Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeet ja lausunnot (130/2022 ja 131/2022)
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut yleisohjeen hyvinvointialueen tilikauden aikaisten katsausten laadinnasta. Tilikauden aikaisilla katsauksilla tarkoitetaan puolivuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausikatsauksia. Yleisohjeessa annetaan ohjeet jaksotus- ja arvostusperiaatteista, joita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkia tilikauden aikaisia katsauksia laadittaessa. Yleisohjetta noudatetaan ensimmäisen kerran vuodelta 2023 laadittavissa katsauksissa.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvästä talouden eriyttämisestä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriyttämisestä kaupungin kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä (lausunto 130/2022) ja lausunnon eriytettävien tehtävien aloittavan taseen 1.1.2023 laatimisesta (lausunto 131/2022).
Yleisohje hyvinvointialueen tilikauden aikaisten katsausten laadinnasta
Hyvinvointialueesta annetun lain 120 §:n mukaan hyvinvointialueen on tuotettava tietoja toiminnasta ja taloudesta hyvinvointialueen toiminnan ja talouden ohjausta, johtamista ja seurantaa varten. Hyvinvointialueen on toimitettava Valtiokonttorille puolivuosi- ja neljännesvuositietojen lisäksi kuukausitiedot vuoden alusta huhtikuun, toukokuun, heinäkuun, elokuun, lokakuun ja marraskuun loppuun. Käytännössä tietoja toimitetaan siten kuukausittain maaliskuun lopun tiedoista alkaen. Tuottojen ja kulujen määrät ilmoitetaan katsauksissa vuoden alusta kertyneen määrän mukaisina, esimerkiksi huhtikuun kuukausikatsaus sisältää tuottojen ja kulujen kokonaismäärät vuoden alusta huhtikuun loppuun.
Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella hyvinvointialueen taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (462/2022). Lisäksi valtiovarainministeriön asetuksella annetaan vuosittain tarkemmat säännökset seuraavana tilikautena tietojen toimittamiseen sovellettavista koodistoista, teknisistä kuvauksista ja raportointikokonaisuuksista (vuotta 2023 koskeva asetus 487/2022). Katsauksiin sisältyvien tietojen ei tarvitse olla tilintarkastettuja. Jokainen hyvinvointialue voi itse päättää, millä tavoin katsauksia käsitellään hyvinvointialueen toimielimissä ja haluaako se koota katsauksista erillisiä asiakirjoja.
Tilikauden aikaisten katsausten laatimisessa noudatetaan kirjanpitolain yleisiä tilinpäätösperiaatteita kuten suoriteperustetta sekä olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteita. Katsauksilla tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen taloudesta.
Tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset merkitään kirjanpitoon katsausten yhteydessä suoriteperiaatteen mukaisesti olennaisuuden periaatteella. Myös suunnitelman mukaiset poistot ovat katsauksissa jaksotettavia eriä. Lomapalkkavelkaa ei kuitenkaan esitetä todellisen velan mukaisena, koska velan määrä vaihtelee merkittävästi tilikauden aikana. Lomapalkkavelka otetaan huomioon tasaisesti laskettuna osuutena koko vuoden arvioidusta muutoksesta, jos se on olennainen. Lomapalkkavelkaa voidaan kuitenkin muuttaa tilikaudella rakennejärjestelyjen yhteydessä esimerkiksi silloin, kun siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka on maksettu vastaanottavalle organisaatiolle. Lomaraha ilmoitetaan kolmannen neljännesvuoden sisältävissä katsauksissa, vaikka lomaraha olisi maksettu kesäkuussa. Mahdollinen kesäkuussa maksettu lomaraha merkitään siten puolivuosikatsauksessa saamiseksi.
Kertaluonteisia eriä, kuten luovutusvoittoja tai osinkoja ei jaksoteta tasaisesti koko vuodelle, vaan ne kirjataan syntymishetkensä mukaisesti suoriteperusteella. Myös esimerkiksi korkojohdannaiset tai hankerahoitus jaksotetaan katsauksiin, jos ne ovat olennaisia.
Puolivuosi- ja neljännesvuosikatsauksissa ilmoitetaan olennaiset tapahtumat, jotka heijastuvat talouteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omistetun yhtiön myynti, muut rakennejärjestelyt sekä muut olennaiset kertaluonteiset erät, joilla voi olla vaikutusta hyvinvointialueen talouden analysointiin.
Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriyttämisestä Helsingin kaupungin kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä (lausunto 130/2022)
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriytettäviin tehtäviin kohdistetaan niistä aiheutuvat tuotot ja kulut sekä omaisuus- ja pääomaerät. Eriytettävistä tehtävistä on laadittava erillistilinpäätös, joka yhdistetään kaupungin tilinpäätökseen. Erillistilinpäätökseen tulee sisällyttää myös näiden tehtävien konsernitilinpäätös.
Lausunnon mukaan kaupungin tilinpäätös koostuu useasta eri kokonaisuutta eli entiteettiä kuvaavasta tilinpäätöksestä. Tilinpäätöksissä kuvataan kokonaisuuden ja siihen nähden ulkopuolisten talousyksiköiden välisiä liiketapahtumia. Eri kokonaisuuksia kuvaavat tilinpäätökset ovat:
- kaikki kaupungin tehtävät sisältävä tilinpäätös
- kaikki kaupungin tehtävät sisältävä konsernitilinpäätös
- muiden tehtävien tilinpäätös
- muiden tehtävien konsernitilinpäätös
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien tilinpäätös
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien konsernitilinpäätös
Muilla tehtävillä tarkoitetaan muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä eli kunnan tehtäviä.
Jokainen tilinpäätöskokonaisuus sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot. Eriytettävien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä liitetiedot laaditaan hyvinvointialueiden tilinpäätöslaskelmakaavojen ja liitetietovaatimusten mukaisesti. Toimintakertomuksen sisällössä voidaan painottaa niitä seikkoja, jotka liittyvät kyseiseen tilinpäätöskokonaisuuteen. Tehtäväkohtaista käyttötalousosan talousarvion toteutumisvertailua tai investointiosan hanke- tai hankeryhmäkohtaista toteutumisvertailua ei tarvitse esittää koko kaupungin tasolla, jos toteutumisvertailut on riittävästi eritelty kaupungin muiden tehtävien ja eriytettyjen tehtävien erillistilinpäätöksissä. Eriytettävien tehtävien tilinpäätös sisältää myös sisäiset erät eli sellaiset kaupungin sisäiset tuotot ja kulut sekä omaisuus- ja pääomaerät, joiden vastapuolena ovat muut kaupungin tehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin kohdistetaan sellaiset näistä tehtävistä aiheutuvat tuotot ja kulut, jotka vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaiseen valtion rahoitukseen. Eriytettävien tehtävien tuloslaskelman tulee olla johdettavissa kirjanpidosta. Muiden tehtävien kanssa yhteisten menojen jakamisessa voidaan käyttää laskennallisia jakoperusteita aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Sovellettavat jakoperusteet tulee määritellä yksityiskohtaisesti, ja niistä esitetään kuvaus tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriytettävien tehtävien omaisuus- ja pääomaerinä esitetään näihin tehtäviin kohdistuvat tase-erät. Toimitiloista aiheutuvat kulut kohdistetaan eriytettäville tehtäville Helsingin kaupungin sisäisinä vuokrina, minkä vuoksi toimitiloihin liittyvää omaisuutta kuten maa- ja vesialueita tai rakennuksia ei kohdisteta näille tehtäville. Kaupunki voi käyttää eriytettävien tehtävien ja muiden tehtävien välisten rahoitustapahtumien kirjaamiseen niin sanottua yhdystiliä. Eriytettävien tehtävien taseen tulee olla johdettavissa kirjanpidosta.
Eriytettävään konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisöjen lisäksi osuudet hyvinvointiyhtymän tilinpäätöksestä sekä eräiden muiden yhteisöjen tilinpäätökset hyvinvointialueille annettujen ohjeiden mukaisesti. Eriytettävä konsernitilinpäätös voidaan yhdistellä alakonsernista laaditun konsernitilinpäätöksen tavoin kaikki kaupungin tehtävät sisältävään konsernitilinpäätökseen. Olennaiset erot eriytettävän konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kaupungin konsernitilinpäätökseen verrattuna sekä erojen vaikutus kaikki kaupungin tehtävät sisältävän konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan kuvataan konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Lausunto Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eriytettävien tehtävien aloittavan taseen 1.1.2023 laatimisesta (lausunto 131/2022)
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin kohdistuvat omaisuuserät eriytetään muusta kaupungin omaisuudesta ja pääomaerät vastaavista tase-eristä. Tase-eriä eriytettäessä ei muuteta hyödykkeiden arvostusta. Eriyttäminen ei esimerkiksi edellytä muutosta pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelmiin, elleivät niiden perusteena olevat hyödykkeiden tulonodotukset tai tuotantotekijöiden käyttöön liittyvät odotukset muutu.
Eriytettävien tehtävien omaisuudeksi kirjataan myös osuus HUS-yhtymästä tilinpäätöksen 31.12.2022 mukaisella HUS-kuntayhtymän kirjanpitoarvolla sekä eriytettäviin tehtäviin kohdistuvat osakkeet ja osuudet. Eriytettävien tehtävien taseen vastaavien ja vastattavien lisäykseksi kirjataan myös näihin tehtäviin kohdistuvat lahjoitusrahastojen varat ja pääomat sekä mahdolliset muut toimeksiantojen varat ja pääomat. Toimitiloista aiheutuvat kulut kohdistetaan eriytettäville tehtäville Helsingin kaupungin sisäisinä vuokrina, minkä vuoksi toimitiloihin liittyvää omaisuutta kuten maa- ja vesialueita tai rakennuksia ei kohdisteta eriytettäville tehtäville.
Omaisuus- ja pääomaerien erotuksesta muodostuu eriytettävien tehtävien peruspääoma. Peruspääoman määrään vaikuttavat lisäksi Kårkulla Samkommun -kuntayhtymästä siirtyvät omaisuus- ja pääomaerät sekä eriytettävien tehtävien ja muun kaupungin välisen yhdystilin alkusaldo. Eriytettäviin tehtäviin kohdistuvat omaisuus- ja pääomaerät vähennetään muiden kaupungin tehtävien tase-eristä vastaeränä peruspääoma. Kaupungin aiempi peruspääoma jakautuu siten eriytettäviin tehtäviin sekä muihin kaupungin tehtäviin kohdistuvaan peruspääomaan.
Omaisuus- ja pääomaerät kirjataan eriytettäville tehtäville tase-erien välisinä siirtoina eli alkusaldojen muutoksina tilinavaukseen päiväykselle 1.1.2023. Tilinavaukseen kirjaamisen tarkoituksena on, että omaisuus- ja pääomaerien siirtoja ei esitetä vuoden 2023 liiketapahtumina talousarvion toteutumisvertailussa eikä rahoituslaskelmassa. Alkusaldoihin kirjattavat muutokset on dokumentoitava, jotta voidaan varmistaa aukoton kirjausketju edellisen vuoden päättävästä taseesta eriytettäviin alkusaldoihin.
