Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy – mitä tapahtuu vuonna 2022?

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen eli sote-uudistuksen toimeenpano etenee hyvinvointialueilla. Uudet aluevaltuustot ovat aloittaneet toimintansa, ja parhaillaan kerätään tietoja talousarvion valmistelua varten. Uudistus heijastuu hyvinvointialueiden lisäksi myös kuntien ja kuntayhtymien talouteen.

Hyvinvointialueiden kirjanpito-ohjeita valmistellaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaostossa. Yleisohjeet noudattavat suurelta osin kuntien ja kuntayhtymien ohjeita. Jaosto antaa myös lausunnon hyvinvointialueen vuoden 2023 aloittavan taseen laadinnasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus on historiallisen suuri julkisen sektorin rakenteen uudistus, palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Uudistus on otettava huomioon hyvinvointialueiden lisäksi kuntien ja kuntayhtymien talouden suunnittelussa. Lisäksi omaisuusjärjestelyt muuttavat vuoden 2023 alkusaldoja.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien toiminta päättyy

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät lakkaavat lain nojalla vuoden 2022 lopussa. Tämä koskee myös sellaisia kuntayhtymiä, jotka ovat vastanneet erikoissairaanhoidon lisäksi alueensa perusterveydenhuollon palveluista. Kuntayhtymät eivät laadi enää talousarvioita vuodelle 2023.

Lisäksi laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (niin sanottu voimaanpanolaki) rajoittaa lakkaavan kuntayhtymän viranomaisen toimivaltaa. Kuntayhtymä ei voi enää päättää asioista, joilla olisi merkittäviä hyvinvointi­aluetta sitovia vaikutuksia, paitsi jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä tai jos hyvinvointialue antaa päätökselle suostumuksen.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien vuoden 2022 tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuden oletuksella tavanomaisten arvostus- ja jaksotussäännösten mukaisesti. Erillisiä uudistusta ennakoivia kirjauksia ei tarvitse tehdä, mutta tilinpäätökseen on kirjattava esimerkiksi kaikki arvonalentumiskirjaukset, joiden perusteet ovat syntyneet vuoden 2022 aikana. Vuoden 2022 tilinpäätösten saldot siirretään hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän alkusaldoiksi vuoden 2023 aloittavassa taseessa.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien vuoden 2022 tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuden oletuksella tavanomaisten arvostus- ja jaksotussäännösten mukaisesti.

Voimaanpanolaissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunta­yhtymän alijäämä. Kuntayhtymien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä vuoden 2022 aikana ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymään. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnon 127/2022 mukaan alijäämää ei ole mahdollista kattaa peruspääomaa alentamalla.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tilinpäätöksen allekirjoittavat hyvinvointialueen hallitus ja hyvinvointialuejohtaja. Hyvinvointialueen valtuusto käsittelee tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. HUS-kuntayhtymän tilinpäätös käsitellään vastaavalla tavalla HUS-yhtymässä.

Kuntien ja muiden kuntayhtymien palveluja siirtyy hyvinvointialueille

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen ­palvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Kuntien tavoin uudistuksessa käsitellään niin sanottuja vapaaehtoisia kuntayhtymiä, jotka on perustettu Paras-lainsäädännön nojalla tai vapaaehtoisesti. Nämä muut kuin sairaanhoitopiirien tai erityishuoltopiirien kuntayhtymät eivät lakkaa lain nojalla. Jäsenkunnat voivat päättää esimerkiksi kuntayhtymän purkamisesta tai perussopimuksen muuttamisesta.

Helsinki vastaa ainoana kuntana jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Helsingin tulee eriyttää kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen tuotot ja kulut sekä tase-erät muusta kaupungin toiminnasta.

Helsingin tulee eriyttää kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen tuotot ja kulut sekä tase-erät muusta kaupungin toiminnasta.

Kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähennetään valtakunnallisella tasolla samalla määrällä kuin niiltä siirtyy kustannuksia hyvinvointialueille. Siirtyvän verorahoituksen ja kustannusten määrät eivät yksittäisessä kunnassa ole kuitenkaan yhtä suuret. Tiedot siirtyvän rahoituksen määrästä sekä kaikissa kunnissa yhtä suurena toteutettavasta kunnan tuloveroprosentin alennuksesta täsmentyivät keväällä 2022. Kevään laskelmiin perustuen kuntien tuloveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksikköä. Valtionosuuksiin vaikuttavat laskelmat täsmentyvät vielä vuoden 2022 aikana.

Kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset laaditaan toiminnan jatkuvuuden oletuksella, ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan tavanomaisia arvostus- ja jaksotusperiaatteita. Esimerkiksi sellaiset siirtyvää omaisuutta koskevat arvonalentumiset, joiden perusteet syntyvät jo vuoden 2022 aikana, kirjataan kunnan vuoden 2022 tuloslaskelmaan. Kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ei synny kunnalle takautuvasti vaikutusta tulokseen, jos kunta on kirjannut kirjanpito-ohjeiden mukaisesti pakollisen varauksen alijäämän kattamiseen silloin, kun alijäämää on kertynyt kuntayhtymälle.

Omaisuusjärjestelyt toteutetaan jakautumismallin mukaisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät hyvinvointialueille. Kunnat ovat antaneet siirtyvistä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista hyvinvointialueelle selvityksen helmikuun 2022 loppuun mennessä. Selvitystä on tarvittaessa täydennettävä kesäkuun loppuun mennessä.

Omaisuusjärjestelyt toteutetaan niin sanotun suppean jakautumismallin mukaisesti, ja siirtyvät omaisuus- ja velkaerät käsitellään kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossa peruspääoman oikaisuna. Näin kirjauksista ei muodostu tulosvaikutusta. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa erillisen lausunnon siirtyvien tase-erien käsittelystä kirjanpidossa.

Omaisuuden siirroista ei makseta korvausta kunnille eikä niiden toisaalta tarvitse maksaa korvausta siirtyvistä velkaeristä. Kunta on kuitenkin oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa ja joiden seurauksena kunnan taloudellinen itsemääräämisoikeus vaarantuu. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimi­tiloista. Tilannetta arvioidaan lähtökohtaisesti kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella määräytyvän korvausrajan mukaisesti.

Omaisuuden siirroista ei makseta korvausta kunnille eikä niiden toisaalta tarvitse maksaa korvausta siirtyvistä velkaeristä.

Hyvinvointialue vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat, jotka jäävät kuntien omistukseen. Hyvinvointialue voi pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Siirtymäajan vuokrasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (272/2022).

Vuokra on kokonaisvuokra, joka koostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra muodostuu vuokrattavan rakennuksen tai toimitilan teknisen arvon ja kuuden prosentin tuottovaatimuksen mukaan. Rakennuksen teknisen arvon voi määritellä asetuksen mukaan eri tavoin. Ylläpitovuokraan sisältyvät hallinto-, käyttö-, kunnossapito-, huolto-, ulkoalueiden hoito-, lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset. Kustannukset lasketaan käyttämällä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja asetuksen liitteen mukaisesti. Ylläpitokustannusten jakautumisesta kunnan ja hyvinvointialueen kesken voidaan asetuksen pääsäännöstä poiketen myös sopia toisin.

Hyvinvointialueiden taloutta ohjataan kuntia tiukemmin

Hyvinvointialueet on perustettu kesällä 2021. Niiden toiminta muodostuu vuosien 2021 ja 2022 aikana varsinaisen toiminnan käynnistymisen valmistelusta. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, ja ne laativat talousarvion varsinaisesta toiminnasta ensimmäisen kerran vuodelle 2023.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion ja taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Poikkeuksen muodostaa lainanottovaltuus investointien rahoittamiseksi. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Valtioneuvosto vahvistaa jokaiselle hyvinvointialueelle vuosittain valtuuden pitkäaikaisen lainan ottamiselle. Lainan­ottovaltuus määritellään laskennallisesti sen mukaan, millaisesta lainamäärästä hyvinvointialue selviäisi normaalin rahoituksensa puitteissa. Lainanottovaltuuksista päätetään ensimmäisen kerran keväällä 2022.

Hyvinvointialueiden kirjanpidossa kunnilta ja vapaaehtoisilta kuntayhtymiltä siirtyvät omaisuus- ja velkaerät kirjataan vuoden 2023 aloittavaan taseeseen vastatilinä peruspääoma. Kirjauksista ei siten synny tuottoja tai kuluja eikä siirtoja varten varata talousarvioon tuloarvioita tai määrärahoja. Tarkemmat ohjeet hyvinvointialueen aloittavan taseen laadinnasta antaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto.

Hyvinvointialueet raportoivat valmisteluvaiheen rahoituksesta

Hyvinvointialueet laativat tilinpäätöksen ensimmäisen kerran jo vuodelta 2021. Vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätökset sisältävät tiedot valmisteluvaiheen rahoituksesta ja kuluista. Talouden raportointi vuodelta 2022 toteutetaan valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen erillistiedonkeruina neljännesvuosittain.

Hyvinvointialueet laativat tilinpäätöksen ensimmäisen kerran jo vuodelta 2021.

Valmisteluvaiheen rahoitus jaksotetaan eri tilikausille niin, että se osuus hyvinvointialueen valmisteluun saadusta avustuksesta, joka on jäänyt käyttämättä tilikaudella ja jota on mahdollista käyttää vielä seuraavana vuonna, esitetään tilinpäätöksessä tuloennakkona tase-erässä siirtovelat. Siirtoveloista avustus tuloutetaan käytön mukaan tuloslaskelmaan. Valtionavustus hyvinvointialueiden valmisteluun kirjataan tuloslaskelman toimintatuottojen tukiin ja avustuksiin, ja tuloslaskelman erässä Valtion rahoitus esitetään tuottoja vasta vuonna 2023.

Hyvinvointialueiden tilinpäätöslaskelmien kaavat ja liitetieto­vaatimukset on annettu asetuksella kesällä 2021 (729/2021). Näiden pohjalta annetaan asetus taloustietojen tarkemmasta sisällöstä sekä raportoinnin aikataulusta vuodesta 2023 alkaen. Eroja kuntiin verrattuna ehdotetaan raportoinnin aikatauluun (raportointi osin kuukausitasolla) sekä siihen, että kesken tilikauden raportoidaan myös toimialakohtaisesti (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi erikseen tuloslaskelmasta ja investoinneista). Samaa jaottelua käytetään myös talousarvio- ja tilinpäätösarviotiedoissa.