Työ­suhteen käsitteeseen muutoksia

Hallituksen esityksen mukainen työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentti kuuluu seuraavasti. Uusi kokonaisharkintaa koskeva säännös on merkitty kursiivilla. Lakimuutos (HE 215/2022) on vahvistettu maaliskuussa.
Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Työn vai työlainsäädännön murros?

Työn tekemisen uudet tavat ja erityisesti digitaalisten alustojen nopea kasvu on kiinnittänyt myös EU:n komission huomion viime vuosina. Komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen työolojen parantamisesta alustatyössä. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että alustoja käyttävien henkilöiden työoikeudellinen asema on oikein määritelty. Komission arvion mukaan jopa 5,5 miljoonan alustakäyttäjän asema voi olla virheellisesti määritelty.

Alustatyödirektiivissä säädettäisiin kriteereistä, joiden täyttyessä alustan käyttäjän oletettaisiin olevan työsuhteessa. Olettama voitaisiin kumota tuomioistuimessa tai viranomaisen hallinnollisessa menettelyssä. Direktiivissä ei kuitenkaan luotaisi EU:n laajuista työsuhteen määritelmää ja direktiivi soveltuisi vain digitaalisten työtä välittävien alustojen toimintaan.

Syyskuussa 2022 komissio julkaisi yksinyrittäjiä koskevat kilpailuoikeuden tulkintaa koskevat suuntaviivat. Niiden mukaan tietyissä tilanteissa yksinyrittäjät voisivat tehdä kollektiivisia sopimuksia työnteon ehdoista toimeksiantajansa kanssa. Vaikka kyse on tilanteista, joissa työlainsäädäntö ei sovellu, komission näkemyksen mukaan suuntaviivojen mukaisissa tilanteissa yksinyrittäjän tekemä työ rinnastuu työsuhteessa tehtävään työhön.

Työsuhteelle ei ole yhteistä määritelmää EU:ssa ja eri jäsenvaltioiden määritelmät eroavat toisistaan. Olemassa oleva EU-lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä reunaehtoja työsuhteen käsitteelle. Komission toimet antavat viestin siitä, ettei EU seuraa työn murrosta sivusta.

Tuleva direktiivi aiheuttanee tarpeen tarkastella uudelleen myös työsopimuslain määritelmää. Voidaan kuitenkin arvioida, että työsopimuslain uusi kokonaisarvioinnin sisältävä työsuhteen määritelmä on riittävä uusien työnteon muotojen ja alustatyön aiheuttamien tulkinnanvaraisten tilanteiden ratkaisemiseen. Kyse on lopulta siitä, mihin työsuhteen ja yrittäjätyön raja asetetaan.

EU-sääntelyn kehitys voi kuitenkin aiheuttaa työsuhteen ja yrittäjätyön välisen rajanvedon hämärtymistä. Direktiivin lopullisesta muodosta riippuu, aiheutuuko selkeälle kahtiajaolle perustuvaan suomalaiseen järjestelmään muutostarpeita esimerkiksi vakuuttamiseen liittyviin säännöksiin. EU-sääntely voi haastaa käsityksiämme siitä, miten työsuhdetta on Suomen oikeusjärjestyksessä perinteisesti ajateltu.

Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 13.10.2022. Lehden mennessä painoon eduskunta ei ole vielä käsitellyt esitystä. Muutokset tulevan lain sisältöön ja voimaantulon aikatauluun ovat mahdollisia. EU:n alustatyödirektiivin käsittely on myös kesken EU:n lainsäädäntöelimissä.