Kuntayhtymän alijäämän kattaminen peruspääomaa alentamalla (Kilan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunto 127/2022)

Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon 127/2022 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alijäämän kattamisesta peruspääomaa alentamalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (niin sanottu voimaanpanolaki) mukaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1.2023.

Voimaanpanolain mukaan sairaanhoitopiirien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kunta­yhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle. Lausuntopyynnössä kysyttiin sitä, onko alijäämän kattaminen mahdollista toteuttaa kirjanpidon toimenpiteenä alentamalla peruspääomaa.

Vuonna 2021 voimaan tulleella kuntalain 110 §:n muutoksella tarkennettiin alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Lain perustelujen mukaan alijäämän kattamisen keinojen tulee olla ensisijaisesti reaalitalouden keinoja eli tulojen lisäyksiä tai menojen vähennyksiä. Tällaisena keinona ei voida pitää taseen peruspääoman alentamista alijäämän kattamiseksi, joka merkitsisi kertyneen nettovarallisuuden käyttöä palvelujen rahoittamiseen. Peruspääoman alentaminen olisi mahdollista silloin, kun kunnan tai kuntayhtymän palvelutoiminta supistuu pysyvästi ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarve vähenee.

Lain perustelujen mukaan alijäämän kattamisen keinojen tulee olla ensisijaisesti reaalitalouden keinoja eli tulojen lisäyksiä tai menojen vähennyksiä.

Hyvinvointialue- ja kuntajaosto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa kuntayhtymän toiminta lakkaa lain nojalla, toiminta jatkuu hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Järjestämisvastuun siirtyminen ei vaikuta palvelutoiminnassa käytettävän omaisuuden eikä rahoituksen tarpeeseen. Lausunnon mukaan kyse ei ole kuntalain perusteluissa ja aiemmassa kuntajaoston lausunnossa 121/2019 tarkoitetusta tilanteesta, jossa kuntayhtymän palvelutoiminta supistuisi ja pääomarahoituksen tarve pysyvästi vähenisi. Lausuntoa 121/2019 ei ole sellaisenaan enää mahdollista soveltaa, koska lausunnon antamisen jälkeen kunta­lakia on muutettu.

Hyvinvointialue- ja kuntajaosto muistuttaa lausunnossaan oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta ja toteaa sen koskevan myös yli- ja alijäämän määrää. Jaoston mukaan oikea ja riittävä kuva yli- tai alijäämän määrästä korostuu tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen voimaanpanolaissa on erityisiä säännöksiä alijäämän kattamisesta ja jossa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän varat ja velat sitoumuksineen siirtyvät kuntayhtymältä hyvinvointialueelle.

Lausunnon mukaan kuntayhtymän alijäämien kattamista koskevan voimaanpanolain säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntien järjestämisvastuun aikana syntyneet kunta­yhtymän menot jäävät kuntien rahoitettaviksi. Peruspääoman alentaminen alijäämien kattamiseksi merkitsisi sitä, että kunnat eivät vastaisi niiden järjestämisvastuun aikana syntyneistä kuntayhtymän menoista, vaan alijäämien määrä vähentäisi hyvinvointialueelle siirtyvää nettovarallisuutta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomaa ei ole mahdollista alentaa kirjanpidon toimenpiteenä tase-erien välisenä siirtona kuntayhtymän alijäämän kattamiseksi.