Tiedot ja taidot someen

Taloushallinnon asiantuntijoiden ei pidä kätkeä kynttiläänsä vakan alle. Sosiaalisessa mediassa voi helposti rakentaa sekä omaa että yrityksen brändiä.
25.8.2020 Vesa Ville Mattila Kuva Suvi Elo, Antti Nyman Photography

Internetin, hakukoneiden ja sosiaalisen median kanavien myötä kuluttajien, yritysten ja organisaatioiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Koska asiakkaat ovat hyvin valistuneita, palvelutarjoajien pitää pystyä erottautumaan.

– Kyse on pienen sysäyksen synnyttämisestä. Siitä, miten tilitoimisto hyvän somenäkyvyyden ansiosta pysyy potentiaalin asiakkaan ajatuksissa, sanoo B2B-vaikuttajamarkkinointiin ja ajatusjohtajuuteen erikoistuneen Bonfire Agency Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Laura Pääkkönen.

– Somessa pätee sama sääntö kuin esiintymisessä tavallisessa asiakastilaisuudessa. Yleisöä kiinnostaa enemmän asia kuin sen esittäjä, Bonfire Agency Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Laura Pääkkönen toteaa.

Viestintää ihmiseltä ihmiselle

Pääkkösen mielestä hyvin koulutettujen suomalaisten tulee tuoda osaamistaan esille somessa.

– Somessa voimme asiantuntijuudellamme auttaa asiakkaita. Vinkkien jakaminen ilmaiseksi ei merkitse kauppojen menettämistä, vaan luottamuksen rakentamista pitkäaikaisia asiakassuhteita varten.

– Yritysbrändi ei synny itsestään. Somen myötä viestintä ihmiseltä ihmiselle on kehittynyt perinteistä yritysviestintää kiehtovammaksi ja tuloksellisemmaksi.

Vinkkien jakaminen ilmaiseksi ei merkitse kauppojen menettämistä, vaan luottamuksen rakentamista pitkäaikaisia asiakassuhteita varten. 

Yrityksen koko ei Pääkkösen mukaan vaikuta somenäkyvyyden rakentamisen tapaan tai keinoihin. Enemmän kuin paksua lompakkoa some vaatii ajattelutavan muutosta, aktiivisuutta ja aikaa. Osaaminen joka tapauksessa karttuu kokemuksen myötä.

Ammatillisista somekanavista keskeisin on LinkedIn, johon Suomessa kuuluu yli miljoona rekisteröityä profiilia. Instagramin suosio kasvaa koko ajan ja Twitterkin puolustaa vielä paikkaansa. Ammatilliset ryhmät löytyvät Facebookista.

Ajatusjohtaja avaa keskusteluja

Aloittelijoita Pääkkönen vinkkaa tutkimaan, ­miten ja mistä muut oman tai toisten alojen asiantuntijat somessa kertovat. Kollegoiden kannattaa sparrailla toisiaan vaikkapa LinkedIn-profiilien rakentamisessa ja muokkaamisessa.

Seuraavassa vaiheessa voi kommentoida keskusteluja ja kasvattaa someverkostoaan. Kun rohkeutta on kertynyt riittävästi, koittaa aika tuoda esille omia näkemyksiä sekä rakentaa asiantuntijuuttaan ja vaikuttavuuttaan.

– Todellinen ajatusjohtaja avaa keskusteluja eikä vain seuraa niitä. Se ei silti tarkoita itsensä tyrkyttämistä. Somessa pätee sama sääntö kuin esiintymisessä tavallisessa asiakastilaisuudessa. Yleisöä kiinnostaa enemmän asia kuin sen esittäjä.

Pääkkönen kehottaa kertomaan myös muusta kuin oman yrityksen tuotteista ja palveluista. Henkilökohtaisten kokemusten avaaminen tarjoaa asiakkaille tarttumapintaa. Erottautua voi lisäksi hyödyntämällä vaikkapa pod­castia.

Julkaisut osana arkea

Somejulkaisut kuuluvat keskeisesti tilitoimistoyrittäjä Riikka Lehtisen työviikkoon. Joka tiistai hän tuo Instagramiin uuden IGTV-videon.

– Tärkeintä somessa on antaa jotain sitä seuraavalle, Riikka Lehtinen toteaa.

– Aloitin kymmenkunta vuotta sitten blogikirjoittelun Facebookissa, jossa innostin tilitoimistoja kouluttautumaan. Nyt käytän eniten Instagramia ja kohdistan viestini taloushallinnon asiakasyrityksille. Jatkossa LinkedInin merkitys varmasti vielä kasvaa.

Kirjoittaminen ja kameran edessä esiintyminen on Lehtiselle luontevaa.

– Seuraan joka tapauksessa alan ajankohtaisia asioita. Kun jaan osaamistani, teen nimeni tutuksi ja rakennan henkilöbrändiäni. Se edistää esimerkiksi koulutusten myymistä.

– Tärkeintä somessa on antaa jotain sitä seuraavalle. Kanava kannattaa valita viestinnän ja kohderyhmien mukaan. Facebook sopii parhaiten pitkille kirjoituksille ja jakamiselle, LinkedIn viestintään isommille yrityksille, Instagram pienemmille.

Lehtinen kirjoittaa ja kuvaa useita somepäivityksiä samalla kertaa ja julkaisee niitä tasaisin väliajoin ajastimen avulla. Sisällön lisäksi hän aina miettii myös viestinnän visuaalisuutta.

– Visuaalisuus lisää tykkäämisiä ja julkaisujen leviämistä, mikä on oleellista esitetyn asian kannalta.

– Video toimii tehokkaammin kuin valokuva. Valokuva yhdestä tai useasta ihmisestä puolestaan tehoaa paremmin kuin vaikkapa kuva lakikirjasta, Lehtinen toteaa.

 

Maija Harsu

Kuka sinä olet ja mitä olet urallasi tehnyt?

Olen koulutukseltani filosofian kandidaatti. Olen työskennellyt jo 20 vuotta yksityisyrittäjänä ja toimin viestinnän kouluttajana sekä muun muassa vuokratoimitusjohtajana.

Miksi haluat kouluttaa?

Kouluttaminen on ihmisten kanssa tapahtuvaa toimintaa ja jokaisessa kohtaamisessa oppii aina jotain – puolin ja toisin. Kun puhuu jostain aiheesta, saa usein itse siitä uusia oivalluksia.

Miksi viestintään kannattaa kouluttautua?

Viestintä on usein se laiminlyöty osuus toiminnasta. Talousasioista on erityisen tärkeää osata viestiä ymmärrettävästi ja kohderyhmän mukaisesti. Kun osaat viestiä kohderyhmän mukaisesti, pystyt vaikuttamaan asiakkaiden liiketoimintaan aivan eri tavalla.

+ Mitä koulutettavat eivät tiedä sinusta?

Olen asunut vuoden Japanissa työskennellen. Tein siellä rahoitusalan töitä hankkien lainoja suomalaisille yrityksille. Silloin naisten asema oli siellä silmiinpistävän erilainen kuin meillä. Mieleeni jäivät myös japanilaisen työelämän hierarkkisuus sekä iän ja auktoriteetin kunnioittaminen.