vaihtoehtoja päästöjä aiheuttaville raaka-aineille ja tuotantomenetelmille.

– Se tarjoaa ratkaisullemme erinomaisen markkinaraon tulevina vuosina.

Taloushallinto ulkoistettu tilitoimistolle

Kasvutavoitteet ovat kovat, mutta oman organisaationsa Magsort aikoo pitää ohuena. Yrityksen tällä hetkellä 12-henkinen tiimi vastaa kokonaisuudesta, kuten liiketoiminnan kehittämisestä, investointihankkeiden vetämisestä ja myynnistä.

Talous- ja palkkahallinto on talousjohtajaa lukuun ottamatta ulkoistettu.

– Ostamme talous- ja palkkahallinnon ja niihin liittyvät ohjelmistot Suomessa tilitoimistolta, talousjohtaja Mikko Saarnio sanoo.

Kasvuyritykselle myynnin ja liikevaihdon kehitys ovat tärkeimpiä talouslukuja. Ja kun isoja investointeja tehdään, niin myös kassan riittävyyttä Saarnio seuraa tarkasti.

– Myös marginaalien kehittymisen seuraaminen eri tasoilla on oleellista, oli sitten kyse tarjousten mitoituksesta tai investointien toteutettavuuden arvioinnista. Kun investoidaan johonkin, niin sen tulee alkaa tuottaa voittoa ja tuoda kassaan lisää rahaa.

Perusasiat ja raportointi yrityksen johdolle on hoidettava, mutta samalla taloushallinnon on oltava liiketoimintaa aina askel tai kaksi edellä ja suunnitella rahoitusratkaisut niin, että ne mahdollistavat kasvun.

– Lisäksi taloushallinnon on suunniteltava tulevaa niin, että yrityksen polku kohti mahdollista pörssilistautumista ja siitä eteenpäin on selkeä, Saarnio toteaa.

Sijoittajilta 15 miljoonan euron rahoitus

Kasvunsa vauhdittamiseksi Magsort keräsi vuonna 2021 yhteensä 15 miljoonan euron rahoituksen, josta viisi miljoonaa tuli pääomasijoittajilta ja loppu oli lainarahoitusta.

Sijoittajina olivat energiayhtiö Fortumin pääomasijoitusyhtiö Valkea, Kemiran entisen toimitusjohtajan Harri Kermisen sijoitusyhtiö HST Partners, Jan Fazer ja muita yksityissijoittajia.

Lainarahasta noin puolet tuli valtion erityisyhtiöltä Ilmastorahasto Oy:ltä, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä hankkeita.

– Rahoituspaketista on nyt nostettu hieman yli kymmenen miljoonaa euroa, Törnkvist sanoo.

Magsortin liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto runsaat 642 000 euroa tappiolla vuonna 2022. Saarnion mukaan yrityksen liikevaihto on vuonna 2023 samaa luokkaa.

– Tähän mennessä yhtiön liikevaihto on syntynyt pohjakuonaa jalostavien koneiden myynnistä. Palveluliiketoiminnasta on ollut vielä vähän tuloja. Ne kasvavat huomattavasti tulevina vuosina.

– Vuodesta 2024 lähtien tilanne muuttuu, kun Intiassa ensimmäinen prosessointilaitos on saatu täyteen käyntiin. Jatkossa emme ole enää venture-yhtiö vaan kasvu- ja kiihdyttämisvaiheeseen siirtyvä yritys, Saarnio luonnehtii.

Kaksi erilaista liiketoimintamallia

Magsortilla on kaksi liiketoimintamallia, jotka on kehitetty vastaamaan erilaisiin asiakastarpeisiin.

Jätteenpolton kuonien käsittelyssä yritys myy laitteet asiakkaalle. Teräsyhtiöt haluavat ostaa puolestaan metallien erottelun palveluna, jolloin Magsort vastaa laitoksen operoinnista ja omistaa laitteet.

– Operoinnista vastaavat käytännössä alihankkijamme. Kaivurit ja pyöräkuormaajat kuljettajineen kannattaa mieluummin liisata kuin omistaa itse, Törnkvist sanoo.

Palvelumallissa Magsort myy kuonasta saadun teräksen takaisin terästehtaalle ja saa siitä tietyn hinnan. Erottamisesta jäävä hiekkaraaka-aine sisältää kalkkia, piitä ja rautaoksidia. Se voidaan myydä sementtiteollisuuden raaka-aineiksi.

Törnkvist korostaa, että Magsort ei ole itse konepaja, vaan kokonaisuudesta vastaava verkostotoimija. Pertti Hännisen metallialan yritys Moviator valmistaa prosessointilaitosten murskaimet, joiden teknologian kaupalliseen käyttöön Magsortilla on yksinoikeus. Laitoksen tarvitsemat kuljettimet, siivilät, magneettierottimet ja muut osat hankitaan eri toimittajilta.

Magsort on hankkinut itselleen useita tuotantomenetelmään liittyviä patentteja. Törnkvist ei halua kuitenkaan korostaa liikaa niiden merkitystä.

– Aloittavalla yhtiöllä on toki hyvä olla patentteja, sillä se antaa 2–5 vuoden etumatkan kilpailijoihin. Ratkaisevaa on kuitenkin lopulta liiketoimintamallin tehokkuus.

– Olemme ensimmäisenä maailmassa keksineet, kuinka teräskuonasta valmistetaan sementin raaka-aineita. Kilpailijat saattavat pystyä samaan joskus tulevaisuudessa, mutta silloin meillä on jo vahva markkina-asema, ja kasvua vauhdittavat referenssit ja asiakassopimukset, Törnkvist jatkaa.

Intiassa pää auki terästeollisuudessa

Terästeollisuudessa Magsort on nyt tehnyt päänavauksen Intiassa, jossa on hiljattain käynnistynyt täyden mittakaavan kuonan prosessointilaitos. Se sijaitsee suuren paikallisen teräksenvalmistajan Jindal Steel Powerin tehdasalueella Raigarhissa maan itäosassa.

Tavoitteena on, että Magsort käsittelisi siellä jatkossa 500 000 tonnia teräskuonaa vuodessa.

Intiassa eteneminen edellyttää yritykseltä kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä maa tunnetaan raskaasta byrokratiasta ja pitkistä lupaprosesseista.

– Intiassa meillä on apuna paikallinen tilitoimisto, joka tarjoaa myös juridisia palveluja. Toimintamme on ympäristöluvan alaista, joten paikallista lainopillista osaamista tarvitaan, Saarnio kertoo.

Magsortin ensimmäisen laitoksen käynnistämiseen Intiassa kului reilu kolme vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta asiakkaan kanssa.

– Jatkossa tavoitteemme on saada laitokset pystyyn yhdeksässä kuukaudessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Sen päälle tarvitaan vielä yhdeksän kuukautta, että laitos saadaan toimintaan täydellä kapasiteetilla, Törnkvist toteaa.

Tehokas tuotantoprosessi valtti kilpailussa

Kuonankäsittelyssä volyymit ovat valtavia ja marginaalit pieniä. Magsort uskoo menestyvänsä kovassa kilpailussa muita tehokkaammilla tuotantoprosesseilla ja viimeistä piirtoa myöten hiotulla toimintamallilla.

Kilpailijoita ovat muut kuonia käsittelevät yritykset. Ne ovat tosin Törnkvistille myös potentiaalisia kumppaneita.

– Haluamme tehdä mahdollisimman paljon käsittelysopimuksia, mutta toisaalta emme halua palkkalistoillemme tuhansia työntekijöitä. Siksi haluamme ulkoistaa mahdollisimman paljon ja antaa alihankkijoiden hoitaa varsinaisen operoinnin.

Intian valitseminen keihäänkärjeksi on Törnkvistin mielestä perusteltua, sillä siellä teräksen tuotanto kasvaa nyt nopeimmin maailmassa samaan aikaan kun Kiinassa kasvuvauhti hiljenee.

Törnkvist ja Saarnio näkevät mahdollisuuksia muuallakin. Eurooppa on asettanut itselleen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mikä edellyttää päästöjen merkittävää vähentämistä sementin ja teräksen tuotannossa.

– Teräs- ja sementtiteollisuuden päästöihin kohdistuvan sääntelyn kiristyminen tarjoaa ratkaisullemme erinomaisen markkinaraon tulevina vuosina, Niklas Törnkvist (vas.) toteaa.

Yhdysvalloissa löytyy puolestaan rahaa, jolla vihreän siirtymän hankkeet on mahdollista toteuttaa. Lähi-idän öljymaatkin etsivät vaihtoehtoja fossiilitaloudelle ja panostavat siihen miljardeja.

Kiertotalous talousjohtajalle uusi haaste

Lokakuun alussa Magsortiin siirtynyt Saarnio toimi aiemmin Aallon Groupin Group Business Controllerina, talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä. Sitä ennen hän työskenteli Accountor-konsernin palveluksessa muun muassa liiketoimintajohtajana ja Suomen maakontrollerina.

Siirtyminen tilitoimistomaailmasta kiertotalousyhtiöön kiehtoo Saarniota erityisesti siksi, että nuorella toimialalla luodaan täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Normaalit lain-alaisuudet eivät välttämättä päde.

– Perinteisen mallin mukaan yritys rakentaa palasista tuotteen tai palvelun myy sen asiakkaalle. Me taas käytämme muiden tuotannosta yli jäävää sivuvirtaa, hajotamme sen palasiksi ja myymme uutena tuotteena, Saarnio vertailee.

Hänen mielestään uudesta työstä tekee kiinnostavan sekin, että kiertotaloudessa toimiva yhtiö ei välttämättä tiedä, mitä lähdetään prosessoimaan ja mitä prosessista saadaan ulos. Se tekee liikevaihdon kirjaamisesta tavanomaista moniulotteisempaa.

Saarnion mielestä kiinnostava pähkinä purtavaksi on myös vastuullisuusraportointi, joka koskettaa jatkossa yhä useampia yrityksiä. Hänen arvionsa mukaan vastuullisuusraportointi nousee tulevaisuudessa yhtä tärkeäksi kuin perinteinen talousraportointikin.

– Yritysten liiketoimintaa arvioidaan jatkossa entistä enemmän ESG-mittareilla. Tämä on taloushallintoalan ammattilaisille iso kysymys.