Sairaus­ajan palkan­maksu – mitä koodit kertovat?

Sairaudet kuuluvat elämään. Sairauspoissaoloja, saati niiden kestoa, ei voi aina ennakoida. Työnantajan velvollisuudet kuitenkin säilyvät, vaikka työntekijä olisi estynyt tekemästä työtään. Minkälaiset tekijät sitten vaikuttavat sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen? Entä mihin diagnoosia tarvitaan tai miten sairauslomatodistusta tulisi käsitellä?
28.8.2023 Emmi Muhonen Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Sairauslomatodistusten käsittely työpaikalla

Sairauslomatodistuksissa mainitut diagnoosit ovat terveydentilaa koskevia tietoja, jotka on luokiteltu salassa pidettäviksi. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja vain, jos käsittely on tarpeen sairausajan palkan suorittamiseksi tai perustellun syyn selvittämiseksi työstä poissaololle. Tietoja voidaan käsitellä myös, jos työntekijä itse toivoo työkykynsä selvittämistä niiden perusteella.

Työntekijän terveydentilaan liittyvät tiedot tulee hankkia ensisijaisesti häneltä itseltään. Muualta hankittaviin tietoihin vaaditaan työntekijän kirjallinen lupa. Tämä on hyvä huomioida myös työterveyshuollon kanssa asioitaessa.

Sairauslomatodistuksia palkanmaksussa käsittelevät henkilöt tulee nimetä. Jos nimeäminen ei onnistu, määritellään tehtävät, jotka vaativat terveydentilatietojen käsittelyä. Salassa pidettäviä tietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia.

Sairauspoissaoloon liittyviä tietoja ei saa kertoa, luovuttaa tai muulla tavoin ilmaista muille työntekijöille eikä talon ulkopuolelle. Poissaoloista tiedottamiselle onkin hyvä sopia yhteiset pelisäännöt.

Terveydentilaa koskevat tiedot tulee säilyttää erillään työntekijän muista henkilötiedoista. Terveydentilatietoja ei saa myöskään tallentaa esimerkiksi palkkahallinnon rekistereiden yhteyteen. Tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole enää perustetta. Käsittelyn perustetta ja tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

5 + 1 toimintaohjetta työnantajalle sairausajan palkanmaksuun:

1. Arvioi, täyttyykö työntekijän lakisääteinen oikeus sairausajan palkkaan. Pyydä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Jos työkyvyttömyys johtuu sairaudesta tai tapaturmasta, sairausajalta maksetaan palkkaa.

2. Tarkista Työehtosopimuksen määräykset sairausajan palkasta. Useissa työehtosopimuksissa on määrätty lakia pidemmästä palkanmaksusta työkyvyttömyysajalla. Jakson pituus suhteutetaan usein työsuhteen kestoon.

3. Tarkista työsuhteen kesto. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa työntekijällä on sairausajalla oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

4. Tarkista sovitut minimityötunnit sekä työvuorolistat. Myös vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän oikeus sairausajan palkkaan turvataan laissa. Sovituilta työvuoroilta ja muutoin säännönmukaisilta työtunneilta kuuluu maksaa palkka, myös työntekijän sairastuessa.

5. Selvitä tarvittaessa tahallisuus. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

+1 Panosta luottamukseen. Pyri luomaan luottamuksellinen ja avoin ympäristö, jossa työntekijä uskaltaa kertoa huolistaan ja jaksamisestaan. Terveystiedot ovat arkaluonteisia tietoja myös tunnetasolla. Työntekijällä tulee olla oikeus päättää, mitä terveystietoja he jakavat ja kenelle. Työntekijän henkilötietojen ja erityisesti terveystietojen suojan kanssa on hyvä olla tarkkana. Työntekijän kuunteleminen ja ratkaisukeskeinen lähestyminen voivat edesauttaa työhön paluuta ja säästää siten myös sairaslomista aiheutuvia kuluja.

Asiantuntijana
Emmi Muhonen lakiasiantuntija, Linnunmaa Lex Oy
CTA Paikka