Onko rytöpesästä asiakkaaksi?

Rytöpesät ovat kaikkien tuntemia ongelmatapauksia, jotka ykskaks tipahtavat pöydälle ja joista kukaan ei tunnu tietävän missä mennään. Kannattaako niitä lähteä laittamaan kuntoon kiitollisen asiakkaan toivossa vai kiertää suosiolla kaukaa?
24.11.2021 Leena Rekola-Nieminen Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Suuren rytöpesän tarina

”Se suuri rytöpesä” osui toimistomme kohdalle 1990-luvun loppupuolella. Olimme saaneet viranomaisilta toimeksi­annon selvittää kuittikauppaa, johon oli sotkeutunut parikymmentä rakennusalan yritystä. Selvitystyö tapahtui pääosin tositteiden ja pääkirjojen kautta tapaamatta noita yrittäjiä.

Kun kävimme läpi selvitystyön tuloksia, kysyi eräs viranomaisista, voisimmeko ajatella ottavamme asiakkaaksi erästä hyvin pieneltä osin kuittikauppaan sotkeutunutta nuorta yrittäjää. Tällä oli ollut todella huono tuuri tilitoimistojen suhteen. Ensimmäinen tilitoimisto oli laskuttanut kuukausittain, mutta jättänyt kirjanpidon tekemättä. Arvonlisäveroilmoitukset oli vedetty vasemmasta hihasta. Tilanteen selvittyä yrittäjä vaihtoi tilitoimistoa. Uusi toimisto laskutti ennakkomaksun, muttei koskaan aloittanut työtä. Tämä tuli esiin vasta viranomaistutkinnan yhteydessä. Eli löytyy niitä rytö­pesiä tilitoimistoistakin.

Mietimme pyyntöä pitkään. Kirjanpito oli tekemättä liki kolmelta vuodelta, materiaali oli osin Valintatalon pinkeissä muovikasseissa ja materiaalia saattoi olla hävinnyt noissa edellisissä toimistoissa. Kuittikauppaan liittyvä materiaali olisi kyettävä erottamaan aidoista tositteista. Käteisnostoja palkkaennakoihin oli pilvin pimein, kuka ne saa selvitettyä? Verotuksen osalta olisi laadittava oikaisuvaatimukset tehtyjen arvioverotusten kumoamiseksi. Myös osakkaan henkilökohtainen verotus tulisi saada oikaistuksi. Tiedossa ei ollut, olisiko loppu­tuloksena konkurssikypsä ­yritys vai olisiko osakeyhtiölain pääomavaatimuksia tai varojenjakosäännöksiä rikottu.

Tiedossa ei ollut, olisiko loppu­tuloksena konkurssikypsä ­yritys vai olisiko osakeyhtiölain pääomavaatimuksia tai varojenjakosäännöksiä rikottu.

Koska lainmukainen toiminta oli aina ollut vaatimuksenamme asiakkailta, oli iso askel ottaa tämä yritys asiakkaaksi. Viime kädessä asian ratkaisi yrittäjän asenne. Hän uskoi yritykseensä ja sanoi maksaneensa oppirahat. Hän sitoutui olemaan selvitystyössä jatkuvasti käytettävissä ja haluavansa jatkossa neuvoja kaikissa uusissa tilanteissa ja päätöksenteoissa. Vaisto sanoi, että tähän savottaan kannattaa ryhtyä.

Irrotimme yhden kokeneimmista kirjan­pitäjistämme projektiin. Tuntui pahalta laskuttaa yritykseltä iso ennakko­maksu, siis jo kolmas veloitus samasta kirjanpidosta, mutta ilman ennakkomaksua ei tällaisissa tilanteissa kannata työtä tehdä. Kun ennakkomaksusta oli pääosa käytetty, laskutimme uuden ennakko­maksun.

Kuittikauppaan liittyvät tositteet saimme selvitettyä viranomaisille ­tehdyn laajan selvityksen perusteella. Pelkkä kirjanpitomateriaalin järjestäminen aika­järjestykseen ja täsmäyttäminen tiliotteisiin vei useamman päivän, vaikka tähän vaiheeseen irrotettiin toinenkin kirjanpitäjä. Palkanlaskennan puolella täsmäytettiin palkkalistat ja maksut, ylimääräiset ennakot yrittäjä otti omaan piikkiinsä ja ne kirjattiin saamiseksi osakkaalta. Tämä on tietysti OYL:n vastaista, mutta myös OYL:n vastaiset tapahtumat on kirjattava kirjanpitoon. Niinhän Kilakin on ­lausunut.

Samoin kirjattiin saamiseksi osakkaalta kaikki käteis­nostot. Näihin osakasta koskeviin tositteisiin asiakas laittoi varmennuksensa. Samoin kaikki oikaisu- ja korjaus­tositteet varmennutettiin hänellä. Suurimmilta tavarantoimittajilta saatiin reskontraotteet tai laskutusselvitykset. Nämä täsmäytettiin pankkitapahtumiin ja löytyneisiin laskuihin. Pankkitilille tulleet suoritukset täsmäytettiin urakkasopimuksiin ja löytyneisiin myyntilaskuihin.

Vähitellen materiaali alkoi olla kirjauskunnossa. Veimme kolmea tilikautta eteenpäin rinnakkain, jolloin ristiin tarkastelu eri tasetilien osalta oli helpompaa. Vihdoin saimme tilinpäätökset koottua kolmelta vuodelta ja laadittua oikaisuvaatimukset Oikaisu­lautakunnalle. Yhtiöllä oli koko ajan ollut hyvin töitä, ja osakas sai pankkilainan, jolla hän maksoi pois OYL:n vastaiset velkansa yhtiölle. Yhtiö tarvitsi tilintarkastajan, koska tilintarkastuslain kokorajat olivat ylittyneet. Onneksi löytyi tuttu tilintarkastaja, jolla oli luottamus siihen, että asiat oli saatu kuntoon.

Kannattiko tuo urakka? Kyllä; saimme hyvän asiakkaan, jonka kanssa yhteistyö sujui. Asiakkaalla oli luottamus siihen, että istumme samalla puolella pöytää hankalissakin tilanteissa, joita aina yrityselämässä tulee eteen. Asiakkaan henkilökuntamäärä kasvoi ja jäädessäni pois tilitoimistotyöstä, tämä yritys oli eräs suurimmista asiakkaistamme ja se ylitti kaikki pienyrityksen rajat.

Asiantuntijana
Leena Rekola-Nieminen KLT, ekonomi, taloushallinnon kouluttaja, Tmi Leena Rekola-Nieminen
CTA Paikka