Tuloverotukseen ja palkkahallintoon tulleet muutokset vuodelle 2022

Kunnallisveron korottajia vuodelle 2022 oli vähän

Kuntaliiton 18.11.20221 julkaiseman tiedotteen mukaan kunnallisvero nousee 16 kunnassa, laskee 12 kunnassa ja säilyy ennallaan maamme 281 kunnassa vuonna 2022. Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnallisveroa korottavien kuntien määrä onkin nyt 2000-luvun matalin. Keskimäärin kunnallisveroprosentti on 20 prosenttia vuonna 2022.

Kunnalliseen verotukseen on tulossa muutoksia, kun sote-uudistus toteutuu. Uudistuksen lainsäädäntöpohjahan saatiin valmiiksi kesän 2021 aikana, kun eduskunta hyväksyi lakiesitykset. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut kootaan kunnilta ja sairaanhoito­piireiltä hyvinvointialueille, ja samalla rahoitusvastuut näiden tehtävien osalta siirtyvät kunnilta valtiolle.

Lainsäädäntötyön yhteydessä esitettyjen arvioiden mukaan rahoitusvastuita siirtyy valtiolle lähes 20 miljardia euroa vuoden 2020 tason mukaan laskettuna.

Sote-uudistuksen vuoksi ansiotulojen verotuksen rakenne muuttuu vuoden 2023 alusta siten, että valtion verotusta kiristetään ja ansiotuloista perittävää kunnallisveroa alennetaan. Kaikkien kuntien on uudistuksen voimaanpanolain (L 616/2021) mukaan määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä. Valtion tuloveroasteikkoa muokataan puolestaan siten, että siinä on viisi porrasta ja alin porras alkaa nollasta eurosta.

Vuotta 2023 varten jo annetun tuloveroasteikon (L 620/2021) mukaan veroprosentti alimmalla portaalla on 13,26 prosenttia. Asteikon yksityiskohtia saatetaan kylläkin vielä muuttaa vuoden 2022 aikana. Lisäksi valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten perusteet ja suuruudet on tarkoitus yhtenäistää sekä tarkistaa vähennysten taso siten, että verotuksen taso ei kiristyisi uudistuksen vuoksi.

Valtion tulovero – ansiotuloverotus

Ansiotuloverotukseen tehtiin hallitusohjelman mukaiset ansiotason nousua vastaavat tarkistukset, jotta ennustettu yleinen ansiotason nousu ei nostaisi valtion tuloveroprosenttia. Tarkistukset tehtiin korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.

Sote-uudistuksen vuoksi valtion tulo­veroasteikkokin uudistuu vuoden 2023 verotusta varten. Alin porras alkaa tuolloin nollasta eurosta, kuten edellä yllä jo äsken kerrottiinkin.

Asuntolainojen korot

Yrittäjänkin on hyvä pitää mielessä se, että oman asunnon hankinnasta tai perusparantamisesta aiheutuneiden lainojen korkojen verovähennysoikeus päättyy vuoden 2022 jälkeen. Vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa vähennetään 10 prosenttia näistä koroista ja vuoden 2022 verotuksessa vielä 5 prosenttia. Vuonna 2023 asuntolainan korkoja ei enää vähennetä verotuksessa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys kolminkertaistuu

Elinkeinonharjoittajille ja maatilatalouden harjoittajille säädettiin vuoden 2021 verotukseen mahdollisuus tehdä niin sanottu lisävähennys tutkimustoiminnan alihankintalaskujen perusteella.

Vuoden 2021 osalta lisävähennys on 50 prosenttia alihankintalaskujen määrästä, enintään kuitenkin 500 000 euroa vuodessa. Kyse on veroilmoituksella tehtävästä vähennyksestä, jota vastaavaa menoa ei ole vähennetty yrityksen kirjanpidossa. Vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa lisävähennys kolminkertaistuu ja on 150 prosenttia. Lisäksi lain voimassaoloaikaa jatkettiin parilla vuodella siten, että lisävähennys on tehtävissä vielä vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Alun perin vähennyksen tekomahdollisuus piti päättyä jo vuoteen 2025.

Jotta yrityksellä on oikeus lisävähennykseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tehtävä yhdessä laissa tarkoitetun tutkimusorganisaation kanssa. Alihankkijan tulee olla ETA-alueella toimiva yhteisö, jonka päätavoitteena on harjoittaa tutkimustoimintaa tai tutkimus­tulosten levittämistä riippumattomasti. Yhteistyöorganisaation pääasiallisen toiminnan tulee olla luonteeltaan ei-kaupallista. Lisävähennystä ei siten voi tehdä täysin kaupallisten toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. Verohallinnon ohjeen mukaan laissa tarkoitettuina tutkimusorganisaatioina voidaan pitää muiden muassa yliopistoja, ammattikorkeakouluja, Ilmatieteen laitosta, Geologian tutkimuskeskus GTK:ta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:tä.

Alle 5 000 euron suuruista lisävähennystä ei voi tehdä, eikä lisä­vähennykseen ole oikeutta myöskään siltä osin, kun kuluihin on saatu muuta julkista tukea.

Pienhankinnat ja vähäiset menojäännökset

Vuoden 2022 verotuksessakin on hyvä muistaa se yritysverotuksen yksityiskohta, että enintään 1 200 euron suuruinen koko irtaimen käyttöomaisuuden verotuksessa poistamaton hankintameno eli menojäännös on vähennettävissä yrityksen tuloverotuksessa yhdellä kertaa. Tämä sääntö tuli voimaan jo vuoden 2021 alussa.

Artikkelin kirjoitushetkellä enintään 1 200 euron menojäännöksen kertapoistomahdollisuutta ei ole otettu vielä huomioon Verohallinnon OmaVero-palvelussa lomakkeen 62 tietokentissä. Järjestelmä ei siis salli viedä koko menojäännöstä kertapoistoksi kenttään Säännönmukainen poisto (EVL). Järjestelmää tullaan muuttamaan nykylakia vastaavaksi, mutta sitä ennen vähäinen menojäännös on vietävä OmaVero-palvelun lomakkeelle 62 seuraavasti:

• Ilmoita kentässä Säännönmukainen poisto (EVL) elinkeinoverolain mukainen enimmäispoisto eli 25 prosenttia menojäännöksestä.
• Ilmoita loput poiston määrästä (25 prosentin ylittävä osa menojäännöksestä) kentässä Lisäpoisto (EVL 32 §) ja verohuojennuspoisto.

Vuoden 2021 alussa korotettiin hieman kertapoistoina vähennettävien pienhankintojen eurorajoja. Sekin on hyvä muistaa. Edelleen on myös voimassa vanha sääntö, että irtaimen käyttöomaisuuden hankinta­menon voi vähentää kertakuluna, jos hyödykkeen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta.

Kotitalousvähennykseen väliaikaisia korotuksia

Kotitalousvähennys on myös yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostava vähennys. Tehdäänhän vähennys heidän laskuttamansa työn perusteella. Kotitalousvähennystä heikennettiin vuoden 2020 alussa. Enimmäismäärä laski tuolloin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennettävä prosenttiosuus laski työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin.

Jo syksyllä 2020 hallitus linjasi, että kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta päätetään suhdannetilanteen ja kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista valmistuvan tutkimuksen perusteella keväällä 2021. Vaikka Valtion talou­dellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen väitteiden mukaan kotitalous­vähennys ei merkittävästi lisää työpaikkoja palvelualoilla eikä vähennä veronkiertoa, kotitalousvähennyksen korottamiselle oli korona­­tilanteenkin vuoksi laajaa yksimielisyyttä sekä eri puolueiden että työnantaja- ja työntekijäjärjestöjenkin kesken.

Kotitalousvähennystä heikennettiin vuoden 2020 alussa. Enimmäismäärä laski tuolloin 2 400 eurosta 2 250 euroon.

Kotitalousvähennystä korotettiin vuoden 2022 alusta siten, että kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta vähennyksen enimmäismäärä on vuosina 2022–2023 väliaikaisesti 3 500 euroa normaalin 2 250 euron sijaan. Vähennyksen prosenttimääräkin on näiltä osin normaalia korkeampi eli 60 prosenttia työn osuudesta 40 prosentin sijaan ja palkka­kulujen osalta 30 prosenttia normaalin 15 prosentin sijaan.

Kotitaloustyötä ovat esimerkiksi siivous, ruoanlaitto, vaatehuolto, pihan ja puutarhan hoito sekä lumenluonti. Hoiva- ja hoito­työtä ovat esim. lasten, sairaiden tai vanhusten pukeminen, peseminen ja auttaminen ulkoilussa. Arvonlisäverottomat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut eivät kuitenkaan oikeuta kotitalousvähennykseen.

Edellä mainittuja enimmäismäärän ja prosenttiosuuksien korotuksia sovelletaan vuosina 2022–2027 niiden henkilöiden verotuksessa, jotka luopuvat öljylämmityksestä ja joille tästä syystä aiheutuu remonttikuluja. Muihin asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannusmenoihin sovelletaan sekä normaalia 2 250 euron enimmäismäärää että 40 prosentin ja 15 prosentin vähennysoikeutta.

Palkkahallinnon muutoksia vuodelle 2022

Sosiaalivakuutusmaksut

TyEL-maksua annettiin vuonna 2020 tilapäisesti koronapandemian vuoksi helpottamaan työnantajien maksutaakkaa. Alennus peritään takaisin vuosina 2022–2025, ja se vaikuttaa TyEL-maksuun 0,45 prosenttia vuonna 2022. Korotus kohdistuu työnantajien maksuosuuteen, ja työntekijöiden maksuosuudet pysyvät ennallaan.

Työttömyysvakuutusmaksun alaikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022 alkaen. Vakuutuksen maksuvelvollisuus saattaa lakata väliaikaisesti sellaisen työntekijän osalta, joka on 17-vuotias muutoksen tullessa voimaan. Lakimuutos liittyy oppivelvollisuuden laajentumiseen

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,34 %
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

• Työntekijän sairaanhoitomaksu 0,53 %
• Työntekijän päivärahamaksu 1,18 %
  (jos tulot alle 15 128 €/vuosi,
  päivärahamaksu on 0,00 €/vuosi)
• Ns. minipidätys 1,71 %
  (jos tulot alle 15 128 €/vuosi 0,53 %)

Työntekijän eläkevakuutusmaksu TyEL keskimäärin 24,85 %

• palkkasumma alle 2 169 000 euroa (v. 2020)
• Työnantajan osuus keskimäärin 17,40 %
• Työntekijän palkasta perittävät
  – 18–52- ja 63–68-vuotiaat 7,15 %
  – 53–62-vuotiaat 8,65 %

Työttömyysvakuutusmaksu

• Työnantajan osuus
  palkkasumma ≥ 2 197 500 € 0,50 %
  palkkasumma > 2 197 500 € 2,05 %
  TyEL-vakuutettu osaomistaja 0,50 %
• Työntekijän osuus
  palkansaaja 1,50 %
  osaomistaja 0,74 %

Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,70 %

• vakuutusmaksu vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan

Ryhmähenkivakuutus keskimäärin 0,07 %

Perhevapaauudistus voimaan 1.8.2022

Laaja uudistus (HE 129/2021) tuo muutoksia niin työsopimus-, sairausvakuutus- kuin hieman vuosilomalakiinkin. Uudistuksesta lisää tämän lehden sivulta 20.

Kilpailukieltosopimuksiin aina korvausvelvollisuus työnantajille vuodesta 2022 alkaen

Lue lisää Tilisanomat 6/2020 -lehdestä

Luontoisedut

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 euroa kuukaudessa määräaikaisesti vuosina 2022–2025. Huojennus koskee hybridi- tai kaasuautoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat enintään 100 g/km ja jotka on otettu käyttöön aikaisintaan vuonna 2021. Etu koskee autoja, jotka eivät kuulu vuoden 2021 alusta tulleen täyssähköisten työsuhdeautojen veroedun (170 euroa kuukaudessa) piiriin. Auton päästöarvo ilmoitetaan tulorekisteriin, mikäli verotusarvoa on alennettu työsuhdeauton nolla- tai vähäpäästöisyyden vuoksi.

Toistaiseksi voimassaolevina vapaan autoedun huojennuksina on Verohallinnon päätöksessä käyttökustannusten osuudesta tehtävä vähennys täyssähköauton arvosta 120 euroa/kuukausi tai 0,08 euroa/kilometri. Mikäli ulkoisesta lähteestä ladattavan auton käyttövoima on sähkö ja moottoribensiini tai sähkö ja dieselöljy taikka auton käyttövoima on metaanista koostuva polttoaine, on vähennyksen määrä 60 euroa /kuukausi tai 0,04 euroa/kilometri.

Määräaikaiset alennukset vuosina 2022–2025 tehdään, kun auton verotusarvo on muutoin laskettu verohallinnon päätöksen mukaisesti. Oman tai käyttöetuauton lataaminen työnantajan kustantamana vuosina 2021–2025 on verovapaa etu.

Ravintoetu, kun työnantajan kustannukset 7,15–11,30 €:  7,15 €
Puhelinetu: 20 €
Autoetu

• Ikäryhmä A vapaa autoetu (2020–2022 käyttöönotetut autot)
  1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
• Ikäryhmä A käyttöetu
  1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
• Ikäryhmä B vapaa autoetu (2017–2019 käyttöönotetut autot)
  1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
• Ikäryhmä B käyttöetu
  1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä
• Ikäryhmä C vapaa autoetu (ennen vuotta 2017 käyttöönotetut autot)
  0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä
• Ikäryhmä C käyttöetu
  0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä

Tarkemmat tiedot löytyvät vero.fi: Verohallinnon päätös vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskenta­perusteista.

Tulorekisteriin toiminnallisia muutoksia

Niin sanottuina vuosimuutoksina julkaistaan tulorekisterissä pakollisia ja käyttöä helpottavia muutoksia. Tänä vuonna on painotettu tietojen ilmoittajien avuksi tarkoitettuja muutoksia raportteihin ja sähköiseen asiointipalveluun liittyen.

Olemassa oleville kolmelle tulo­lajille on lisätty mahdollisuus ilmoittaa tulolajille oletussäännöstä poikkeava vakuuttamistiedon tyyppi, eli eri sosiaali­vakuutusmaksujen alaisuuden voi tarvittaessa muuttaa. Muuttuneet tulolajit ovat Perhehoitajan palkkio (328), Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) ja Polkupyöräedun vero­vapaa osuus (363). Tulolajien sosiaalivakuutusmaksujen oletussäännöt pysyvät ennallaan.

Työsuhdepolkupyörästä on ­tullut suosittu työntekijöille annettu etu. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että etu annetaan sovittua bruttopalkkaa alentamalla, on vero­vapaa etu kuitenkin työntekijän eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen alainen suoritus. Tällöinkin etu ilmoitetaan vuonna 2022 tulolajilla Polkupyöräedun verovapaa osuus (363), ja palkkatietoilmoituksella on ­muutettava vakuuttamistietojen tyypit. Vastaavasti toimitaan työsuhdematkalipun tulo­lajin kohdalla Työsuhdematkalipun vero­vapaa osuus (341). Vuonna 2021 sosiaali­vakuutusten alainen suoritus ilmoitettiin väliaikaisesti ­sijaismaksajan maksamat palkat -tulolajeilla, joten palkkajärjestelmässä on muutettava ohjaustiedot.

Vähäpäästöisistä luontoisetuautoista ilmoitetaan tulorekisteriin uutena tietona auton päästöarvo, jos autoedun määrää on alennettu työsuhdeauton nolla- tai vähäpäästöisyyden vuoksi. Autoedun määrää voidaan alentaa määräaikaisesti vuoteen 2025 asti, kun auton hiilidioksidipäästöt ovat enintään 0 g/km.

Vähäpäästöisistä luontoisetuautoista ilmoitetaan tulorekisteriin uutena tietona auton päästöarvo, jos autoedun määrää on alennettu työsuhdeauton nolla- tai vähäpäästöisyyden vuoksi.

Raportit voi nykyisin tilata myös csv-muodossa, jonka tarkoituksena on helpottaa palkanlaskennan ja tulorekisterin tietojen täsmäyttämistä. Kun palkanlaskija tilatessaan raporttia valitsee csv-muodon, ei tietoja tarvitse erikseen tallentaa taulukkoon, jota usein käytetään täsmäyttämisen apuna.

Maksajan palkkatietojen yhteenveto (600) -raportille on lisätty perusteettoman edun tiedot vastaavasti kuin on takaisinperinnän osalta. Maksajan palkkatietoilmoitusten tulolajikohtainen yhteenveto (618) -raportilla näytetään takaisinperintään kohdistuvat ennakonpidätyksen ja lähdeveron määrät.

Korjatut tiedot päivittyvät raporteille aiempaan nopeammin, viimeistään kahden tunnin kuluttua ilmoituksen korjaamisesta. Raportti on kuitenkin tilattava uudelleen.

Loppuvuodesta sähköisissä asiointi­palvelussa julkaistiin päivitetyt verkko­lomakkeet, ja käyttöliittymä näyttää selkeämmin tietojen pakollisuudet ja virheet täytön yhteydessä ennen ­tietojen lähettämistä tulorekisteriin. Palkkatieto­ilmoituksella ilmoitetaan nyt kaikki tulonsaajakohtaiset tiedot, myös kansainvälisiin ja vuokratyöntekijöihin liittyen.

Palkkatieto­ilmoituksella ilmoitetaan nyt kaikki tulonsaajakohtaiset tiedot, myös kansainvälisiin ja vuokratyöntekijöihin liittyen.

Sähköisessä asiointipalvelussa julkaistiin vuodenvaihteessa uutena toiminnallisuutena arkisto, jonne tulo­rekisteri tallentaa vuodesta 2022 alkaen tulorekisteriin paperilomakkeina lähetetyt ilmoitukset ja niiden virhetilanteisiin liittyvät kirjeet. Arkistossa on myös uusi viestit-toiminto, jossa voi lukea tulorekisterin maksajalle lähettämiä ohjaavia viestejä ja kohdennettuja tiedotteita. Viestien lähettämistä tulorekisteriyksikölle toiminto ei mahdollista.

Tulorekisterin yhteisöjen viestit­toiminnon käyttäminen edellyttää, että yritys on ottanut käyttöön suomi.fi-viestit. Palvelussa ilmoitetaan sähkö­postiosoite, johon ilmoitukset yritykselle saapuneista viesteistä toimitetaan. Haluttaessa ne voidaan ohjata myös ulkoistetulle palkkahallinnon tarjoajalle.

Verottomat matkakustannusten yleisimmät arvot nousevat

Tilapäisen työskentelyn enimmäisaikaa erityisellä työntekemispaikalla pidennettiin määräaikaisesti 3 vuodesta 3,5 vuoteen vuosina 2021–2022, mikäli normaali kolmen vuoden määräaika päättyi vuoden 2021 aikana.

Kokopäiväraha 45 €
Osapäiväraha 20 €
Ateriakorvaus 11,25 €
Kilometrikorvaus 0,46 €
Kilometrikorvaus käyttöetuauto 0,10 €

Tarkemmat tiedot löytyvät vero.fi:stä: Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022.

Yhteistoimintalain muutos tuo laajemman keskusteluvelvollisuuden työantajan ja työntekijöiden välille

Lue tästä tarkemmin Tilisanomat 4/2021 -lehdestä.

Vaihtelevasta työajasta tehtyihin sopimuksiin muutoksia

Vaihtelevan työajan sopimuksiin odotellaan hallituksen esitystä kevätistuntokaudella 2022, muutosten arvioitu voimaantulo olisi 1.8.2022. Työnantajan olisi esityksen mukaan muun muassa tarkasteltava työsopimuksessa sovitun vaihtelevan työaikaehdon toteutumista oma-aloitteisesti vähintään 12 kuukauden välein.