Näin hallitusohjelma vaikuttaa työelämään
Hanki rajaton lukuoikeus
Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.
TILAA TILISANOMAT KIRJAUDU SISÄÄNTyötaisteluiden määrä Suomessa
Työtaisteluja on tilastokeskuksen mukaan vuosittain keskimäärin noin 100. Valtaosa niistä on laillisia. Vuosien 2018–2022 aikana työtaisteluiden vuoksi on menetetty keskimäärin noin 350 000 henkilötyöpäivää vuodessa. Vuosien 2013–2017 aikana määrä oli merkittävästi vähäisempi, noin 41 000 henkilötyöpäivää vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 80 prosenttia työtaisteluihin menetetyistä työpäivistä koskee työehtosopimukseen liittyviä kiistoja. Näistä työtaisteluista noin 5–10 prosenttia arvioidaan olevan laittomia. Suurin osa laittomista työtaisteluista on ollut lyhyitä, esimerkiksi protestiluonteisia ulosmarsseja. Laittomiin työtaisteluihin menetetään arviolta noin 7–12 prosenttia kaikista lakkoihin käytetyistä henkilötyöpäivistä, eli vuositasolla 25 000–40 000 henkilötyöpäivää.
Myötätuntotyötaisteluihin menetetään Tilastokeskuksen mukaan vuosittain keskimäärin 36 000 henkilötyöpäivää. Kaikkiaan noin 10 prosenttia työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä johtuu erilaisista myötätunto- tai tukilakoista. Erityisesti satama- ja kuljetusalalla tukilakkoja on järjestetty niin, että vaikutukset ovat kohdistuneet laajasti isoon joukkoon yrityksiä.
Poliittisista työtaisteluista ei ole omaa tilastoa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan kaikista lakkoihin menetetyistä työpäivistä vuosina 2018–2022 noin 8–9 prosenttia johtui poliittisiksi luokiteltavista työtaisteluista.
Lakko-oikeus on perusoikeus
Työtaisteluoikeudesta ei ole laissa yleistä määritelmää. Työtaisteluoikeuden on kuitenkin tulkittu sisältyvän perustuslaissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Työtaisteluoikeudella on perusta myös kansainvälisissä sopimuksissa. Erityisesti kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksissa turvattu ammatillinen järjestäytymisvapaus pitää sisällään työtaisteluoikeuden. Se hahmotetaan työntekijöiden ja heidän järjestöjensä keinoksi parantaa työsuhteisiin liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja.
Hallitusohjelman mukaisella työrauhasääntelyn muuttamisella ei puututa työtaisteluoikeuden ytimeen. Muutokset vastaisivat pohjoismaiden käytäntöä, jossa vain lyhyet poliittiset työtaistelut on katsottu sallituksi ja myötätuntotyötaisteluiden kestoa on rajoitettu. Työtaisteluja rajoitetaan myös muualla. Esimerkiksi Saksassa poliittiset työtaistelut on kielletty kokonaan ja vain oikeasuhtaiset myötätuntotyötaistelut ovat sallittuja.
