Näin hallitusohjelma vaikuttaa työelämään
Työelämää koskevat hallitusohjelmakirjaukset nojaavat vahvasti julkisen talouden kestävyyden parantamiseen. Hallituksen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Lyhytaikaisempana tavoitteena on työllisyyden nostaminen 100 000 työllisellä hallituskauden loppuun mennessä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli kahdella miljardilla eurolla.
Tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus aikoo uudistaa työmarkkinoita, kehittää työehtosopimusten neuvottelujärjestelmää ja parantaa työrauhaa. Tavoitteena on myös paikallisen sopimisen lisääminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Hallitusohjelmaan on kirjattu lisäksi vientivetoisen työmarkkinamallin toteuttaminen. Se tarkoittaisi, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta.
Hallitusohjelmassa on myös muita työelämää koskevia kirjauksia. Hallitus esimerkiksi aikoo uudistaa työvoimapalveluita ja vahvistaa osatyökykyisten osallistumista työelämään. Myös tasa-arvosta, syrjinnän ehkäisemisestä ja työkyvystä huolehtimisesta on runsaasti kirjauksia. Sosiaaliturvan osalta hallituksen tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää ja tehdä siitä kannustavampi.
Työrauhasääntelyn uudistukset
Parempaa työrauhaa tavoitellaan rajoittamalla poliittisia työtaisteluja ja myötätuntotyötaisteluja. Vaikka työrauhasääntely koskee sekä työnantaja- että työntekijäliittojen toimeenpanemia työtaistelutoimia, käytännössä muutosten vaikutukset kohdistuisivat työntekijäliittojen julistamiin työtaistelutoimiin. Näitä ovat tyypillisesti lakot, ulosmarssit ja saarrot.
Poliittisella työtaistelulla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ilman liityntää työnantajan toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun lakiluonnoksen mukaan työnseisauksena eli työnteon keskeyttämisenä toteutettava poliittinen työtaistelu saisi kestää enintään 24 tuntia. Muut poliittiset työtaistelut, kuten ylityö- tai vuoronvaihtokiellot, saisivat kestää enintään kaksi viikkoa.
Myötätuntotyötaisteluille asetettaisiin jatkossa suhteellisuusvaatimus. Myötätuntotyötaistelu olisi kielletty, jos sen toteuttamistapa tai siitä pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Lisäksi myötätuntotyötaistelun aikana olisi turvattava yhteiskunnan kannalta välttämättömien palvelujen tai toimintojen jatkuminen.
Sekä poliittisesta että myötätuntotyötaistelusta olisi ilmoitettava seitsemän päivää ennen työtaistelun aloittamista. Ilmoitus olisi toimitettava valtakunnansovittelijan ja työehtosopimusosapuolen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös työtaistelun piirissä olevalle työnantajalle.
Laittomien työtaistelujen seuraamuksia aiotaan korottaa. Työtuomioistuimen tuomitseman hyvityssakon alaraja olisi jatkossa 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa. Uutta olisi myös säännös työntekijälle määrättävästä 200 euron hyvityksestä. Se tulisi maksettavaksi kuitenkin vain, jos työntekijä on saanut työnantajaltaan tiedon siitä, että työtaistelu on todettu laittomaksi ja hän jatkaa työtaistelua vielä tämän jälkeen.
Paikallisen sopimisen muutokset
Hallitusohjelman paikallisen sopimisen kirjaukset koskevat työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopimista. Tavoitteena on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä. Pakottavasta työlainsäädännöstä ei voisi jatkossakaan poiketa paikallisella sopimuksella.
Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat sopimiskiellot poistettaisiin työlainsäädännöstä. Sopimiskieltoja on työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja opintovapaalaissa. Jatkossa työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin siten soveltaa täysimääräisesti kaikissa yrityksissä, sen järjestäytymisestä riippumatta.
Toinen muutos olisi se, että yrityskohtaisella työehtosopimuksella voitaisiin poiketa lain puolipakottavista säännöksistä. Nykyisin tämä on mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Käytännössä muutos tarkoittaisi, että yrityskohtaisella työehtosopimuksella voitaisiin poiketa lain säännöksistä samassa laajuudessa kuin mitä nykyisin voidaan tehdä vain työnantaja- ja työntekijäliittojen välisellä valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Klikkaa kuva isommaksi.
Kolmas muutos koskisi työntekijöiden edustajaa paikallisessa sopimisessa. Hallitusohjelman mukaan paikallinen sopiminen olisi mahdollista ilman niin sanottua luottamusmieslukkoa, eli tilannetta, jossa työehtosopimus edellyttää paikallisen sopimuksen osapuoleksi ammattiliittoon kuuluvan luottamusmiehen. Jatkossa paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös työsopimuslain mukaisen luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.
Työllistämisen esteitä puretaan
Muut työlainsäädäntöä koskevat toimet tähtäävät työllistämisen esteiden purkamiseen. Muutokset keventäisivät sääntelyä erityisesti pk-yritysten kohdalla ja muuttaisivat työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Konkreettisesti kyse on toimista, jotka madaltavat rekrytoinnin kynnystä ja nopeuttavat työnantajien mahdollisuuksia reagoida liiketoiminnassa tapahtuviin muutoksiin.
Työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityisestä perustetta enintään vuodeksi. Nykyisin määräaikainen työsopimus edellyttää aina perustellun syyn olemassaoloa, ellei kyse ole määräaikaisesta työsopimuksesta pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa. Vastapainona on tarkoitus varmistaa, ettei määräaikaisia työsopimuksia voida perusteettomasti ketjuttaa.
Rekrytointikynnystä on lisäksi tarkoitus madaltaa helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista. Kun nykyään irtisanomiseen on oltava aina asiallinen ja painava syy, hallitusohjelman mukaan jatkossa riittäisi pelkkä asiallinen syy. Irtisanomisperusteita koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutus voidaan kuitenkin nähdä oikeuskäytännön kautta vasta pidemmällä aikavälillä.
Omavastuupäivä lyhyisiin sairauspoissaoloihin
Hallitusohjelman mukaan ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton omavastuupäivä. Omavastuupäivällä olisi tarkoitus puuttua lyhyisiin sairauspoissaoloihin sekä tilanteisiin, joissa sairaus-lomaoikeutta käytetään väärin. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viisi vuorokautta tai pidempään kestäviin sairauspoissaoloihin eikä silloin, jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Työnantajalla olisi myös palkanmaksuvelvollisuus, jos työehtosopimuksessa tai yksilöllisessä työsopimuksessa olisi niin sovittu. Muutos koskisi enintään noin 20 prosenttia työntekijöistä, koska useimpien työehtosopimusten mukaan sairausajan palkanmaksu alkaa heti sairastumisesta. Toisaalta esimerkiksi rakennusalan työehtosopimuksessa on jo nykyisin määräyksiä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta.
Joustavuutta muutostilanteisiin
Lomauttaminen ja yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut voitaisiin toteuttaa hallitusohjelman perusteella nykyistä nopeammin. 14 päivän lomautusilmoitusaika on tarkoitus lyhentää seitsemään päivään. Tämä muutos syrjäyttäisi työehtosopimuksen, eli lyhyempää lomautusilmoitusaikaa voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Yhteistoimintalain muutosneuvotteluja koskevia vähimmäisaikoja lyhennetään hallitusohjelman mukaan puolella. Käytännössä yhteistoimintalain nykyiset 14 päivän ja kuuden viikon neuvotteluajat lyhenisivät seitsemään päivään ja kolmeen viikkoon. Esimerkiksi alle kymmenen työntekijän lomautus voitaisiin toteuttaa yhteistoimintalain piirissä olevassa yrityksessä jatkossa kaksi viikkoa nykyistä nopeammin, kun muutosneuvottelut ja lomautusilmoitusaika lyhenisivät nykyisestä.
Lisäksi yhteistoimintalain soveltamisrajaa nostettaisiin nykyisestä 20 työntekijästä 50 työntekijään. Tämä muutos poistaisi yhteistoimintalain piiristä noin 6 000 yritystä. Hallitusohjelman mukaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä poistettaisiin myös työntekijän takaisinottovelvollisuus, jota sovelletaan tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten yhteydessä. Myös tätä muutosta voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
Osa-aikatyöstä ei konkreettisia kirjauksia
Osa-aikatyön osalta hallitusohjelmassa on todettu, että kokoaikatyö on useimmille työntekijöille ensisijainen työnteon muoto. Sen vuoksi hallitus pyrkii lisäämään kokoaikatyön määrää. Myös osa-aikatyötä koskevat tasapainoiset työehdot pyritään turvaamaan.
Osa-aikatyötä koskeva sääntely muuttui erityisesti vaihtelevan työajan sopimusten osalta 1.8.2022. Näiden muutosten vaikutuksia seurataan ja mahdollisia jatkotoimia arvioidaan hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Muita kirjauksia osa-aikatyön tai niin sanottujen epätyypillisen työsuhteiden osalta hallitusohjelmaan ei sisälly. EU:ssa neuvoteltava alustatyödirektiivi aiheuttanee kuitenkin tarpeen tarkastella muuttuvan työelämän kysymyksiä myös tällä hallituskaudella. 
Lainsäädäntövalmistelu on aloitettu vasta työrauhasääntelyn ja paikallisen sopimisen kehittämisen osalta. Tätä kirjoitettaessa työrauhasääntelyn muuttamista koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Hallituksen esitys työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 5/2024
Työtaisteluiden määrä Suomessa
Työtaisteluja on tilastokeskuksen mukaan vuosittain keskimäärin noin 100. Valtaosa niistä on laillisia. Vuosien 2018–2022 aikana työtaisteluiden vuoksi on menetetty keskimäärin noin 350 000 henkilötyöpäivää vuodessa. Vuosien 2013–2017 aikana määrä oli merkittävästi vähäisempi, noin 41 000 henkilötyöpäivää vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 80 prosenttia työtaisteluihin menetetyistä työpäivistä koskee työehtosopimukseen liittyviä kiistoja. Näistä työtaisteluista noin 5–10 prosenttia arvioidaan olevan laittomia. Suurin osa laittomista työtaisteluista on ollut lyhyitä, esimerkiksi protestiluonteisia ulosmarsseja. Laittomiin työtaisteluihin menetetään arviolta noin 7–12 prosenttia kaikista lakkoihin käytetyistä henkilötyöpäivistä, eli vuositasolla 25 000–40 000 henkilötyöpäivää.
Myötätuntotyötaisteluihin menetetään Tilastokeskuksen mukaan vuosittain keskimäärin 36 000 henkilötyöpäivää. Kaikkiaan noin 10 prosenttia työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä johtuu erilaisista myötätunto- tai tukilakoista. Erityisesti satama- ja kuljetusalalla tukilakkoja on järjestetty niin, että vaikutukset ovat kohdistuneet laajasti isoon joukkoon yrityksiä.
Poliittisista työtaisteluista ei ole omaa tilastoa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan kaikista lakkoihin menetetyistä työpäivistä vuosina 2018–2022 noin 8–9 prosenttia johtui poliittisiksi luokiteltavista työtaisteluista.
Lakko-oikeus on perusoikeus
Työtaisteluoikeudesta ei ole laissa yleistä määritelmää. Työtaisteluoikeuden on kuitenkin tulkittu sisältyvän perustuslaissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Työtaisteluoikeudella on perusta myös kansainvälisissä sopimuksissa. Erityisesti kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksissa turvattu ammatillinen järjestäytymisvapaus pitää sisällään työtaisteluoikeuden. Se hahmotetaan työntekijöiden ja heidän järjestöjensä keinoksi parantaa työsuhteisiin liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja.
Hallitusohjelman mukaisella työrauhasääntelyn muuttamisella ei puututa työtaisteluoikeuden ytimeen. Muutokset vastaisivat pohjoismaiden käytäntöä, jossa vain lyhyet poliittiset työtaistelut on katsottu sallituksi ja myötätuntotyötaisteluiden kestoa on rajoitettu. Työtaisteluja rajoitetaan myös muualla. Esimerkiksi Saksassa poliittiset työtaistelut on kielletty kokonaan ja vain oikeasuhtaiset myötätuntotyötaistelut ovat sallittuja.
