Inflaation kiihtyminen haastaa talouden ja liiketoiminnan suunnitteluun

Inflaation kiihtyminen tuo uudenlaisia haasteita yritysten talouden ja liiketoiminnan suunnitteluun. Eniten päänvaivaa aiheuttaa tulevan kehityksen arvaamattomuus.
30.8.2022 Matti Remes Kuva iStock

Inflaatio on nyt kohonnut maailmanlaajuisesti lukuihin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Euroopan komissio ennusti kesän kynnyksellä, että euroalueen inflaatio on tänä vuonna 6,1 prosenttia. Ensi vuonna se hidastuisi 2,7 prosenttiin.

Rakentaminen on yksi eniten tuotantokustannusten noususta kärsineistä toimialoista.

Esimerkiksi teräksen, raakalasin, puutavaran ja bitumin kaltaisten perusmateriaalien hinnat ovat kohonneet kymmeniä prosentteja.

– Rakentamisen raaka-aineiden kustannukset lähtivät jo viime vuonna kovaan nousuun, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Myös energian hinnan nousu tuntuu kaikissa rakennusalan yrityksissä, mutta erityisen paljon tästä kärsivät runsaasti polttoainetta tarvitsevat infra- ja konealan urakoitsijat.

Vihmon mukaan kustannuskehitystä on nyt lähes mahdotonta ennustaa. Se vaikeuttaa merkittävästi rakennushankkeiden tilaajien investointien suunnittelua ja aiheuttaa paljon päänvaivaa myös tarjouksia laskeville rakennusyhtiöille.

– Tietyissä rakennusmateriaaleissa tavarantoimittajan tarjouksen hinta saattaa olla voimassa vain puoli tuntia. Hintojen vaihdellessa tarjousten laskeminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos kyse on vaikkapa pari vuotta kestävästä ja kymmeniä miljoonia euroja maksavasta rakennusprojektista.

Myös materiaalien saatavuus on kasvava huolenaihe osittain siksi, että osa rakennusmateriaaleista on tullut Venäjältä ja Ukrainasta.

– Toimitusvaikeuksia pehmentävät varastot, joita rakennusyhtiöillä saattaa vielä olla. Samaan aikaan ne pyrkivät etsimään materiaaleille korvaavia toimitusketjuja, Vihmo sanoo.

Inflaatio uhkaa levitä nyt myös palkkoihin

Konsulttiyhtiö EY:n Pohjoismaiden tilintarkastuspalveluista vastaava Heikki Ilkka sanoo, että inflaation vaikutuksiin sopeutuminen vie yrityksissä aikaa.

– Takavuosina inflaatioon totuttiin, mutta ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa oli 10–15 vuoden jakso, jolloin inflaatiota ei ollut juuri lainkaan. Nyt liikkeenjohto on joutunut kaivamaan takataskustaan vanhat suunnitelmat.

Ilkka huomauttaa, että ensimmäiset inflaation vaiheet liittyivät esimerkiksi komponenttien, puolijohteiden ja puutavaran toimitusvaikeuksiin. Sen jälkeen alkoi kallistua energia.

– Edelleen inflaatio tulee kuitenkin pitkälti tavaroiden hintojen noususta. Ilmiö ei ole levinnyt vielä täysimääräisesti palkkoihin, mutta tilanne voi alkaa vähitellen muuttua. Kun kaikki tuntuu kallistuvan, ihmiset alkavat vaatia lisää palkkaa. Se tietäisi uutta vauhtia inflaatiokierteeseen.

Ilkka muistuttaa, että inflaatioprosentit kertovat hintatason yleisestä kehityksestä. Erot toimialojen ja tuotteiden välillä ovat suuret.

– Tavaroiden ja raaka-aineiden kohonneet hinnat voivat tulla myös alas. Öljyn hinta on tästä hyvä esimerkki. Sen sijaan palkat joustavat harvemmin alaspäin.

Paine koodareiden palkankorotuksiin kasvaa

Ohjelmisto- ja IT-palvelualalla palkkojen nousu on ollut arkipäivää jo useamman vuoden ajan, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Inflaatio lisää palkankorotuspaineita entisestään.

– Yrityksissä on tehty viime vuosina työehtosopimuksia korkeampia palkankorotuksia. Etenkin kasvukeskuksissa kokeneempien IT-osaajien palkat ovat nousseet koko ajan.

Roihan mukaan yrityksillä on vähän vaihtoehtoja, sillä kilpailu ennen muuta kokeneista ohjelmistoalan ammattilaisista on kova.

– Kun inflaatio alkaa tuntua ihmisten kukkarossa, se todennäköisesti nostaa palkkatoiveita. Jos nykyinen työnantaja ei tähän pysty tavalla tai toisella vastaamaan, herkkyys vaihtaa työpaikkaa on matala. Etätyö on madaltanut sitä entisestään. Jos töitä tehdään kotona, ei ole suurta väliä, kenelle töitä tekee.

Inflaatio vaikeuttaa talouden suunnittelua

Heikki Ilkan mukaan yritysten päivittäiseen taloushallintoon inflaatiolla on varsin vähän vaikutuksia. Sen sijaan taloudelliseen suunnitteluun, esimerkiksi budjetointiin ja investointien kannattavuuslaskelmiin, kustannusten nousu ja epävarma tulevaisuus vaikuttavat.

– Inflaatio on otettava huomioon myös liiketoiminnan suunnittelussa. Jos esimerkiksi jokin osa liiketoiminnasta muuttuu kannattamattomaksi, joudutaan tekemään muutoksia tai luopumaan siitä kokonaan.

Ilkan mielestä liiketoiminnan suunnittelussa tasaisesti ja ennakoidusti nousevat hinnat eivät olisi ongelma.

– Nyt ongelma on kuitenkin se, ettei kukaan tiedä inflaation kestoa ja nopeutta. Pian ohimenevä ilmiö tämä ei kuitenkaan ole. Inflaatio voi laukata parikin vuotta, mutta sitten vauhti todennäköisesti hiljenee.

Omien tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun on Ilkan mukaan joka tapauksessa kiinnitettävä yrityksissä entistä enemmän huomiota. Muutoksia on tehtävä tarvittaessa entistä herkemmin.

– Kohonneet tuotantokustannukset pitäisi pystyä siirtämään asiakashintoihin, mutta mahdollisuus tähän vaihtelee suuresti toimialojen ja yritysten välillä.

Asiakashintojen korotus voi olla haasteellista

Haasteellisinta kohonneiden tuotantokustannusten siirtäminen hintoihin on toimialoilla, joilla asiakastoimitukset perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin. Tällaisia ovat rakennusprojektien ohella esimerkiksi konepajojen toimitukset tehdasinvestointeihin.

Kiinteistöalalla vuokranantaja voi ainakin osittain kompensoida kohonneita kustannuksia, sillä vuokrat on yleensä sidottu johonkin indeksiin.

Lentoyhtiöt pystyvät puolestaan tarkistamaan hintoja ylöspäin lentohintoihin lisättävän polttoainelisän kautta.

– Joillakin aloilla kilpailu on kuitenkin niin kovaa, että hintojen nostaminen on vaikeaa. Toisaalta inflaation edetessä hintojen korotuksille löytyy entistä enemmän yleistä ymmärrystä, Ilkka arvioi.

Hänen mielestään kustannusten nousu tulisi jatkossa ottaa huomioon kaikissa asiakassopimuksissa. Haasteena on kuitenkin inflaatiokehityksen arvaamattomuus.

Rakennusalan kannattavuus koetuksella

Jouni Vihmon mukaan julkisten rakennushankkeiden hankintasopimuksissa voi olla kirjaus hintojen sitomisesta indeksiin. Näin on esimerkiksi Väyläviraston tilaamissa hankkeissa.

Sen sijaan yksityisellä puolella hintojen tarkistukset kesken sopimuskauden ovat usein neuvottelukysymyksiä.

Rakennusalan etujärjestön edustajana Vihmo ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin rakennusyhtiöt ovat onnistuneet siirtämään nousseita kuluja asiakashintoihin.

– Rakentamisen hidastuessa on kuitenkin selvää, että alan yritysten kannattavuus heikkenee. Myös tulonmenetyksiä on odotettavissa, kun hankkeita siirtyy tai pahimmillaan peruuntuu kokonaan.

Rasmus Roiha sanoo suoraan, että ohjelmistoalalla kohonneita kustannuksia on pystytty siirtämään asiakashintoihin keskimäärin huonosti.

– Alan hinnoittelu perustuu usein kiinteisiin projekti- tai tuntihintoihin. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana hinnat ovat pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

– Samaan aikaan palkat ovat nousseet keskimäärin merkittävästi. Se syö alan yritysten kannattavuutta.

Roihan mukaan hieman paremmassa asemassa ovat yritykset, jotka ovat onnistuneet tekemään asiakkaan kanssa hinnankorotuksia mahdollistavia sopimuksia, jos tuotantokulut nousevat.

– Parhaimmassa asemassa ovat yritykset, joilla on julkisen sektorin isoja IT-hankkeita. Niihin sisältyy usein indeksiin sidottu mahdollisuus hinnankorotuksiin. Yksityisellä sektorilla tällaisia indeksikorotuksia on harvoin sopimuksissa, vaan kaikista korotuksista on neuvoteltava.

Roihan mukaan neuvotteluvaraa kiristää ohjelmistoalan koventunut kilpailu. Alalle on tullut iso määrä uusia palveluntarjoajia.

Kannattavuutensa parantamiseksi alan yritykset pyrkivät tuotteistamaan palvelujaan ja skaalaamaan palvelupaketteja laajemmille asiakasryhmille.

– Aiemmin asiakkaalle myytiin yksittäisten koodarien työtä kiinteällä tuntihinnalla, mutta jatkossa tarjotaan entistä enemmän palvelupaketteja, jotka voivat sisältää peruskoodauksen ohella esimerkiksi automatiikkaa ja ohjelmistorobotiikkaa.

Myös korkojen nousuun pitää varautua

Inflaation myötä myös korkotaso nousee vääjäämättä, kun keskuspankit pyrkivät hillitsemään kustannustason nousua. Ilkan mielestä oleellinen kysymys yritysten kannalta kuuluu, kuinka paljon ja millä aikataululla korot nousevat.

– Yhdysvaltain keskuspankki näyttäisi olevan valmis nostamaan ohjauskorkoaan Euroopan keskuspankkia nopeammalla aikataululla. Ainakin Euroopassa tuntuu nyt siltä, että suuriin koronnostoihin ei lähdetä. Pikemminkin voisi puhua korkotason normalisoitumisesta.

Korkojen noustessa parhaassa asemassa ovat yhtiöt, joilla on vähän velkaa, vahva tase ja hyvä kassavirta.

Myös rahoitusrakenteella on väliä. Suurten yhtiöiden rahoituksesta iso osa tulee yleensä joukkolainamarkkinoilta kiinteällä korolla, jolloin korkotason nousu näkyy rahoituksessa vasta pidemmällä aikavälillä. Pankkirahoituksen varassa olevilla yrityksillä koronnostot tuntuvat aiemmin.

– Velkaisilla yhtiöillä rahoituskulut kasvavat, mutta korkojen nousu vaikuttaa myös omaisuusarvoihin. Rahan hinnan nousu on otettava huomioon myös investointilaskelmissa, Ilkka sanoo.

Yritykset harkitsevat investointejaan entistä tarkemmin, jos niihin on hankittava rahoitusta vaikkapa prosenttiyksikköä korkeammalla korolla.

Sama pätee kuluttajien asuntokauppoihin. Koronnostot myös lisäävät asuntolainan hoitokuluja, minkä vuoksi kotitaloudet saattavat joutua tinkimään muusta kulutuksesta.

Rakennusalalla uskotaan kuitenkin, että asuntorakentamisessa kysyntää ylläpitävät edelleen kotitalouksien kasvavat tulot. Inflaatio syö toki palkan ostovoimaa, mutta samalla se maksaa myös velkaa.

– Reaalikorko on edelleen tukevasti pakkasella. Tämän ymmärtävät etenkin sijoittajat, joiden mielestä inflaation laukatessa kannattaa sijoittaa kiinteään omaisuuteen, kuten asuntoihin, Vihmo huomauttaa.

Hän odottaa, että ennen Ukrainan sotaa aloitettujen asuntohankkeiden suuri määrä ja toimitilarakentamisen piristyminen pitävät rakentamisen parin prosentin kasvuvauhdissa kuluvana vuonna. Ensi vuonna uudisrakentamisen volyymi kuitenkin putoaa varsinkin asuntorakentamisessa.